Yläkerta #8: Rauli Badding Somerjoki

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

Kun 39-vuotias Rauli Somerjoki kuoli rankkojen elämäntapojen seurauksena 14. tammikuuta 1987, albumilistalle ilmaantui pian Laulajan taival -kokoelma ja jukebox-listan kärkikymppiin kolme kappaletta, Nuori rakkaus, Saanhan viimeisen tanssin ja Kaunis maailma. Laulajan taival ei kuitenkaan yltänyt 25. sijaa ylemmäs eikä vuoden 1992 lajitelmakaan kuin 35:nneksi.

Uusi sesonki koitti 1997, kun kuuden cd:n Kaikki laulut nousi 16:nneksi. Listoille ilmestyi Badding-covereita Agentsilta (Illan varjoon himmeään), Sakari Kuosmaselta (Paratiisi) ja Eläkeläisiltä (Ja humppa soi). Marraskuussa 1999 julkaistiin jymymenestys Täss on Rauli, moi!, joka vietti Top 40:ssä 48 viikkoa ja myi 66.000 kpl. Seuraavana kesänä Badding-elokuvalevykin kiipesi 12:nneksi.

Pajatso ei ollut vieläkään ihan tyhjä, vaan Somerjoen Elvis-tulkinnoista kasattu Iso lemmen pala kävi 14:ntenä elokuussa 2002. Omiin sävellyksiin painottuva ja dvd:llä ryyditetty Henkilökohtaisesti nähtiin 27:ntenä keväällä 2007. Seuraavana vuonna tuttujen nimien versioita (mm. Bo Kaspers orkesterin Paradiset) sisältänyt tribuuttialbumi sen sijaan floppasi mystisesti.

Kaksi vuodenaikaa

Melkoinen tulosparannus kahdeksassa kuukaudessa: Eevil Stöön ensiesiintyminen albumilistalla viime marraskuussa toi sijan 24, mutta softimpi kisatilanne ja Koksu Koon apu veivät Fuck Vivaldin ykköseksi. Sen vinyyli- ja c-kasettipainokset myytiin kuulemma viikossa loppuun, joten ensi viikon sijoitus on joltinenkin arvoitus.

Yle X:ltä vahvaa promoa saanut ysärikooste Parasta ennen! ja sekalainen ajobiisilajitelma Highway Star debytoivat viidentenä ja yhdeksäntenä. Niiden taakse 13:nneksi jäi Slipknotin kokoelma, ja Gaslight Anthem (45) sai tinkiä kymmenen pykälää edellisestä yrityksestä. Ensikertalaisista Baroness (22) näyttäytyy kahdeksan sijaa ylempänä kuin kotona USA:ssa ja Periphery (46) vain kaksi sijaa huonommin.

(Tämä tällä erää. Tulipa kokeiltua, kuinka mälsää blogin päivitys tabletilla on.)

Yläkerta #9: Michael Jackson

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

Suomi ei vastannut vahvimmista reaktioista siihen, kun 50-vuotias Michael Jackson kuoli 25. kesäkuuta 2009 nukutuslääkkeen aiheuttamaan sydänpysähdykseen. Silti myös meillä syntyi ennätyksiä. Ainoan kerran viikkolistahistoriassa samalla artistilla oli kolme yhtäaikaista albumia Top 7:ssä tai kolme sisällöltään päällekkäistä kokoelmaa Top 15:ssä (plus neljäs midprice-ykkösenä).

Aiemmin listalla käyneistä äänitteistä King of Pop -kokoelma palasi 14:nneksi ja Thriller 25 -juhlapainos viidenneksi. Alkujaan flopannut tupla The Essential nousi ykköseksi ja viidesta studioalbumista paketoitu The Collection kakkoseksi. Latauslistalle virkosi kuusi biisiä, joista Billie Jean viipyi pisimpään, kuusi viikkoa. Tein tänne katsauksen muiden maiden latauskäyttäytymisestä.

Syksyllä 2009 julkaistu konserttidokumentti This Is Itin ”soundtrack” (taas yksi kokoelma) oli myynnissä myös elokuvateattereissa, listalaskennalta piilossa. Silti levy saavutti 11. sijan. Joulumyynnin 2010 kärkikymppiin puolestaan ylsi Michael, annos pääosin ennenjulkaisemattomia biisejä. Siitä poimittu Akon-duetto Hold My Hand kävi sekä single- että radiolistan Top 20:ssä.

Yläkerta #10: Carola

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

Monipuolinen laulaja Carola Standertskjöld ei eläessään yltänyt Suomen albumilistalle ja koki harvat singlemenestyksensäkin jo 1960-luvulla. Viimeiset 20 vuottaan musiikkia jazzpainotteisena harrastuksena tehnyt Carola kuoli 56-vuotiaana Alzheimerin tautiin 12. marraskuuta 1997, millä ei aluksi ollut vaikutusta hänen tilastolliseen ansioluetteloonsa.

Lokakuussa 2004 Parhaat – tulkitsijan taival sitten nousi nelossijalle ja poiki 39:ntenä käyneen jatko-osan. Aiemmin julkaisematon, Heikki Sarmanto Trion kanssa 1966 levytetty jazz-albumi vietti 10 viikkoa Top 40:ssä yhtä aikaa kokoelman kanssa (paras sija 26). Hittejä ja harvinaisuuksia sisältänyt kevään 2011 tupla Rakkauden jälkeen pönkitti Carola-brändiä 28 viikon ajan komeillen parhaimmillaan kakkosena.

Väriuskollisuutta

Radiolistan tämänviikkoinen katseiden kerääjä on vanha tuttu Pink. Amerikkalaislaulajalla on vuosilta 2002-2010 peräti yksitoista Top 10 -radiohittiä, joista neljä eteni kakkoseksi ja yksi (Sober) kärkeen. Uusi single Blow Me One Last Kiss debytoi sijalla 18 – sen takana on toinen Top 20 -tulokas, Cheekin Syypää sun hymyyn (33–19).

Vaikka tarkkailtavia radioasemia on nykyisin 21, haltuunoton ei tarvitse olla järin laaja hyvän sijoituksen saavuttamiseksi. Kakkoseksi rankattu Trainin 50 Ways to Say Goodbye sai pisteitä vain viideltä kanavalta, mutta niiden soittokerrat olivat 34, 31, 29, 22 ja 19. Suurimman asemamäärän (12) ovat kietoneet pauloihinsa Elokuun Saatilla ja Loreenin Euphoria – sijat neljä ja viisi. Paalupaikalla jatkava Pariisin kevään Kesäyö soi kymmenellä.

Pink-uutuus sai puolet pisteistään NRJ:ltä, mutta viisi muutakin asemaa on ehtinyt tarttua biisiin, mikä enteilee hyvää. Sen ja Cheekin ero lopputuloksissa oli vain 0,001 pistettä, mikä on sattuman oikku – siitäkin huolimatta, että uudessa laskentajärjestelmässä kaikki pistemäärät ovat jostain syystä kovin pieniä. Päädyin kertomaan ne 11:llä, jotta vuosilaskenta säilyisi yhteismitallisena.

Yläkerta #11: Sammy Babitzin

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

24-vuotias Sammy Babitzin sai surmansa auto-onnettomuudessa 29. huhtikuuta 1973 – vain puoli vuotta sen jälkeen, kun oli Syksyn sävel -voitollaan noussut pikkuveljensä Kirkan varjosta. Voittolaulu Daa-da daa-da palasi singlelistan 14:nneksi ja uudempi Pikku-Kallen päivän huuli 10:nneksi. Uran ainoa ja vielä hiomisvaiheessa ollut albumi Sammy julkaistiin tuota pikaa ja nousi kolmossijalle.

20 vuoden kuluttua alkoi vahva revival, kun Daa-da daa-da ja sen alkuperäinen b-puoli Pienen pojan nukkeshow nousivat 50 hittiä -listan sijoille 20 ja 37 ja albumi palasi peräti neljänneksi. Yhteensä sille kertyi 40 listaviikkoa. Daa-da daa-da sai vuonna 1997 kolmannenkin listaelämän, kun se duetoksi muunnettuna kohosi radiolistan kärkeen promoamaan Kirka-boksia. Vuonna 2006 Kuin tuhka tuuleen – kaikki levytykset 1966–1973 saavutti sijan 25.

Voice = ääni = sound

Top 50 -albumilistan ainoa uutuus tuskin yllätti ketään: The Voice of Finland -voittaja Mikko Sipolan Making a Sound debytoi viidentenä. Muu liikehdintä on kovin hillittyä, mutta Pori-vierailija Norah Jones sentään kohensi asemiaan 18 sijaa. Kesällä ei näytä kiire vaivaavan, sillä jo kotva sitten ilmestyneet The Smashing Pumpkinsin (33) ja Maroon 5:n (35) levyt noukkivat tähän asti parhaat numeronsa.

Viime kesänä parikin eri esittäjien sikermää nähtiin ykkösenä, ja tuota hiukan järjenvastaista ilmiötä jatkaa nyt Voicen kesähitti 2012. Tuhdihkon paketin ovat kieltämättä saaneet kootuksi, vaikka se suurin kesähitti, edelleen lataus- ja singlelistoja johtava Kran turismo seurasta puuttuukin. JVG:tä edustaa tupla-cd:llä toinen single Karjala takaisin.

Adelen 21 jatkaa 77. listaviikollaan yhä Top 10:ssä, vaikka päätyi hiljattain lopulta myös Spotifyn valikoimiin. Se on soitetuimpien tilastossa varsin matalalla, mutta tähän lienee olemassa tekninen selitys, josta kerrotaan tarkemmin Pulinan Spotify-blogissa. Vaikka levyn valtakausi tuntuu ikuiselta, veikkaan syksyn äänitetulvan huuhtelevan sen ulos. Uusia rotaatioraitoja 21:ltä ei ole irronnut aikoihin, ja viimeinen single Rumour Has It osoittautui flopiksi.

Yläkerta #12: Irwin Goodman

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

Nimikappaleen Syksyn sävel -kakkossijasta huolimatta Ai ai ai kun nuori ois -albumia ei näkynyt joulun 1990 listoilla. Kun Irwin Goodman menehtyi 47-vuotiaana sydänkohtaukseen 14. tammikuuta 1991, se stimuloitui sijalle 12. Goodman kirjoitti viime päivinään kaksi laulua duetoiksi mäkihyppyhumoristi Eddie Edwardsin kanssa, mutta britti joutui levyttämään ne yksin. Mun nimeni on Eetusta tuli maaliskuussa Top 10 -hitti sekä singlenä että radiossa.

Myöhemmin on saatu kaksi menestyskokoelmaa, Rentun ruusut (#1, 26 viikkoa, 2000) ja Vain elämää – 44 reteetä rallia (#2, 17 viikkoa, 2010). Timo Koivusalon elokuva Rentun ruusu oli vuoden 2001 katsotuin kotimainen elokuva, mutta sen soundtrack ei noussut tilastoihin. Larharyhmän cover-ep Bad Boys Plays Goodman (2001) oli singlelistan sijalla 14 ja Matti Johannes Koivun Irwin Goodmanin lauluja (2008) albumilistan 11:ntenä.

Yläkerta #13: John Lennon

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

Kun 40-vuotias John Lennon ammuttiin hengiltä 8. joulukuuta 1980, hän oli juuri julkaissut viiden vuoden tauon jälkeen albumin Double Fantasy (mukana vaimo Yoko Ono). Shokin suuruudesta huolimatta se nousi meillä vain seitsemänneksi pysyen Top 30:ssä 20 viikkoa. Siltä lohkaistut Just Like Starting Over ja Woman sekä uusintajulkaisut Happy Xmas (War Is Over) ja Imagine käväisivät singletilastossa ilman huippusijoja.

Muutaman vuoden sisällä The John Lennon Collection ja ennenkuulematonta myöhäistuotantoa tarjonnut Milk and Honey kävivät kaupaksi numeroiden 21 ja 25 edestä. 1990-luvun The Beatles -buumi Anthology-sarjoineen ei vauhdittanut soolomenekkiä – Lennon Legend (1997) pääsi 22:nneksi ja Working Class Hero, The Definitive Lennon (2005) 34:nneksi. Mutta yksi vain vahvistuu, Happy Xmas (War Is Over)in jouluinen radiosuosio. Viikolla 52/2010 se oli Suomen seitsemänneksi soitetuin kappale.

21-korvainen listakoneisto

Radiolista elelee vilkkaasti, neljä uutuutta Top 20:ssä. Usherin Scream nousi 33–13, Sturm und Drangin Molly the Murderer 47–14, Diandran Outta My Head 40–16 ja Kelly Clarksonin Dark Side 23–20. Laura Närhen syksyisen albumin maistiainen Tuhlari ilmaantui suoraan 27:nneksi.

Eloisuuteen lienee vaikuttanut listan kokoamismetodien muutos. Soittokertoja painotetaan suhteessa kuuntelijamääriin entistä tarkemmin vuorokaudenajan ja viikonpäivän mukaan, ja testiluontoisesti muutaman kuukauden mukana olleille netitse mitatuille kanaville on myös nyt saatu omat suhdeluvut.

Listaan vaikuttavat seuraavat 21 radioasemaa. Nimen perässä ensimmäinen luku kertoo, mikä aseman prosentuaalinen osuus olisi, jos kaikki radiot soittaisivat yhtä paljon Top 100 -hittimusiikkia. Toinen luku kertoo, mikä sen todellinen osuus on tämänviikkoisen Top 100:n pistepotista. Esimerkiksi NRJ:n peruspainoarvo on viidenneksi suurin, mutta soittomäärät nostavat sen reaalipainoarvoltaan ykköseksi.

1 (10) Radio Suomi --- 16,55 --- 0,85
2 (2) Radio Nova --- 14,59 --- 19,26
3 (3) Yle X --- 11,63 --- 14,63
4 (5) Radio Rock --- 10,56 --- 7,80
5 (1) NRJ --- 9,73 --- 24,87
6 (7) Iskelmä --- 9,59 --- 7,01
7 (4) Suomipop --- 7,72 --- 11,89
8 (6) The Voice --- 6,11 --- 7,22
9 (8) Radio Aalto --- 3,38 --- 3,43
10 (14) Radio Vega --- 1,90 --- 0,13
11 (9) X3M --- 1,45 --- 1,02
12 (18) Radio Helsinki --- 1,26 --- 0,03
13 (19) Bassoradio --- 1,18 --- 0,03
14 (15) Radio 957 --- 0,80 --- 0,07
15 (12) Sun FM --- 0,71 --- 0,47
16 (17) Radio Pooki --- 0,69 --- 0,05
17 (16) Radio City --- 0,63 --- 0,06
18 (11) Metroradio --- 0,53 --- 0,82
19 (13) Radio Pori --- 0,43 --- 0,32
20 (20) Radio Kajaus --- 0,36 --- 0,02
21 (21) Spin FM --- 0,19 --- 0,01

Yläkerta #14: Topi Sorsakoski

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

Topi Sorsakoski on siitä ainutlaatuinen levyttäjä, että myytyään albumia (In Beat, 1986) yli 100.000 kpl hän sai sen seuraajaa (Besame mucho) kaupaksi vielä selvästi enemmän. Jätettyään Agentsin 1990-luvulla mies menetti vähitellen asemiaan niin paljon, että kun hän 13. elokuuta 2011 kuoli 58-vuotiaana sairastettuaan keuhkosyöpää, kansamme reaktion voimakkuus oli jo pikku yllätys.

Muistojeni laulut -kokoelma nousi 13:nneksi, Agents-kautta luotaava Surujen kitara kahdeksanneksi ja harvinaisen katteettomasti nimetty AXR-julkaisu Kaikkien aikojen parhaat sijalle 11 – yhteensä noille kertyi 25 postuumiviikkoa. Uusi albumi Tummansininen sävel ilmestyi ennalta sovitusti runsaat kaksi kuukautta kuoleman jälkeen, vietti ykkösenä kolme viikkoa ja myi tuplaplatinaa. Varsinaisia hittejä siitä ei kuitenkaan irronnut.

Kokemattomuusennätys

Idols-voittaja Diandra Flores noukki kuin noukkikin aika matalalla roikkuvan albumitilaston ykkössijan. Outta My Headin nimiraita ei enteillyt jättisukseeta ehdittyään vasta lataus- ja radiolistojen sijoille 26 ja 40. Elokuussa 18 täyttävä Flores on historian neljäs alaikäinen suomalaisnainen kärjessä – tietä raivasivat aikajärjestyksessä Virve Rosti (1976), Jonna Tervomaa (1984) ja Anna Abreu (2007).

Flores on myös Abreun ja Anna Puun lisäksi viikkolista-aikakauden ainoa suomalaisnainen, joka aloitti listauransa (eli debytoi debyyttialbumillaan) ykkösenä. Tarkkaan ottaen hänen nousunsa on vielä noitakin neitseellisempi, sillä Puu ja Abreu tutustuivat ensin tilastomaailmaan Idols-levyn osallistujina. Tämänvuotinen kisaäänite julkaistiin suoraan midprice-osastoon eikä noussut sielläkään kuutossijaa korkeammalle.

Serj Tankian etenee (tai taantuu) loogisesti soololevyillään: sijojen 12 ja 14 jatkoksi ollaan nyt 16:ntena. Kolmesti kärkikymmenikössä käynyt Turmion kätilöt näyttäytyy 29:ntenä mainiosti nimetyllä kokoelmallaan Mitä näitä nyt oli. Top 50:ssä on nihkeästi uutuuksia, mutta litaniaa elävöittävät kahdeksan re-entryä. Risto Räppääjä -soundtrackille ja Wrecking Ballille tämänkertainen on jo neljäs laatuaan.

Yläkerta #15: Bob Marley

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

Ennen syöpäkuolemaansa 36-vuotiaana 11. toukokuuta 1981 jamaikalainen Bob Marley sai Suomessa vain kaksi matalahkoa albumilistamerkintää. Vuoden 1984 Legend on maailmanlaajuisesti varmaan menestynein kokoelma esittäjänsä muuhun menekkiin suhteutettuna, ja meilläkin se nousi ensin neljänneksi ja 14 vuotta myöhemmin vielä 11:nneksi (yhteensä 29 listaviikkoa). Marley hyötyi samasta kuin esimerkiksi Simon & Garfunkel, CCR tai Abba: klassikkohittejä kertyi juuri yhden pistämättömän albumillisen verran.

1990-luvulla Marley nähtiin neljästi singlelistalla: Could You Be Loved, Iron Lion Zion, Keep on Moving ja ainoana top teniin noussut Funkstar Deluxen remiksaama Sun Is Shining. Fugeesin coveroima No Woman No Cry ja Warren G:n I Shot the Sheriff ylsivät kumpikin kuudensiksi ja pärjäsivät 50 hittiä -listallakin yhden napin edestä. Vuoden 2001 kokoelma One Love – The Very Best of pääsi sijalle 12.

Yläkerta #16: Kirka

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

1960- ja 1980-lukujen lopuilla suosionsa huiput kokenut Kirka Babitzin menehtyi yllättäen 56-vuotiaana sairauskohtaukseen 31. tammikuuta 2007. Vastikään käynnistetty Top 30 -latauslista sai pian vastaanottaa lyhyeksi ajaksi peräti kahdeksan Kirka-biisiä, joista Surun pyyhit silmistäni (1988) nousi kolmanneksi, Hetki lyö (1967) kahdeksanneksi ja Leijat (1968) sijalle 13.

Vuotta aiemmin vaatimattomasti myynyt 40 unohtumatonta laulua palasi rymisten kakkossijalle, mutta teki kohta tilaa uudelle Sony-tuplalle Kaikki parhaat 1967–2007, joka myös käväisi kakkosena. Warner-kooste 30 suosikkia nähtiin sijalla 15. Vaikka seuraavan syksyn 8cd-singleboksi ei tilastoitunut, sen yhteydessä julkaistu Strangers in the Night merkittiin singlelistan kuudenneksi. Vuoden takaisessa MM-huumassa teki pikavisiitin myös vuonna 1995 levytetty Den glider in.

Olympialatausta

Radiolistan Top 20:ssä ei ole tällä viikolla yhtään uutta tulokasta. Kärkikympissä näyttäytyvät ensi kertaa Kuningasidean Enemmän duoo ku sooloo (15–7) ja Ilpo Kaikkosen Kleinbus (11–8), ja ykkösenä jatkaa Pariisin kevät. Korkein Top 100 -uutuus 47:ntenä on pitkältä paussilta palanneen Sturm und Drangin Molly the Murderer.

Melko kauan on odotettu myös tuoretta Musea, ja Survival debytoi viime viikolla latauslistan 11:ntenä. Radiotilastossa sitä ei vielä näy, vaikka kuulin sen lauantaina Yle X:stä kahdesti puolen tunnin sisällä. Survivalhan on Lontoon olympiakisojen virallinen laulu, minkä vuoksi sen kantta koristaa tuo outo kuvio, jonka yleisin tulkinta lienee ”Lisa Simpson giving a blow job”.

Latauslistan julkistusaikataulu muuten ei muuttunut miksikään, vaan Top 30 päivittyy yhä torstaisin kello 19. Huomioitakoon, että kahdeksanneksi nousseen Syypää sun hymyyn -biisin ansiosta Cheek on ensi kertaa netonnut yhdellä albumilla kaksi kunnon hittiä. Nimiraita Sokka irti tosin jäi radiosoitossa 28:nneksi, ja nytkin ollaan vasta sijalla 36.

Yläkerta #17: Jamppa Tuominen

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

Multi-instrumentalisti Jamppa Tuominen oli 1970-luvun lopun melankoliaiskelmän pioneereja, ja hänen suosionsa säilyi 1980-luvullakin monen kollegan kompastellessa. Listasijoja hiukan heikensi otannan painottuminen nuorisomusiikkimyymälöiden suuntaan. 1990-luvulla henkilökohtaiset ongelmat murensivat uran, ja kuollessaan 25. marraskuuta 1998 Kanarian saarilla Tuominen tunnettiin lähinnä Seiskan raportoimista sattumuksista.

Kuolinuutinen ei aiheuttanut ostoryntäyksiä, vaikka muistokokoelma julkaistiinkin. Vuonna 2005 aika oli kypsä maineenpalautukselle, ja Elämäni parhainta aikaa -tupla nousi neloseksi myyden kultaa. Vaikka se kuori kermat Tuomisen tuotannosta, yllättäen seuraajakokoelmat Toivotaan toivotaan (2006) ja Kaipuuni on uskomaton (2007) saavuttivat myös sijat 6 ja 15. Yhteensä noille kertyi 34 listaviikkoa. Elokuussa 2011 vielä The Essential pistäytyi 42:ntena.

Viisikko ylivalottuu

Menneellä viikolla uutisoitiin kahden albumin tiukasta mittelöstä USA:n ja Britannian listoilla. Kummankin kisan voittaja, Linkin Parkin Living Things, nousi Suomessakin kärkeen, mutta tuplakakkonen Maroon 5 jäi Overexposedilla dramaattisesti 46:nneksi. Edellinen pitkäsoitto jämähti samaan numeroon, mutta sen jälkeen tuli megahitti Moves Like Jagger, ja uusikin sinkku Payphone on kerännyt sarjan S6/L15/R22.

Ranskalainen miltei-veteraaniryhmä Gojira nappasi parhaan sijansa (11), ja Irlannin viisupelleduo Jedward näkyy myös ihmeen ylhäällä (22). Sen sijaan The Offspring kärsi 34. sijallaan lähes maroon5maisen takaiskun. Eihän bändi enää huippuvedossa ole, mutta Days Go By saavutti sentään esimerkiksi Saksasta viitospaikan. Ylimmillään 13:nneksi päässyt Nile on sekin luisussa debytoituaan vasta 37:ntenä. Suomea uutuusnipussa edustaa vain Stratovarius livelevyineen (38).

Yläkerta #18: Juice Leskinen

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

Juice Leskinen oli kolmen vuosikymmenen ajan tasaisimmin menestyviä artistejamme, vaikka 1970-luvun jälkipuoliskolla muutamakin albumi jäi ulos listalta ja viimeiset 15 vuotta sujuivat ilman kunnon hittejä. Jos soolo/bändilevyjä ei lasketa yhteen, kenelläkään ei ole Suomessa niin paljon Top 10 -albumeita (21) kuin hänellä. Monista terveysongelmista kärsinyt Leskinen kuoli 56-vuotiaana 24. marraskuuta 2006.

Ihan heti ei Juice-tuotantoa saatu jakeluun, mutta ennen joulua ehtivät listalle palata kokoelmat Kautta aikain (1997) ja Kautta aikain 2 (kevät 2006), jotka kumpikin saavuttivat tammikuussa 2007 uran korkeimmat sijoitukset (2 ja 10). Seuraavana syksynä julkaistu boksi Syksyn sävel – kaikki singlet 1974–2004 merkittiin 18:nneksi. Vähemmän tunnettuihin Juice-biiseihin painottuva Pate Mustajärven coverlevy Ollaan ihmisiksi nousi ykköseksi ja siltä lohkaistu Kaksoiselämää radiolistan kahdeksanneksi syksyllä 2009.

Virallista vitkastelua

Uutisensa lukeneet tietävät olla odottamatta uusia listoja tänä iltana. Laadinta-ajanjaksoa siirrettiin vain yhdellä päivällä, mutta julkistusta lähes kolmella, sunnuntaihin klo 14. Tarkempaa syytä ei operaatiolle ole kerrottu, mutta julkistushetki liittynee Radio Aallon lähetysaikoihin. Levy-yhtiöt ovat joukolla siirtämässä normijulkaisupäivänsä keskiviikosta perjantaihin.

Viikon uutuuksista vahvin lienee Linkin Park, joka on tähän mennessä yltänyt kerran ykköseksi (Minutes to Midnight 2007). Enemmän silti kiinnostaa, joko Top 50:n kynnys olisi vihdoin tarpeeksi matala vastaanottaakseen myös Flo Ridan. Siis miehen, jolla on singletilastosta yhdeksän Top 10 -merkintää ja joka on soinut radiossakin parhaimmillaan viitossijan edestä.

Miehen tuorein Whistle-hitti on nähty sinkuissa kolmantena ja radionumerolla 18. Tämän viikon Top 20 -radiolistalle ilmaantuivat ensikertalaisina Daughtry (Outta My Head 26–17) ja 19-vuotias norjalainen Frida Amundsen (Closer 23–19). Linkin Parkin Burn It Down nousi viime viikolla kahdeksanneksi, mutta majailee nyt vasta 23:ntena.

Yläkerta #19: Nat King Cole

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

Sähäkkänä jazzpianistina ja pehmeä-äänisenä viihdecroonerina tunnettu Nat King Cole raivasi tietä afroamerikkalaisille saamalla oman tv-show’n vuonna 1956 ja menestymällä Suomen singlelistoilla jo 50-luvun alkupuoliskolla. Tupakan ääntä parantavaan vaikutukseen uskonut kultakurkku kuoli keuhkosyöpään noin 45-vuotiaana (syntymäajasta epäselvyyttä) 15. helmikuuta 1965.

Elokuussa 1978 20 Golden Greats nousi listallemme puoleksi vuodeksi päästen ylimmillään 12:nneksi. Vuonna 1983 Colen Nature Boy ilmaantui jukebox-listalle Kassu Halosen tulkintana (Luonnonlapsi). 1991 profiilia kohotti Natalie-tyttären Grammy-palkittu Unforgettable-”duetto” isän kanssa, ja Golden Memories -kokoelma kävi 26:ntena. Keväällä 2000 sijalla 11 pistäytyi vielä The Ultimate Collection.

Yläkerta #20: Aki Sirkesalo

Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.

Radiotoimittajana tutun Aki Sirkesalon musiikkiura ei tuntunut käynnistyvän julkisuudesta huolimatta – Naamiot rockin SM-finaalissa, Giddyups Radiomafian ensimmäisenä viikon levynä, Veeti & The Velvets median yleislellikkinä – kunnes 32-vuotiaana julkaistu sooloesikoinen Mielenrauhaa (1995) räjäytti potin. Mies nettosi kymmenessä vuodessa 16 Top 10 -radiohittiä.

Kun Sirkesalo 42-vuotiaana joutui perheineen Khao Lakissa tsunamin uhriksi 26. joulukuuta 2004, uusi albumi Sanasta miestä oli julkaisuvalmis. Se ilmestyi aikataulussaan helmikuussa 2005 ja nousi kolmeksi viikoksi listakärkeen. Levy-yhtiön kerrottua, mikä laulu (Parempaa aikaa) oli tarkoitettu edeltäväksi singleksi, se ilman promojakeluakin ylsi radiolistan kakkoseksi. Seuraavana vuonna 30 unohtumatonta laulua kävi sijalla 31.