Kaksi elämää: Maija Vilkkumaa

Sarjassa vertaillaan pitkään menestyneiden artistien ansioluetteloita oman aikansa listapisteissä ja lähihistorian Spotify-striimimäärissä.

Maija Vilkkumaa on julkaissut aktiivisesti musiikkia Spotify-kaudellakin, mutta tämä ei kohtuuttomasti vääristä striimivertailua. Uudet biisit ovat pärjänneet paremmin latauksissa ja radiosoitossa. Toki striimi-Top 12:n loppupäähän tunkee vanhojen listahittien tilalle uudempia, mukana pari Vain elämää -versiotakin.

Huippusuosiokauden kappaleet ovat myös kuunteluiden kärjessä. Kahden miljoonan paremmalle puolelle yltävät Totuutta ja tehtävää ja Ei, pronssisijalle toistaiseksi viimeinen nappihitti Lottovoitto (2010). Jotenkin oletin esikoishitti Satumaa-tangoa pidettävän ikonisempana maijalauluna kuin striimien nelossija kertoo.

Maija Vilkkumaa – 2 x Top 12
Listapistesijoitus, striimisijoitus, vuosi, listapistenapit, kuuntelumäärä

L	S			V	N	K
1	2		EI	2003	•••	2 014 000
2	11		MUN ELÄMÄ	2003	••	584 000
3	—		EI SAA SURETTAA	2004	••	294 000
4	—		LIIAN KAUAN	2005	••	376 000
5	—		KESÄ	2005	•	449 000
6	—		SE EI OLEKAAN NIIN	2005	•	248 000
7	1		TOTUUTTA JA TEHTÄVÄÄ	2001	•	2 212 000
8	3		LOTTOVOITTO	2010	•	1 599 000
9	5		INGALSIN LAURA	2001	•	1 251 000
10	4		SATUMAA-TANGO	1999	•	1 360 000
11	—		HEI TIE	2006	•	295 000
12	—		AURINGONPIMENNYS	1999		95 000
—	6		MÄ EN OO SUN AINOO	2017		1 019 000
—	7		SIKS KU MÄ HALUSIN	2018		852 000
—	8		SOTKE MUT	2015		773 000
—	9		LISSU JA MÄ	2015		724 000
—	10		HIUKSISSA HIEKKAA	1999		710 000
—	12		NELISILMÄ	2015		555 000

Daa-da döö-dö

Suomen Musiikintekijöiden sivuilla on paljon luettavaa, sillä sieltä löytyy Musiikintekijä-lehden (ent. Selvis) artikkeleita yli 20 vuoden ajalta, ja joissakin pitkän uran tehneiden artistien tai takapirujen haastatteluissa on harvoin julkisuuteen päässeitä anekdootteja.

Toisaalta siellä törmää musiikkidokumenteista tuttuihin hankaluuksiin koskien muistikuvien luotettavuutta. Konkreettisimman esimerkin tarjoavat Kari Kuuvan ja Chrisse Johanssonin haastattelut, joissa käsitellään laveasti samaa asiaa – Sammy Babitzinin Daa-da daa-da -hitin levyttämistä – lauluntekijän ja tuottajan näkökulmista. Melkoinen ero tarinoissa. En ota kantaa kummankaan oikeellisuuteen, siteeraan ne tässä kokonaisuudessaan. Klikkaa nimestä koko juttuun.

Kari Kuuva
– Homma meni niin, että tein tuohon aikaan Frederikille useita kappaleita, ja olikin luontevaa, että hän pyysi multa laulua myös Syksyn Säveleen vuonna 1972. Olin jollakin keikkamatkalla tehnyt keikkamuusikon arkea kuvaavan rokahtavan rallin Daa-da daa-da, ja tarjosin sitä Reetulle, joka siihen voimaperäisesti ihastui. Kun hän meni levy-yhtiöönsä Fazerille ehdottamaan laulun levyttämistä tuotantopäällikkö Topi Kärjelle, tämä torjui biisin jyrkästi. ”Hiki pintaan täytyy saada” oli hänen mielestään vastenmielinen ilmaisu ja laulu oli hänen mukaansa muutenkin epäkaupallinen. Niinpä niin, olihan Topi Pelargoniastakin todennut, ettei Suomen kansan makua saa pilkata…

– Reetu oli masentunut, mutta sitä iloisempi oli Sammy Babitzin marssiessamme joitakin päiviä myöhemmin laulun kanssa EMI:n tuotantopäällikön Rami Henrikssonin puheille. Laulu levytettiin jo samana päivänä niiden muusikkojen kanssa, joita Finnvoxin studioilta satuin löytämään. Syksyn Sävelen sisäänjättöaika oli menemässä umpeen seuraavana päivänä, joten kiirettä piti. Sattumalta The Boys -yhtye oli studiolla lopettelemassa omaa sessiotaan, ja kun olin kirjoittanut pojille sointumerkit, tanakka pohja syntyi aivan kuin leikiten. Myös Nacke Johansson sattui olemaan talossa puhallinryhmineen. Puhuin hänet ympäri sovittamaan kappaleeseen lentävät torvistemmat, jotka sitten saman tien nauhoitettiin. Iltayöstä äänitimme lauluosuudet, käytyämme hakemassa läheisestä ravintola Ukkomunkista hieman vahvistusta. Sammy lauloi mielettömällä fiilingillä, ja mä karjuin kuorostemmat ”everybody”- huutoineen. Loppu onkin sitten historiaa, iloa ja lopulta suurta surua – niin kuin historia usein tuppaa olemaan.

Chrisse Johansson
Vuonna 1972 Sammy Babitzin pääsi levyttämään ensimmäistä albumiaan EMIlle ja sai tuottajakseen Chrissen. Sammy sai viime tingassa idean osallistua Syksyn Säveleen ja Chrisse lähetti hänet Kari Kuuvan luokse kyselemään sopivaa laulua. Daa-da daa-da löytyi ja valmistui suuren innostuksen vallassa juuri ja juuri ennen määräaikaa, mutta EMIlle Sammyn Syksyn Sävel -ehdokas ei ollut kovin tärkeä tuotanto. Chrisse on varma, että biisi olisi jäänyt tekemättä kilpailua varten, jos Raimo Henriksson olisi saanut ratkaista. Chrisse piti kuitenkin päänsä ja loppu on historiaa…

– Se oli vielä niin, että olin laulattamassa jengiä aamusta alkaen niin, että joskus kai kolmen kieppeillä yöllä aloin laulattaa Sammya, se oli viimeisenä. Sitten kävi vielä niin hyvä mäihä, että äänittäjä tiesi kertoa Kuuvan olevan itse C-studiossa… Piti saada meteliä meidän biisiin ja kun studiossa ei enää äänittäjän, Sammyn ja mun lisäks ollut ketään saati sitten kuoroa, me haettiin Kari mukaan ja mekkala oli taattu. Kaikki se ylimääräinen kailotus siinä biisissä siirtyi levylle ja mulle tulee edelleen hyvä fiilis kun sitä kelaan.

Tuhat pistettä hukassa

Ensiöisen Oscar-gaalan varmimpana tapahtumana pidetään sitä, että A Star Is Born -elokuvassa kuultava Lady Gagan ja Bradley Cooperin Shallow valitaan parhaaksi lauluksi. Se on ylläpitänyt suosiotaan meilläkin niin hyvin, että voitaisiin syksyisestä julkaisustaan huolimatta luokitella tämänvuotiseksi hitiksi. Radiosoittosija koheni juuri yhdeksiköksi, ja FDSS-listalla se kävi pari viikkoa sitten ykkösenä.

Paras striimisijoitus on sentään viime vuodelta, ja siinä onkin riittänyt ihmeteltävää. Kuten oheisesta graafista näkee, Striimatuimmat-listalla Shallow on roikkunut koko ajan selvästi alempana kuin Spotifyn viikkolistalla. Huippunumero jälkimmäisessä 12, ensinmainitussa vain 25. Pienimmilläänkin ero on ollut kahdeksan sijaa, isoimmillaan kolmisenkymmentä. (Klikkaa isommaksi.)

Ainoa mieleen tuleva selityksentapainen on, että soundtrackistä on suoratoistossa tarjolla kaksi versiota, dialogilla tai ilman. Dialogittomassa hitin nimi on Shallow – Radio Edit, vaikka molemmat ovat samanmittaisia. Onko jompikumpi jotenkin jäänyt Striimatuimmat-tutkan ulkopuolelle?

Joka tapauksessa noin pitkään jatkunut sijoitusero tarkoittaa, että Shallow’lla olisi hittivuosilistalaskennassa noin tuhat pistettä enemmän, jos siinä huomioitaisiin Striimatuimmat-sijojen tilalla Spotify-sijat. Ei biisi suotuisammalla pistelähteelläkään huippupaikoista taistelisi, mutta mistä sen tietää, millaiseksi tuo radiosoitto vielä kehittyy.

Ikuinen ykkönen

JVG:n single Ikuinen vappu ei saanut mediassa kovin innostunutta vastaanottoa, mutta striimaajat ovat toista mieltä. Sitä kuunneltiin Spotifyssa ilmestymispäivänään yli 140.000 kertaa. Robin Packalenin paluubiisi ylsi suunnilleen samoihin lukuihin, mutta se valahti jo seuraavana päivänä alle sadantuhannen, kun taas Ikuinen vappu pysyi kuusinumeroisissa yhdeksän päivää peräkkäin.

Suoratoisto on huomioitu virallisina viikkolistauksina nyt seitsemän vuoden ajan, ja JVG:lle on kertynyt sinä aikana kymmenen ykköstä yksin tai pääartistina. Sen lisäksi duo on vieraillut kolmella kärkihitillä, eli näillä: Me ollaan ne (Cheek), Texas (Haloo Helsinki!) ja Roska silmäs (Tippa).

Radiolistalla Ikuinen vappu ei vielä yllä sijaa 59 ylemmäs. JVG:llähän on oma PME-yhtiö, ja Radio Monitor merkkaa sen julkaisut välillä omalla, välillä jakelija Warnerin nimellä. Ikävä sekavuus sen kannalta, että kolmen ison yhtiön soitto-osuusvertailussa Warner on viime aikoina vedellyt ennätysmäisiä numeroita, jopa lähes 45 prosentin osuuksia. Tämä on ollut pois Sonylta, joka räpiköi 15–20 prosentin välillä. Universal pysyttelee vakaasti ”normaalissa” 30 prosentin piirakkapalassa.

Kaksi elämää: Tapani Kansa

Sarjassa vertaillaan pitkään menestyneiden artistien ansioluetteloita oman aikansa listapisteissä ja lähihistorian Spotify-striimimäärissä.

Tapani Kansa merkkautti kaksi vahvaa hittiputkea 1960- ja 70-lukujen lopuilla, mutta muistelu kohdistuu vahvasti yhteen biisiin. Levy-yhtiövaihdoksen takia kahdesti levytetty R-A-K-A-S juhlii kahta miljoonaa kuuntelua, kun muut eivät ole päässeet yhteenkään. Suosio painottuu muutoinkin siihen kakkoskauteen, sillä esimerkiksi vuoden 1969 suurin listahitti Kuljen taas kotiinpäin pääsi vain täpärästi striimien Top 12:een.

Huomionarvoista: Rokkivaari Hotanen (1978) striimaa kehnohkosti, mutta kolme muuta samannimisen albumin raitaa kiehtovat enemmän: Kalajoen hiekat, Veikko Nieminen ja Tulkaa tytöt takaisin. Kaikki neljä nähtiin aikoinaan jukebox-listalla, kaksi ykkösenä, mikä on tuon ajan iskelmä-älppärille poikkeuksellinen hittipitoisuus. Itse albumi myi silti vain nihkeästi kultaa (listasija 4) ja ennakoi huippukauden loppua.

Tapani Kansa – 2 x Top 12
Listapistesijoitus, striimisijoitus, vuosi, listapistenapit, kuuntelumäärä

L	S			V	N	K
1	12		KULJEN TAAS KOTIINPÄIN	1969	•••••••	151 000
2	1		R-A-K-A-S	1977	••••••	2 320 000
3	8		DELILAH	1968	••••••	211 000
4	11		KÄYMME YHDESSÄ AIN	1968	•••••	161 000
5	5		HAFANANA	1976	•••••	398 000
6	—		SULLE	1977	••••	32 000
7	2		ÄIDIN PIKKUPOIKA	1977	•••	899 000
8	—		EI ITKETÄ LAUANTAINA	1969	•••	124 000
9	—		ELOISE	1969	•••	62 000
10	—		ROKKIVAARI HOTANEN	1978	•••	67 000
11	—		MELINA	1977	•••	53 000
12	—		KULTANIITYT	1994	••	113 000
—	3		KALAJOEN HIEKAT	1978	•	675 000
—	4		VEIKKO NIEMINEN	1978	••	489 000
—	6		KESÄN LAPSI	1976		382 000
—	7		AKSELIN JA ELINAN HÄÄVALSSI	1982		326 000
—	9		KUN MAAS ON HANKI	1988		208 000
—	10		TULKAA TYTÖT TAKAISIN	1978		204 000