Aukot umpeen

Pomus.netin listatietokannan laajennus kauemmas historiaan (vuoden 1966 alkuun) on nyt valmis. Saman tien on aika julistaa avatuksi toinenkin nettilista-arkisto. Pomus-arkistohan etenee kuukausittain, ja sen koostamisen jälkeen tein uudet viikkosinglelistat elokuusta 1985 vuoden 1993 loppuun. Hampaankoloa hiersi myös se, että Ylen virallisten listojen ensimmäistä puoltatoista vuotta (1/1994–7/1995) ei ole missään nähtävillä.

Täten syntyi Suomen viikkosinglelistat, josta löytää 329 kolmenkymmenen ja 188 kahdenkymmenen nimikkeen mittaista singletilastoa aikajärjestyksessä. Vuoden 1986 alusta lähtien mukana ovat listaviikot, ja sijaluvun vasemmalle puolelle on merkitty sinkkujen korkeimmat sijaluvut sekä viimeiset mukanaolokerrat. Vanhemmat tekstit -kohdasta voi klikata seuraavalle sivulle. Harhaanjohtava nimi johtuu siitä, että sivusto on luotu blogialustalle.

Vastaavanlainen albumilistapakettikin on tulossa, mutta pidin singleosastoa kiireellisempänä – viikkoalbumilistathan ovat luettavissa jokseenkin hankalassa muodossa pomus.netissä. Paitsi ne Ylen puuttuvat, joita muuten on eri määrä. Musiikkituottajien ja Finnishchartsin arkistot alkavat sinkuissa viikosta 33/1995 ja albumeissa viikosta 30/1995.

Kuka Tuomaan ohittaa

Kuten maanantaina uumoilin, kärkikaksikon paikat vaihtuivat albumilistalla ja Kaija Koo nettosi ensimmäisen ykkösensä 16 vuoteen. Tilanne oli nähtävissä, koska korkeimmat debyytit jäivät Top 10:n ulkopuolelle – nuokin Edguyn (#12) ja Triptykonin (#16) sijat olivat uran parhaat. Koon Kuka sen opettaa on nyt poikkeuksellisen ylivoimainen radiolistan ykkönen, piste-eroa seuraavaan 46 prosenttia.

Mittausaikaväliin sisältyi 19. päivän Record Store Day, johon liittyviä erikoisjulkaisujakin mahtui nipin napin mukaan. Tosin Ramonesin nelibiisinen ep (#45) ei kuuluisi albumilistalle. Vuonna 1991 äänitetty Live in London (#48) palautti The Poguesin tilastoihin 25 vuoden tauolta. Tuolloin Pogues-laulaja Shane MacGowania tuurasi Joe Strummer, ja jostain syystä kaikkialla levyn nimeksi on merkitty kummallinen Live with Joe Strummer. Ohessa näkyvät kannen tekstit.

Record Store Dayn olisi luullut hetkellisesti nostavan myynnin osuutta suoratoistoon nähden, mutta moni ns. spotify-levy kohensikin asemiaan tähän asti korkeimmilleen: Skrillex 20:nneksi, Imagine Dragons 24:nneksi ja Jason Derulo 26:nneksi. Skrillex-albumin nimiraita Recess ilmaantui myös latauslistalle.

Suoratoistosesonki, onko sellaista?

Albumilistan laadinnassa käytettävä ”streaming ratio” eli Spotify-soittojen vertailusuhde varsinaiseen levymyyntiin on tunnetusti salaisuus. Mutta jokseenkin varmalta näyttää, että tuo suhde on Ruotsissa enemmän Spotifyn eduksi kuin meillä. Siellähän tuota kovin väkinäistä avioliittoa juhlittiin jo viime syyskuussa, meillä helmikuussa.

Eron näkee tarkkailemalla ns. spotify-levyjä eli iäkkäähköjä albumeita, jotka eivät menestyneet lainkaan pelkkää myyntiä mittaavissa tilastoissa mutta hyppäsivät heti vakioasukeiksi, kun suoratoisto otettiin mukaan. Esimerkkeinä Imagine Dragons, Ellie Goulding, Lorde ja Calvin Harris. Niputan Katy Perryn samaan, vaikka Prism tuoreeltaan myyntilistalla pistäytyikin.

Yllämainittujen levyt pysyttelevät koko ajan virallisella albumilistalla noin 20 sijaa alempana kuin Spotifyn albumilistalla. Ruotsissa ne yltävät paljon ylemmäs, Katy Perry tällä viikolla viidenneksi ja Imagine Dragons seitsemänneksi. Eikä kyse ole naapurimarkkinoiden suuremmasta yhtenäisyydestä. Jill Johnsonin johonkin tv-ohjelmaan perustuva tämänhetkinen ykköslevy myi laakista kultaa, mutta on Spotifyssa vasta sijalla 68.

Eräs yhdistelmälistan matemaattinen ongelma on meillä vielä kokematta. Levyjen kuunteluhan ei ole lähestulkoonkaan niin kausiluontoista toimintaa kuin niiden ostaminen. Aiotaanko suoratoiston streaming ratio pitää aivan samana elokuussa ja joulukuussa, kun myyntivolyymin vaihtelu on keskimäärin kymmenkertainen?

Radioaktiivisuus ei sovi radioon

Albumilistan 25:ntenä roikkuva Imagine Dragonsin Night Visions on vielä vanhempi julkaisu kuin juuri puheena ollut Calvin Harrisin 18 Months – se ilmestyi alkujaan syyskuussa 2012. Tällä viikolla siltä lohkesi toinen Top 20 -radiohitti, kun pitkään Spotify-suosikkina komeillut Demons eteni 26–15. Siitä edellisestä ehti kulua yli vuosi, sillä It’s Time kävi 16:ntena viime vuoden helmikuussa.

Tuon levyn Iso Ilmiö on kuitenkin mennyt suomalaisilta ohi – siitäkin huolimatta, että kappale nousi muun muassa Ruotsin listaykköseksi. Radioactive-single tekee paraikaa historiaa USA:ssa roikkumalla jo 85. viikkoa Hot 100:ssa rikottuaan vanhan ikäennätyksen pari kuukautta sitten. Se debytoi muinoin sijalla 96 ja saavutti top tenin vasta yli puoli vuotta myöhemmin.

Radiolistan vauhdikkaimmat nousijat ovat Vain elämää -suosikkeja: Pauli Hanhiniemen Muutkin mokaa 84–18 ja Anna Abreun Ra-ta ta-ta 89–29. Kumpikin debytoi viime viikolla latauslistan Top 20:ssä. Top 20 -radiokynnyksen ylitti myös kakkosalbumillaan hiljattain kuudentena käväisseen Jannika B:n Itseni herra (22–20). Harvoinhan hittiradioissa mitään kovin persoonallista kuullaan, mutta Itseni herra on häiritsevän geneerinen – se kuulostaa Kaija Koon biisiltä, johon napattiin kertosäkeeksi Robinin Erilaiset.

Kärkeen ilman striimejä

Tuomas Holopaisen paalupaikka albumilistalla on huomionarvoinen saavutus paitsi kilpailutilanne huomioiden myös siksi, että taas syntyi tilastollista historiaa. Nightwish on ensimmäinen listaykköseksi noussut yhtye, jonka (ex-)jäsenistä kaksi on yltänyt kärkeen myös soolojulkaisullaan. Tarja Turunenhan nähtiin ykkösenä marraskuussa 2007 My Winter Storm -levyllään. (Tähän laskentaan ei huomioitu Mestarit Areenalla/Vain elämää -tyyppisiä projekteja.)

Kaija Koo sai tyytyä siihen, että hänen parhaat merkintänsä 2000-luvulla ovat neljä kakkossijaa – toistaiseksi. En ihmettelisi, jos osat Holopaisen kanssa vaihtuisivat ensi kerralla. Kolmossija on Katri Helenalle paras sitten elokuun 1995, jolloin Vie minut kiipesi niin ikään pronssikorokkeelle. Top 10 -albumeita on kertynyt 48 vuoden aikana neljätoista.

Muu uutuustarjonta kalpenee kärkikolmikon rinnalla. Lasse Hoikka (#26) palasi mukaan liki seitsemän vuoden tauolta, ja Prince of Assyriankin (#37) edellisestä visiitistä on yli neljä vuotta. Spotify-kuunteluiden yhdeksäs sija nosti Skrillexin Recessin tähän asti korkeimmilleen (#24). Holopaisen ykkösalbumia Music Inspired by The Life and Times of Scrooge ei vielä saa kuultavakseen Spotifyssa lainkaan.

Calvin ehti ensiksi

Calvin Harrisin hittipaketin 18 Months julkaisusta on nyt kulunut 18 kuukautta, mikä saattaa yllättää – Suomen listallehan se päätyi vasta kaksi kuukautta sitten Spotify-pisteytyksen tulon myötä. Mutta artistille itselleen se on menneisyyttä – uutta alustettiin jo loppuvuonna Under Control -hitillä, ja nyt Harris on itse pitkästä aikaa päävokalistin roolissa Summer-singlellä.

Vaikka Summer julkaistaan koti-Britanniassa vasta runsaan viikon kuluttua, meillä se on viihtynyt lataus- ja ns. singlelistan kärjen tuntumassa jo muutaman viikon. Radiolistalla se loikkasi 35–18 parantaen kerralla pisteitään 48 prosenttia, eikä Under Controlin 7. sijan ohittaminen tuottane vaikeuksia – biisin nimihän herättää meikäradioissa takuumyönteisiä reaktioita seuraavat kolme-neljä kuukautta.

Jo tammikuussa 40 soitetuimman joukkoon noussut Martin Garrixin ja Jay Hardwayn Wizard ylitti vihdoin Top 20 -kynnyksen (#20), ja saman teki ensi kertaa Robin (#15). Tiheästä Spotify-kuuntelustaan huolimatta Onnellinen rekisteröityi vasta nyt listahitiksi – sehän on näitä epäonnisia singlelohkaisuja, jotka eivät enää kelpaa singlelistalle, koska eivät satu olemaan Spotifyssa tarjolla kuin albumiraitoina. (Yksi kysymyksistä kuuluu: miksi eivät satu olemaan?)

Kotiinpäinveto, viisujen pelastus?

Euroviisusesongin voi kai katsoa alkaneeksi, kun ainakin Ruotsin tv (ja Yle Fem) näyttää jo esikatseluohjelmia. Niissä biisien menestymismahdollisuuksia setvitään kevyen analyyttisesti, ja useissa sivulauseissa häivähtävät äänestyspolitiikan ongelmat. Vaikka naapureiden suosinnalla on lopputuloksissa pienempi merkitys kuin usein kuvitellaan – 13 edellisessä kisassa on saatu 13 eri voittajamaata – sen vaikutus kilpailun imagoon on kiistaton eikä kovin suotuisa.

1950-luvulta asti viisuihin on liittynyt itsestäänselvyys: ääntä ei saa antaa oman maan biisille.
Vaan entäpä jos saisi?

Lienee syytä olettaa, että jokainen maa saisi itseltään 12 pistettä. Kotiinpäin vedetyt äänet kumoaisivat toisensa eli olisivat tavallaan turhia, mutta kuitenkin tärkeitä. Sitä häpeää, jos 12 pistettä lipsahtaisikin jollekulle muulle! Tämän estämiseksi on pakko äänestää itseä jonkin verran, ja koska ei voi tietää mikä on tarpeeksi, varmanpäälle-ääniä varmasti ropisee.

Omien äänten hyötyprosentti jäisi matalaksi, koska suurikaan hyöky ei toisi laskentaan kuin 12 pistettä eli 11,65 prosenttia kaikista pisteistä. Mutta muut pisteet asettuisivat uuteen valoon: jos saisi äänestää itseä, kiinnostaisiko ketään enää äänestää naapuria sen takia, että kyseessä on naapuri? Kun kotiseuturakkaus kanavoituisi omiin nurkkiin, löytyisikö muiden biisien äänestämiselle uudenlaisia motiiveja?

Tuota ei voi tietää, koska äänestysmotiiveja voi nykysysteemissäkin vain arvailla, mutta kiinnostaisi kokeilla. Jos uudistus toimisi, voitaisiin puhelinäänestyksen rinnalle palanneet raadit heivata siihen kuumaan paikkaan jonne ne kuuluvat. No, raadeissa ei välttämättä ole niin paljon vikaa kuin noiden kahden äänestystuloksen yhdistämisessä, joka kerta kaikkiaan ei toimi.

Jos omia saisi äänestää, olisi hauska veikkailla, kuka todennäköisimmin päätyisi antamaan 12 pistettä muille kuin itselle. Lainkuuliainen ja vaatimaton Suomi olisi varmasti vahvoilla. Saksan turkkilaiset kannattavat myös vanhaa kotimaataan aina niin väkevästi, että Turkey twelve points -taikasanojen torppaamiseen saatettaisiin tarvita kunnon kampanja.

Bensaa aikakoneeseen

Pomus.netin tietokanta vanhoista Suomen listoista on laajentunut taaksepäin ja kattaa nyt myös vuodet 1966-1971. Toistaiseksi tämä koskee vain albumilistoja, mutta sivun ylläpitäjä tägää paraikaa esille myös singlelistoja – tätä kirjoittaessani esillä on yksi makupala tammikuulta 1966.

Albumilistojen mitta ja muoto vaihtelee kiitettävästi. Suosikki sisällytti lp:t singlelistaansa syksyyn 1967 asti, eli siitä laskentaan poimittujen äänitteiden määrä oli milloin mitäkin. Kun ensimmäiset erilliset albumitilastot julkaissut Iskelmä-lehti lakkautettiin loppuvuonna 1967, Suosikkiin tuli lopulta oma Top 15 -albumilista.

Ilmeisesti pelkistä taittoteknisistä syistä tuo lista kuitenkin typistyi vuonna 1968 vain Top 6:ksi – edellisistä sijaluvuista päätellen se yhä laadittiin laajemmaksi. Onneksi juuri tuolloin vastaperustettu Intro-lehti alkoi julkaista kahdesti kuussa Top 10 -listaa ja substanssi pysyi lähes entisenlaisena. Seuraavana vuonna Suosikin albumilistasta tuli Top 20 ja vuoden 1972 alussa Top 30.

Kuten ylle linkatusta näytteestä näkee, vuosien 1966-1971 singlelistat julkaistaan Top 40 -mittaisina. Suosikissahan oli vuoteen 1969 asti huima Top 100 -lista, mutta kun muut lähteet olivat suppeampia (Iskelmä Top 30, Stump Top 30, Intro Top 20), pidin tuota mittaa parhaana. Vuosina 1969-71 Suosikissa oli Top 50, sen jälkeen Top 30.

Seurapiiri pyörii

Nyt kolisee, eli albumillinen rappareiden versioita J. Karjalaisen viimevuotisen levyn kappaleista, on nin omanlaisensa äänite, että on vaikea hakea kategorioita, joissa se olisi alansa ensimmäinen listaykkönen ja joissa se ei olisi. Yksi sen esiintyjistä eli Stepa debytoi samaan aikaan omalla albumillaan viitosena, mikä myös on vähintäänkin harvinainen temppu. Stepan tähän asti paras numero oli 22.

Albumilistamme 48-vuotisesta esittäjäkaartista löytyy kolme nimeä, joihin sisältyy sana society. Melkoinen sattuma, että kaksi niistä debytoi yhtä aikaa sijoilla 6 ja 12, suomalainen Lost Society ja amerikkalainen Black Label Society. Kumpikin on päässyt mukaan jo aiemmin ja kohensi ennätystään, Black Label vain yhdellä mutta Lost peräti 19 pykälällä. (Se kolmas muuten on vuonna 2007 pikaisesti tilastoitunut Underwater Sleeping Society.)

Sijalla 22 näyttäytyy ensikertalaisena 66-vuotias levybisnesveteraani Gugi, joka 1960-luvulla nettosi pari pikkuhittiä Topmostin jäsenenä. 34:ntenä jatkuu Radiopuhelimet-katalogin tilastollinen täydentyminen: vuoden 2000 Oulu on kaupungin nimi on lopultakin listalevy. Vain elämää -kakkoskauden äänitteet siirrettiin midpriceen pari viikkoa varhaisemmassa vaiheessa kuin edeltäjänsä. Jostain syystä 66 viikkoa midpricelistalla jyrännyt Robinin Koodi putosi kärjestä suoraan ulos.

Pääsiäispyrkyrit

Vaikka edellisetkin tulokset ovat vielä julistamatta, nyt käydään jo levymyymälöissä kiistaa 1. pääsiäispäivän albumilistasijoista. Tänään julkaistiin muun muassa Katri Helenan Taivaan tie, jolla on kaikki mahdollisuudet esittäjänsä korkeimpaan sijoitukseen sitten 1990- tai jopa 1970-luvun, jolloin tuli uran ainoa paalupaikka. Hittimarkkinoilta on pudottu lopullisen tuntuisesti, mutta ainakin jossain määrin nuorekkaampaa yleisöä tavoitellaan: katrihelena.fi maanittelee kävijöitään hankkimaan albumin Levykauppa Äxistä.

Kärkisija jäänee silti haaveeksi, sillä jostain syystä samalle viivalle on asetettu saman levy-yhtiön ja saman Vain elämää -session artisti, Kaija Koo. Jolla tunnetusti on yhä jalka ja muutama muukin ruumiinosa hittimarkkinoiden ovenraossa. Vaan hatariksi ovat käymässä hänenkin muistonsa ykkösenä paistattelusta, sillä viimeksi siihen oli tilaisuus vuonna 1998. Sen jälkeen on päästy kuusi kertaa top viiteen, kolmesti kakkoseksi.

Vaikeimmin ennustettava tämänpäiväinen uutuus on Tuomas Holopaisen Music Inspired by the Life and Times of Scrooge. Johanna Kurkelan laulama single A Lifetime of Adventure pistäytyi latauslistalla vain yhden viikon, eikä Nightwishinkään lähimenneisyyden ansioluettelo näytä järin jykevältä lukuisien jatko- ja oheisjulkaisujen takia. Varsinaisten studioalbumien koko 2000-luvun kestänyt ykkösputki on toki yhä ehjä.

Valikoitua onnellisuutta

Kahden viikon takainen radiolistasekaannus sai tänään luonnollisen mitätöitymän. Tuolloinhan Radio Monitor mittasi epähuomiossa JVG:n Huominen on huomenna -biisille soitoiksi myös radiomainosta säestäneitä pätkiä, ja tämä virhe toi täpärän ykkössijan Juha Tapion Aito rakkaus -kappaleen jäädessä kakkoseksi. Lista korjattiin, mutta tiedote JVG:n paalupaikasta oli jo kiirinyt maailmalle. Nyt tämä Anna Abreu -yhteistyö on oikeasti (?) kärjessä ja hehkutuksilla vihdoin katetta.

Robin pitää uransa parasta eli 21. sijaa radiolistalla. Syynä ei ainakaan ole kappaleen nimi Onnellinen, koska tämän hetken yllättävin radiohylkiö on nimeltään Onnelliseksi. Muutaman viikon Spotify-soittojen kärkeä hätyytellyt Jujun single kääntyi airplayssä laskuun jo sijalta 61 eikä latauslistaltakaan mittauttanut 27. sijaa kummempaa. Kyseessä on rapparin esikoishitti, mutta albumilistalla hän pistäytyi jo vuosi sitten.

Kovin nousija radiosoitossa (45–13) on Jukka Pojan Brand new ihanuus, jonka mukana Top 20 imi sisäänsä enemmänkin pehmoreggaeta, Auroran esikoissinglen Eilisen aurinko (34–17). Jukan tapaan kahta kieltä biisinnimessä yhdistelee osittain PMMP-soittajista koostuva My First Band, jonka Don’t Break My Corazon eteni 18–12.

Kaikkien aikojen DJ

Sonata Arctican kaikki 2000-luvulla julkaistut studioalbumit ovat nousseet kärkikolmikkoon, ja Pariah’s Child on yhtyeen kolmas ykkönen. Paljon kokemattomampi näissä ympyröissä on kakkospaikan DJ Kridlokk, jonka ainoa aiempi visiitti toi 23. sijan. Hän on nyt korkeimmalle yltänyt DJ-nimimerkkinen sooloartisti – edellistä ennätystä ei pitänyt DJ Bobo (#5), vaan DJ Polarsoul (#4).

Reijo Taipaleen jatkuva kiipeäminen alkaa herättää hämmennystä, sillä Valon lapsi sivusi viitossijoineen jo miehen koko karriäärin parasta – viimeksi asialla oli vuoden 2000 kokoelma. Taipaleen rinnalla vain kakaralauma, mutta kunnioitettavasti jo 24-vuotisen listauran aikaiseksi saanut Gamma Ray (#12) on ylempänä kuin koskaan ennen. Lähes Taipaleen ikäinen (jos olisi hengissä) Ronnie James Dio pääsi mukaan 25:nneksi tribuuttilevyllä.

Vielä veteraaniteemaa: tunnetuimpien yhtyeidensä, Dr. Feelgoodin ja The Whon jälkeen nelisenkymmentä vuotta Suomen listoilta poissa pysyneet Wilko Johnson ja Roger Daltrey ilmaantuivat kimppa-albumilla 29:nneksi. Sen takana 35:ntenä debytoi Radiopuhelinten Jäämeri, joka alkuperäisenä julkaisuvuonnaan 1992 ei tilastoitunut, vaikka kaksi sen edeltäjää tempussa onnistuikin.

Suurimmat hitit Suomessa 2013

Tämä laskelma perustuu hittien keräämiin pisteisiin latausmyynti- ja single/spotifylistoilla, Nielsen Music Controlin (loppuvuonna Radio Monitorin) mittaamassa radiosoitossa ja albumilistalla. Myös muina kalenterivuosina kerätyt pisteet on huomioitu, kunhan suurin menestys on vuodelta 2013. Kappaleille on perinteisesti annettu pistemääriä kuvaava asteriskijono nimen perään.

1. Avicii: WAKE ME UP *******
2. Haloo Helsinki!: VAPAUS KÄTEEN JÄÄ ******
3. Cheek: TIMANTIT ON IKUISIA *****
4. Avicii: HEY BROTHER *****
5. J. Karjalainen: MENNYT MIES ****
6. Daft Punk ft Pharrell Williams: GET LUCKY ****
7. Redrama ft A.J. McLean: CLOUDS ****
8. Juha Tapio: TSNEH (TYKKÄÄN SUSTA NIIN ETTÄ HALKEEN) ****
9. Cheek ft Samuli Edelmann: PAREMPI MIES ****
10. Haloo Helsinki!: MAAILMA ON TEHTY MEITÄ VARTEN ****

Kotimaisesta dominanssista huolimatta vuoden nimi on ruotsalainen Avicii – joskin myös Haloo Helsinki! ja Cheek saivat kaksi esitystä kärkikymmenikköön. Muita maailmankolkkia edustavat vain Daft Punk ja pari amerikkalaista vierailijaa.

11. Isac Elliot: NEW WAY HOME ***
12. Haloo Helsinki!: HUUDA! ***
13. Erin: MITÄ TÄNNE JÄÄ ***
14. Sini Sabotage ft Ville Galle: LEVIKSET REPEE ***
15. Tuomas Kauhanen ft Väinöväinö: ENKELI ***
16. Macklemore & Ryan Lewis ft Wanz: THRIFT SHOP ***
17. Ellie Goulding: BURN ***
18. Anna Puu: SÄÄNNÖT RAKKAUDELLE ***
19. Erin: EI TAIDA TIETÄÄ TYTTÖ ***
20. Studio Killers: JENNY ***

Tuontimusiikki ei täälläkään mahdu jylläämään – sijat 16 ja 17 raivasivat tiensä mukaan käytännössä ilman albumilistapisteitä. Eipä Sini Sabotagekaan niitä paljon kerännyt. Varsinaisena yllätyksenä Studio Killers nousi ylemmäs kuin Jenni Vartiaisen odotetun albumin ykkössingle.

21. Jenni Vartiainen: JUNAT JA NAISET ***
22. Robin ft Mikael Gabriel & Uniikki: BOOM KAH ***
23. Cheek ft Jukka Poika: JOSSU ***
24. Passenger: LET HER GO ***
25. Eminem ft Rihanna: THE MONSTER ***
26. Macklemore & Ryan Lewis ft Ray Dalton: CAN'T HOLD US ***
27. Elokuu: TÄNÄÄN LÄHTEE ***
28. Anna Abreu: KYLMÄSTÄ LÄMPIMÄÄN ***
29. Will.i.am ft Britney Spears: SCREAM & SHOUT ***
30. Anssi Kela: LEVOTON TYTTÖ ***

31. Pink ft Nate Ruess: JUST GIVE ME A REASON ***
32. Avicii vs Nick Romero: I COULD BE THE ONE **
33. Katy Perry: ROAR **
34. Calvin Harris ft Ellie Goulding: I NEED YOUR LOVE **
35. Sanni: ME EI OLLA ENÄÄ ME **
36. Pink: TRY **
37. Pitbull ft Christina Aguilera: FEEL THIS MOMENT **
38. Naughty Boy ft Sam Smith: LA LA LA **
39. Jenni Vartiainen: SELVÄSTI PÄIHTYNYT **
40. Suvi Teräsniska: TÄYDELLINEN ELÄMÄ **

41. J. Karjalainen: MERIPIHKAHUONE **
42. Nico & Vinz: AM I WRONG **
43. David Guetta ft Ne-yo & Akon: PLAY HARD **
44. Robin Thicke ft T.I. & Pharrell: BLURRED LINES **
45. Raappana: KAUAS POIS **
46. Olly Murs ft Flo Rida: TROUBLEMAKER **
47. Lady Gaga: APPLAUSE *
48. Alicia Keys: GIRL ON FIRE *
49. Jonna Tervomaa: MINÄ TOIVON *
50. Stig: VIHELTELEN *

Tämän vuoden erikoisuutena kolmen napin hittejä kertyi paljon enemmän kuin kaksinappisia. Jälkimmäiset ovat kuitenkin Suvi Teräsniskan leipälaji, hänellä on niitä viisi mutta ei yhtään parempaa. Sijoille 22 ja 23 yllettiin täysin ilman radiopisteitä (joita siis saa radiolistan Top 40 -sijoituksista).

51. Miley Cyrus: WRECKING BALL *
52. Psy: GENTLEMAN *
53. Robin: ERILAISET *
54. Ellie Goulding: FIGURE 8 *
55. Lady Gaga ft R. Kelly: DO WHAT U WANT *
56. Jason Derulo ft 2 Chainz: TALK DIRTY *
57. Sanni: PRINSESSOJA & ASTRONAUTTEJA *
58. Adelén: BOMBO *
59. Erin: TOISET MIMMIT *
60. Kim Cesarion: UNDRESSED *

61. Musta barbaari: SALIL EKA SALIL VIKA *
62. Donkeyboy: TRIGGERFINGER *
63. Jesse Kaikuranta: VIELÄ TÄÄLLÄ *
64. Jontte Valosaari ft Elastinen: JOS MÄ OISIN SUN MIES *
65. Teflon Brothers ft Stig & Meiju Suvas: SEKSIKKÄIN JÄBÄ *
66. Aste: SPACEMAN *
67. Irina: KOKO KUVA *
68. Ylvis: THE FOX *
69. Lauri Tähkä: SAAT SYTTYMÄÄN *
70. Pistepiste: HETKEN MAAILMA ON TÄSSÄ *

71. Arash ft Sean Paul: SHE MAKES ME GO *
72. Fall Out Boy: MY SONGS KNOW WHAT YOU DID IN THE DARK *
73. Juno ft Gracias & Janna: KUULUUKS *
74. Jesse Kaikuranta: NÄYTÄN SULLE RANNAN *
75. Bruno Mars: WHEN I WAS YOUR MAN *
76. Avicii: YOU MAKE ME *
77. Justin Timberlake: MIRRORS *
78. Michael Bublé: IT'S A BEAUTIFUL DAY *
79. One Direction: STORY OF MY LIFE *
80. Hurts: MIRACLE *

81. Rihanna ft David Guetta: RIGHT NOW *
82. John Newman: LOVE ME AGAIN *
83. Calvin Harris ft Florence Welch: SWEET NOTHING *
84. Anssi Kela: MITEN SYDÄMET TOIMII? *
85. Volbeat: CAPE OF OUR HERO *
86. J. Karjalainen: SYDÄNLUPAUS *
87. Haloo Helsinki!: CARPE DIEM *
88. Pariisin kevät: ODOTUS *
89. Lorde: ROYALS *
90. Pink ft Lily Allen: TRUE LOVE *

91. Mikael Gabriel: KIPUA
92. Kuningas Pähkinä & Setä Tamu: HEI SCULLY
93. Krista Siegfrids: MARRY ME
94. Avenged Sevenfold: HAIL TO THE KING
95. Jonne Aaron: TAIVAS ITKEE HILJAA
96. James Blunt: BONFIRE HEART
97. Italobrothers: THIS IS NIGHTLIFE
98. Bingo Players ft Far East Movement: GET UP (RATTLE)
99. Bruno Mars: TREASURE
100. Karri Koira: LÄHE MUN KAA

Niinpä se Top 100:n loppupuoli taas käänsi kamppailun ulkomaisten eduksi 51/49. Radio tekee isot hitit ja suosii kotimaista, mutta ulkomaiset puskevat Spotify-soittoineen esiin alempien sijojen hajonnassa. Kylmästä lämpimään ja Mitä tänne jää ovat paitsi ainoat Vain elämää -biisit myös tietääkseni ainoat coverit koko listalla. Jotkut toki noukkivat elementtejä vanhoilta levyiltä (Jossu, Seksikkäin jäbä).

Upouus lovelyys

Jukka Poika ja Nopsajalka olivat tunnetusti kauan sitten bändikavereita sekä Soul Captain Bandin että Kapteeni Ä-nen riveissä. Yhtä tunnetusti Jukka Poika jatkoi suurempaan kuuluisuuteen ja kansansuosioon ja on albumimenekissä yhä edellä. Vaikka Kokoelma-kokoelman kuutossija oli Vain elämää -nosteeseen suhteutettuna pettymys, se oli silti jotain muuta kuin Nopsajalan Sun-albumin tämänviikkoinen 20. sija.

Entäpä hittipuolella? Nopsajalan Lupaan olla eteni tänään latauslistan ykköseksi komeiltuaan jo aiemmin Spotify-soittojen kolmosena ja radiolistan yhdeksäntenä. Aika jyräävää. Jukka Poika ei ole kokenut likikään vastaavaa sitten... niin, sitten Älä tyri nyt -hitin. Siideripissis jäi listoilla melkoiseksi sihahdukseksi, eivätkä kokoelmaa pohjustaneet Laineet ja Pelimies edes sihahtaneet. Okei, Cheekin siivellä oli hyvä kiivetä viime kesänä ykköseksi (Jossu).

Tarkoitan vain sanoa, ettei kannata ihmetellä, jos tänään 23:ntena debytoinut Brand new ihanuus ei lähde lataus- tai muilla listoilla huimaan liitoon. Pohjalla on monta peräkkäistä hutia, kun laskee mukaan myös Vain elämää -coverien maltillisen vastaanoton. Radiolistalle tuo tulevan albumin maistiainen ilmaantui suoraan 45:nneksi, mikä vaikuttaa sentään melko lupaavalta. (Miksi muuten nimeä ei kirjoiteta Brand new ihanews, kun ääntämys on sentapainen?)

Herätys, vuosilistaa tulossa

2013-hittivuosilista on lopultakin valmistumassa ja esittäytyy tässä osoitteessa lähipäivinä. Paljastanpa nyt jo, että paalupaikka meni Ruotsiin. Taas. Viimeisen 40 vuoden aikana länsinaapuri on napannut peräti kuusi voittoa, kun esimerkiksi USA:han niitä on mennyt samana aikana vain neljä ja Britanniaan kolme. Ruotsalaisykköset ovat

1976 Abba: Dancing Queen
1982 Freestyle: Vill ha dej
1986 Europe: The Final Countdown
1994 Ace of Base: The Sign
2012 Loreen: Euphoria
2013 Avicii: Wake Me Up

Vuonna 1994 tuplajuhlat sveduille varmisti kakkossijallaan Rednexin Cotton Eye Joe. Roxettekin ylsi hopeakorokkeelle kaksi kertaa (1989 ja 1991), mutta jotain ruotsalaisten voitontahdosta kertoo se, että heillä ei ole yhtään vuosilistojen kolmossijaa. The Winner Takes It All, lauloi jo Abba aikoinaan – tosin jäi vuoden 1980 rankingissa viidenneksi.