Vuoden viihdyttävin albumilista on täällä. Jotkut väittävät, että alelevyt ”sotkevat” tilanteen, mutta mitä sotkemattomuuden arvoista viime viikon Top 40:ssä oli? Levyt ovat aina keskenään jotenkin eriarvoisessa tilanteessa, vaikka hintoja kytättäisiin kuinka. Kampanjassa on nykyisin myös mukana niin valtava lajitelma, että pinnalle pulpahtaminen siinä seurassa ei ole ihan helppo temppu. No, oikeasti lista viihdyttää siitä syystä, että ”oikeat” levyt pääsivät kärkisijoille – sellaiset, jotka aiemmillakin esityksillään ansaitsivat aikakirjoihin kunnon numeron. Happoradio on passeli ykkönen, mutta niin olisi ollut myös toiseksi ampaissut Duffy – Rockferryn paras sija oli tähänkin asti kakkonen. Niiden ero oli minimaalinen ja aivan mahdollisesti kiepahtaa toisin päin ensi viikolla.
Hanna Pakarisen kampanja-albumin debyytti seitsemäntenä on vaisu siihen nähden, että viikkotolkulla turhaan listalle yrittänyttä Christina Aguileran kokoelmaa ostettiin halvennettuna lähes yhtä paljon. Olen kaunis – kaikki laulut 1978–1980 on Pelle Miljoonan ensimmäinen Top 10 -albumi 27 vuoteen! Herra on kylläkin yltänyt 2000-luvulla jo kahdesti sijalle 14.
Niin vahvasti kuin levyale listaa dominoikin, esillä on vain osatotuus. Suuri osa äänitteistä siirrettiin alhaisemman tukkuhintansa perusteella midprice-tilastoon, joka myös meni uusiksi. Yllättävin midprice-artikkeli kakkossijalla on Jonna Tervomaan kokoelma, jolla voisi luulla riittäneen vääntöä myös Top 40 -kamppailuun. Ykkösenä on Amy Winehousen ikisuosikki Back to Black.
Happoradion nousujohteisuus on ollut niin vahvaa, että en jaksa uskoa Duffyn enää kiilaavan ohi.
VastaaPoistaKiitos, Timo, hyvästä esiintymisestä YleX:llä!
Kiitos kiittämästä. Ehkä kyse oli vain hyvästä editoinnista. En itse kuunnellut lopputulosta. Mutta hyvä että joku muukin kuunteli kuin isosisko. (Ohjelma oli siis Keskuskomitea, löytyy Yle Areenasta.)
VastaaPoista