perjantai 31. heinäkuuta 2009

|18| Teit meistä kauniin

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Apulanta: TEIT MEISTÄ KAUNIIN (Levy-yhtiö 1998)
Kokonaispisteet: 3869,68
Listaviikot: 44
Korkein sijoitus: 7
Korkein viikkopistemäärä: 125,04
Sijoitus singlemyyntilistalla: 1 (PP)
Sijoitus Suomen Radiolistalla: –
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 7
Oma arvosana 0–10: 5

Teit meistä kauniin raapi pottinsa kokoon jokseenkin kokonaan singlemyyntilistalta, 90 pistettä per viikko. Radiomafia pyöräytti biisiä vain muutaman kerran, ja parhaaseen 50 hittiä -sijoitukseen piti odottaa viisi kuukautta myöhemmin ilmestyneen Aivan kuin kaikki muutkin -albumin tuomia listapisteitä. Mutta singlemenestys oli legendaarinen: ennätykselliset 19 viikkoa ykkösenä ja 35 viikkoa Top 10:ssä. Tosin myyntiluvuissa Anna mulle piiskaa (1996) jäi kolmoisplatinoineen edelle.

torstai 30. heinäkuuta 2009

|19| The Sign

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Ace of Base: THE SIGN (Mega 1993)
Kokonaispisteet: 3813,96
Listaviikot: 25
Korkein sijoitus: 1
Korkein viikkopistemäärä: 296,77
Sijoitus singlemyyntilistalla: 1
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 1
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 4
Oma arvosana 0–10: 4

The Sign ei ollut mukana Happy Nation -albumin täkäläisellä ensipainoksella, mutta USA:ssa koko levy nimettiin sen mukaan – siitäkin huolimatta, että All That She Wants oli kvartetin läpimurtolaulu myös siellä. The Signin sisältävä painos julkaistiin meillä lisänimellä The U.S. Version, ja Happy Nation/The Signia väitetään maailman myydyimmäksi esikoislevyksi. Billboard julisti The Signin vuoden 1994 suurimmaksi jenkkihitiksi, ja ihan samaa se oli Suomessa: viikkopisteet lähentelivät maksimia se huomioiden, että Radio Suomi ei tuolloin vielä ottanut ulkomaista musiikkia voimasoittoon.

keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Kesäisiä karvalakkeja

Voitettuaan sen palkinnon, jonka lähtökohdat ovat niin typerät etten edes nimeä mainitse, Charles Plogman debytoi 14:ntenä äänitteellä Unohtumattomat. Minulle ei ole selvinnyt, onko kyseessä viime vuonna julkaistu karaoke-dvd:n ja kokoelma-cd:n paketti Unohtumattomat karaoke vai toukokuussa ilmestynyt tupla-cd 40 unohtumatonta laulua vai jokin muu. Onnea silti. Jos Plogman on oikeasti onnistunut urallaan levyttämään 40 unohtumatonta laulua, niin tiedossa lienee fiksumpiakin kunnianosoituksia.

Vähintään yhtä kryptinen on sija 26. Universal on markkinoinut tuoretta Black Sabbath -koostetta Greatest Hits, mutta listalle ilmestyikin The Best of Black Sabbath. Tuonniminen 32 biisin tupla viihtyi Top 40:ssä vuosina 2000 ja 2005 – uusin annos on vain 14 kappaleen kokoinen.

Universalia edustavat myös muut viikon mainittavimmat ”uutuudet”: kesäkuun alussa julkaistu The Black Eyed Peas -albumi löysi vihdoin tiensä sijalle 18, ja singletilaston korkein debyytti 12:ntena on jo toukokuussa myyntiin tullut Voittamaton esittäjänään Nightwishin suomenkielinen karvalakkikopio Villieläin. Sinkku- ja latauslistojen Top 20:t ovat muutoin identtiset, mutta 10:nneksi ladatuin Suudellaan on Ylen listalla eli cd-myynnin lisäämisen jälkeen kakkosena.

tiistai 28. heinäkuuta 2009

Yksi biisi, viisi merkintää

Viimeaikaiset albumilistatapahtumat on tiedetty aika uniikeiksi, mutta tarkka suhteutus on puuttunut. Kiteytän nyt, mitä Michael Jacksonin kuoleman jälkeisiä tilastosaavutuksia voi sanoa ennätyksiksi viikoittain laadittujen virallisten listojen aikakaudella (1994–).

Vain kolmella esittäjällä on tuona aikana ollut kaksi yhtäaikaista Top 5 -albumia. Antti Tuisku oli kaksoisjohdossa viikolla 41/06 julkaistuaan samaan aikaan levyt New York ja Rovaniemi. Stockmannin Hullut päivät palauttivat Ultra Bran Kroketti-albumin kolmossijalle aikana (15/99), jolloin Kalifornia komeili kärjessä. Nuo tilanteet kestivät vain yhden viikon (Rovaniemi tippui kakkosviikollaan seitsemänneksi), mutta Jacksonilla oli kaksi Top 5 -albumia sekä viikolla 28/09 että 29/09.

Kummallakin listalla oli kolme Jackson-albumia Top 7:ssä, mihin muut eivät ole yltäneet edes viikoksi. Sen sijaan samanaikaisten Top 10 -levyjen ennätys on Metallicalla, joka miehitti sijat 6, 7, 8 ja 9 viikolla 22/07. Top 40:ssä oli tuolloin peräti kymmenen Metallica-lettua.

Aiemmat suosikkilaulajien kuolemat eivät ole näyttäytyneet Suomen listoilla yhtä dominoivasti. Juice Leskisellä oli postuumisti kaksi yhtäaikaista Top 10 -albumia (sijat 2 ja 10, 2/07), mutta 50-vuotisjuhlansa aikaan (8/00) hänellä meni vielä paremmin, tuplaedustus Top 8:ssa! Kirka-levyt nousivat suru-uutisen jälkeen sijoille 4 ja 15 (7/07), Leevi and the Leavings keräsi numerot 5, 14 ja 34 (35/03).

Yle-listoja edeltäneellä aikakaudella oma tapauksensa oli Freddie Mercuryn kuolema, jonka seurauksena Queenin Greatest Hits II ja Greatest Hits olivat yhtäaikaisesti ykkösenä ja kolmosena tammikuussa 1992. Niistä kakkososa oli juuri julkaistu ja aktiivisesti promottu, ja levyt olivat sisällöllisesti täysin erilaisia, kun taas Jackson-koosteissa toistuvat paljolti samat biisit. Billie Jean, Beat It ja Thriller tilastoituivat viiteen kertaan – neljän albumiannoksen osina ja omina hittisinkkuinaan.

Moneen otteeseen poismenojensa jälkeen listoja hallinneet vainajat kuten Tapio Rautavaara, Juha Vainio, Olavi Virta, Rauli Badding Somerjoki, Irwin Goodman, Jamppa Tuominen, Elvis Presley, John Lennon, Jimi Hendrix ja Bob Marley eivät kukaan syyhkineet kärkeen heti kuoltuaan. Lennonin vastailmestynyt albumi nousi seitsemänneksi, Elviksen sijalle 14, mutta jacksonmäisiä back-katalogin spontaaneja menekkipiikkejä ei kerta kaikkiaan löydy maamme tilastohistoriasta.

maanantai 27. heinäkuuta 2009

|20| Amaranth

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Nightwish: AMARANTH (Spinefarm 2007)
Kokonaispisteet: 3784,91
Listaviikot: (19)
Korkein sijoitus: 1
Korkein viikkopistemäärä: 246,28
Sijoitus singlemyyntilistalla: 1
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 1
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 7
Oma arvosana 0–10: 7

Anette Olzonin ensiaskelet uutena Nightwish-vokalistina eivät heti vakuuttaneet, sillä Eva-balladi sai kaikkialla vaisun vastaanoton. Riuskempitempoisesta Amaranthista tuli kuitenkin bändin eka suuri radiohitti, ja Dark Passion Play -albumi kykeni ohittamaan Once-edeltäjän yli satatuhantiset kotimaiset myyntiluvut. Ulkomailla havaittiin monensuuntaisia reaktioita – vanhassa fanimaassa Saksassa Amaranth nousi ”vain” 16:nneksi (samalle sijalle kuin Tarja Turusen I Walk Alone hiukan myöhemmin), mutta Espanjassa ykköseksi.

lauantai 25. heinäkuuta 2009

Sadepäivinä selville otettua

Viime viikon albumilistalle oli merkitty yksi uutuus (Olavi Virta -kokoelma), joka todellisuudessa oli re-entry vuodelta 2005. Tämänviikkoisen Top 40:n nettiversiossa levylle on merkitty kaksi listaviikkoa, mutta klikattava listahistoria kertoo myös menneet maineteot (korkein sija 6). Tekniikka on ihmeellistä.

Mutta sanomani piti, että viimeviikkoinen oli Ylen Top 40 -historian 34. lista, jossa ei ollut yhtään uutuutta. Kaikki tällaiset tapaukset ovat keskittyneet kesään tai vuodenvaihteeseen – niitä ei ole ilmennyt yhtään viikkojen 5–25 tai 33–48 välillä. Yllättävän usein apuun on rientänyt Brian Setzer, jonka kesäisistä listalevyistä kaksi oli viikkonsa ainoita uutuuksia ja yksi oli toinen kahdesta debytantista. Vuosien 2000–2001 vaihteessa laadittiin kolme uutuudetonta listaa peräkkäin.

Olen viime aikoina koonnut paljon uutta infoa vuoden 1994 jälkeisestä tilastohistoriasta eli siitä eteenpäin, kun maassamme on ollut viralliset viikoittaiset listat. Sellaista, jota ei näe nettiarkistoista tai kirjastani. Esimerkiksi sitä tosiasiaa, että historian pahin listansisäinen pudotus oli kakkossijalta 37:nneksi, on aika hankala löytää netistä. Kuka ja koska? Hmmm, kerron aikanani. Projekti on vielä hiukan kesken.

perjantai 24. heinäkuuta 2009

|21| In the Shadows

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

The Rasmus: IN THE SHADOWS (Playground 2003)
Kokonaispisteet: 3765,16
Listaviikot: 24
Korkein sijoitus: 1
Korkein viikkopistemäärä: 231,35
Sijoitus singlemyyntilistalla: 1 (K)
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 2
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 8
Oma arvosana 0–10: 8

Kun Dead Letters -albumin ensisinkulle tehtiin Pahat pojat -leffaa puffaavaa videota, harva lienee arvannut sille syntyvän menestyksen myötä kaksi muutakin promorainaa. Muun muassa Saksan ja Uuden-Seelannin (!) ykkössijojen ja Britannian kolmossijan jälkeen on vaikea muistaa, että pari aiempaa hittiä menestyi kotimaassa paremmin. Singlelistaviikkoja tuli vain 12, ja Ylex lakkasi soittamasta In the Shadowsia yllättävän nopeasti. Yhteispisteitä tuli silti enemmän kuin millekään muulle saman vuoden julkaisulle.

torstai 23. heinäkuuta 2009

|22| All That She Wants

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Ace of Base: ALL THAT SHE WANTS (Mega 1993)
Kokonaispisteet: 3764,18
Listaviikot: 28
Korkein sijoitus: 1
Korkein viikkopistemäärä: 234,50
Sijoitus singlemyyntilistalla: 2
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 4
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 6
Oma arvosana 0–10: 3

Denniz Pop ei ollut vielä tuottajana nimekkäimmillään tarttuessaan Ace of Basen esikoishittiin, joten ruotsalaiset joutuivat hakemaan vauhtia uralleen tanskalaisesta Mega-yhtiöstä. Sitä vauhtia riittikin sitten lopulta huippusijoihin kautta maailman. Meillä biisin radiosoitto ei ottanut käynnistyäkseen, kunnes se ponkaisi Discopressin paikallisradiolistan kolmoseksi. Happy Nation -albumi roikkui useiden sinkkujen kannattelemana 55 viikkoa Top 40:ssä.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Kolmas on kolmas

Viikon merkittävin listauutuus on Billy Talentin III, jolla kanadalaisbändi kohensi asemiaan kakkosalbumin 22. sijasta kolmanneksi. Britanniassa levy jäi sunnuntaisen tilaston sijalle 35, mutta yhtyeen tunnettuus vaihtelee suuresti eri maissa. Saksassa edellinen albumi debytoi ykkösenä ja uusi kakkosena – edelle jäi kukapa muu kuin Michael Jackson.

Vaikka Jackson-volyymi on toki jo laskemaan päin, vieläkin riittää ennätyksiä rikottavaksi. King of Pop – The Finnish Collection eteni näet 15:nneksi, minkä seurauksena Top 20:ssä on ensimmäistä kertaa kolme sisällöltään päällekkäin menevää saman artistin kokoelmaa (sijat 2, 15 ja 17). Moinen julkaisusuma johtuu paljolti siitä, että Sony Musicin oikeudet Jacksonin masternauhoihin raukeavat vuonna 2011, ja niistä on haluttu lypsää jokainen pisara. (Oikeudet siirtyvät perikunnalle.)

Kokoelmia on Top 40:ssä yhteensä 15, yksi uusikin – Jaakko Tepon hyvin myyvän varhaistuotannon jatkoksi kierrätetään nyt vuosia 1987–1993 sijalla 29. Re-entryjä näkyy myös viisi, mutta on huomautettava olennaisesta puutoksesta. Surkuhupaisalla kuvauskiukuttelulla medianosteensa maksimoinut Britney Spears -keikka ei näet kiihdyttänyt Circus-albumin kysyntää oikeastaan lainkaan.

Latinohiphoppari Pitbullin I Know You Want Metä ostettiin jokseenkin tasan saman verran latauksina ja cd:nä, ja yhteispotti oikeutti kakkossijaan singlelistalla. Samoissa asemissa käytiin hiljattain Billboardin Hot 100:ssa. Lauri Tähkän paluulaulu Suudellaan ei ole herättänyt kovin mainittavaa joukkohysteriaa, sillä se putosi jo viitoseksi – edellä on muun muassa epäilyttävän myöhäiseen nousuun lähtenyt Waldo’s Peoplen New Vibration.

tiistai 21. heinäkuuta 2009

Mieli on valtaa

Blogin vakituiset lukijat varmaan tietävätkin antipatiani listojen kaikenlaista harkintaperäistä jaottelua kohtaan. Levyjen rajaaminen ulos tilastoista iän, musiikkityylin, hinnan, levy-yhtiön prioriteettien ynnä muiden mukaan – typerää, typerää, typerää. Aina vain lyhytnäköisempää, kun listat kärsivät volyymiongelmista supistuvien markkinoiden myötä. Jos Michael Jacksonin kuolemasta on seurannut mitään hyvää, niin aika monet uudet silmät ovat avautuneet tälle älyttömyydelle.

Eniten on naljailtu USA:n viralliselle albumilistalle Billboard 200:lle, josta kahtena peräkkäisenä viikkona puuttui maan kolme ostetuinta (Jacksonin) albumia. Vanhusten eliminointia on perusteltu sillä, että uudet äänitteet saisivat helpommin huomiota, mutta näinä aikoinahan ei juuri edes julkaista uutuuksia. Yleisesti arvellaan, että Billboard muuttaisi sääntöjään siihen mennessä, kun The Beatlesin levyt vihdoin julkaistaan digitaalisina, ja taas kerran muut keräisivät Jacksonin pioneerityön hedelmät.

Hot 100 -hittilistalle Billboard kelpuuttaa vanhatkin biisit, jos levy-yhtiö markkinoi niitä aktiivisesti. Aktiivisuuden määritteleminen on tietenkin täysin mielivaltaista – kuolema on tunnetusti paras (ja levy-yhtiölle halvin) markkinointikeino, mutta ei näköjään väräytä tätä viisaria. No, mielivaltaisuudella on muutoinkin USA:n listakulttuurissa kunniakkaat perinteet, etenkin musiikkityylien määrittelyssä.

Brittilistalla puolestaan on ihmetelty Suomessakin kovin tuttua hintasotkua. Jacksonin studioalbumeista esimerkiksi Off the Wall pääsi tukkuhinnan (?) perusteella albumilistalle, mutta Bad ja Dangerous eivät, vaikka käytännössä niitä kaikkia on myyty kuluttajille samalla taksalla. Off the Wall ylsi täten erikoiseen listaennätykseen saavutettuaan parhaan sijansa (3) lähes 30 vuotta ilmestymisensä jälkeen. Sen aiempi huippunoteeraus oli 5.

Eilen Billboard uutisoi Thrillerin uhkaavan Eaglesin Their Greatest Hits 1971–1975 -kokoelman asemaa USA:n myydyimpänä albumina. Täkäläisistä referaateista aihe jätettiin pois, mutta alkuperäisessä artikkelissa rohjettiin lopultakin nostaa esille, kuinka epäilyttävältä Eagles-levyn menekkihistoria näyttää. Sen multiplatinathan nousivat esille vasta lähes 20 vuotta julkaisun jälkeen, kun myynnin ilmoitettiin hypänneen 14 miljoonasta 22 miljoonaan ja pian sen jälkeen 26 miljoonaan. Uusin platinakerroin on 29.

Ilmiötä on yritetty selittää sillä, että musiikkikerhojen ostokset olisi huomioitu laskelmissa vasta vuonna 1995, mutta miksi tämä vaikutti noin radikaalisti ainoastaan yhteen Eagles-kokoelmaan, joka ei edes sisällä Hotel Californiaa ja muita bändin myöhempiä hittejä? Voisiko 8–12 miljoonan parannuksen taustalla olla esimerkiksi liittymislahjakampanjoita? Eikö ketään kiinnosta selvittää tapausta, kun maan myydyimmän levyn titteli muutoin tuntuu kiinnostavan? Thrillerin menekissä ei ole mitään hämärää, se on koko ajan ollut julkisesti rekisteröitävissä.

maanantai 20. heinäkuuta 2009

|23| Coco Jamboo

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Mr. President: COCO JAMBOO (WEA 1996)
Kokonaispisteet: 3706,11
Listaviikot: 23
Korkein sijoitus: 1
Korkein viikkopistemäärä: 296,88
Sijoitus singlemyyntilistalla: 3
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 2
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 4
Oma arvosana 0–10: 3

Saksalaisporukan parin pikkuhitin jatkeeksi julkaistu Coco Jamboo ilmestyi ensin singlelistalle ja sai pitkään ainoan radiotukensa Kiss FM:ltä, mutta kesän kuumetessa muut asemat tempautuivat mukaan. Biisi kävi hittilistan ykkösenä, odotti kuusi viikkoa Killing Me Softlyn takana ja palasi taas kärkeen. We See the Same Sun -albumi kiipesi huipulle seitsemännellä listaviikollaan ja sen edeltäjä Up’n Away uusintajulkaisuna neloseksi. Brittilästä Coco Jamboolle irtosi kahdeksas ja jenkkilästä 21. sija.

lauantai 18. heinäkuuta 2009

|24| All the Things She Said

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

T.A.T.U.: ALL THE THINGS SHE SAID (Interscope 2002)
Kokonaispisteet: 3703,45
Listaviikot: 26
Korkein sijoitus: 2
Korkein viikkopistemäärä: 188,42
Sijoitus singlemyyntilistalla: 3
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 9
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 8
Oma arvosana 0–10: 9

Pophistorian ensimmäinen venäläinen suurhitti syntyi länsimaisella avustuksella (tuottajana Trevor Horn), mutta oli vahvan omaleimainen eikä kaivannut tuekseen tyttöjen pseudolesboilukohua. Elokuussa Radiomafian Viikon rautikseksi nostettu biisi saavutti hittilistan kakkossijan vasta tammikuussa, mutta 200 km/h in the Wrong Lane -albumi mitteli hyvin jo joulumarkkinoilla käyden kaupaksi lähes 50000 kertaa. All the Things She Said ampaisi brittiykköseksi helmikuussa ja myöhemmin USA:n Hot 100:ssa sijalle 20.

perjantai 17. heinäkuuta 2009

|25| Breathe

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

The Prodigy: BREATHE (XL 1996)
Kokonaispisteet: 3699,96
Listaviikot: 39
Korkein sijoitus: 7
Korkein viikkopistemäärä: 126,07
Sijoitus singlemyyntilistalla: 1 (P)
Sijoitus Suomen Radiolistalla: –
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 6
Oma arvosana 0–10: 9

Vaikka Prodigyn ja etenkin Keith Flintin imagomuutos kiteytyi kohahduttavammin Firestarter-singlellä, sen seuraaja Breathe myi paremmin, ulkomaiseksi sinkuksi kerrassaan harvinaista platinaa. Vaikka se vietti kahdeksan viikkoa myyntiykkösenä, muita pisteitä norui nihkeästi. Radiomafia soitti jonkin verran ja diskolistalla edettiin kärkikymmenikköön, mutta The Fat of the Land -albumin osuutta saatiin odottaa – se julkaistiin vasta kahdeksan kuukautta myöhemmin. Tuolloin myös Kiss FM:ltä rekisteröitiin Breathelle muutama soittokerta.

torstai 16. heinäkuuta 2009

|26| Uh La La La

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Alexia: UH LA LA LA (Dance Pool 1997)
Kokonaispisteet: 3689,90
Listaviikot: 18
Korkein sijoitus: 1
Korkein viikkopistemäärä: 333,63
Sijoitus singlemyyntilistalla: 2
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 1
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 1
Oma arvosana 0–10: 0

Europopin kultakausi sisälsi monia outoja menestystarinoita, ja yksi käsittämättömimmistä oli italialainen Alexia. Parin pienemmän hitin jälkeen Uh La La La levittäytyi kaikkialle, jopa Radio Suomen soittolistan kärkipäähän, ja Fan Club -albumi myi tuplaplatinaa. Biisin nimikoukku otettiin suoraan Kool & the Gangin huomattavasti ansiokkaammasta sinkusta Ooh La La La (Let’s Go Dancing), joka tietenkään ei ollut Suomessa hitti. Alexiakin katosi listoiltamme lopullisesti vuoden sisällä.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

Olennainen välittyy

Koska viikon ainoaksi Top 40 -uutuudeksi merkitty Olavi Virta -kokoelma on tosiasiassa viettänyt aiemminkin listalla 18 viikkoa, varsinaiseksi uutislähteeksi valikoituu jälleen Michael Jackson. The Essentialista tuli näet hänen ensimmäinen ykkösensä Ylen viikoittaisten albumitilastojen 15-vuotisella aikakaudella. Sonyn laajassa Essential-sarjassa se on toinen ykkönen Simon & Garfunkelin jälkeen. Musiikki-dvd-listalla Jackson pitää neloisjohtoa.

Koska suruaika on vääjäämättä menettämässä tehoaan, voinemme varautua ensi viikolla Anna Puun ties-monenteenko paluuseen ykköseksi. Tosin esimerkiksi Tapio Rautavaaran ja Jaakko Tepon halpiskoosteet ovat myös ennenkokemattomassa vedossa – Teppo on nyt Top 10:ssä ensimmäistä kertaa koskaan! Muista roikkujista nostaisin esiin sijan 29 Volbeatin, sillä bändin kolme Top 40 -albumia ovat tehneet yhteensä kymmenen re-entryä.

Aika harvinaista, että singlelistan kärkeen etenee Top 20:n pitkäikäisin levy, 13 viikkoa mukana ollut A.R. Rahmanin ja Pussycat Dollsin Jai ho. Sama viikkomäärä on kolmella muullakin biisillä (C’est la vie, Jos mä oisin sä, Fuck You). 13:ntena debytoiva Baden-Baden on yllättävän rento ja pirpsakka esitys siihen nähden, että Chisun edellinen hitti Mun koti ei oo täällä palkittiin vuoden biisi -Emmalla.

tiistai 14. heinäkuuta 2009

|27| Believe

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Cher: BELIEVE (WEA 1998)
Kokonaispisteet: 3585,52
Listaviikot: 22
Korkein sijoitus: 1
Korkein viikkopistemäärä: 269,21
Sijoitus singlemyyntilistalla: 6
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 1
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 6
Oma arvosana 0–10: 4

Brittilistalta alkanutta Cherin comebackiä ei Suomessa oikein voinut sanoa edes comebackiksi, koska aiemmat saavutukset olivat niin vaatimattomia – vain pari muinaista Sonny & Cher -levytystä olivat näkyneet sinkkulistalla. Believe kuitenkin jyräsi laajalla rintamalla, ja samannimiseltä kulta-albumilta irtosi kolme muutakin hittiä. Radiomafia vieroksui ensin yli-ikäisenä pitämänsä tädin mekanisoitua veisaamista, mutta senkin lähdettyä mukaan Believe komeili yhtä aikaa kaikkien suurten radioiden 10 soitetuimman joukossa.

maanantai 13. heinäkuuta 2009

|28| One MC, One Delay

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Don Johnson Big Band: ONE MC, ONE DELAY (Beatback 2003)
Kokonaispisteet: 3496,89
Listaviikot: 23
Korkein sijoitus: 1
Korkein viikkopistemäärä: 224,05
Sijoitus singlemyyntilistalla: 2
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 6
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 7
Oma arvosana 0–10: 8

Aiemmin yhden omakustannelevyn julkaissut rytmiryhmä kihahti äkkisuosioon keikkakontaktien ja Ylex:n voimasoiton kautta. Single debytoi kakkosena ja kolme viikkoa myöhemmin Breaking Daylight -albumi ykkösenä. Kun toiset nuorisoradiot lähtivät messiin ja diskolistaltakin irtosi paalupaikka, One MC, One Delay vietti hiljaisena kesänä 50 hittiä -listan kärjessä peräti 12 viikkoa. Albumille ykkösviikkoja kertyi vain kolme, mutta Top 4 -sijoituksia vakuuttavat 16 peräkkäin.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

|29| Kuurankukka

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Joel Hallikainen: KUURANKUKKA (Finnlevy 1992)
Kokonaispisteet: 3461,52
Listaviikot: 28
Korkein sijoitus: 2
Korkein viikkopistemäärä: 204,00
Sijoitus singlemyyntilistalla: –
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 1
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 8
Oma arvosana 0–10: 1

Joel Hallikainen ja säveltäjä Timo Koivusalo lanseerasivat Kuurankukan juontamassaan Tuttu juttu -suosikkishow’ssa pelottavin tuloksin. Radio Suomi katsoi velvollisuudekseen puffata TV2:n ohjelmaa soittamalla biisiä loputtomasti, eikä juuri ketään häirinnyt, että sävellyksen a-osa oli tehty kääntämällä Kivisten ja Sorasten tunnari molliksi (Flintstones, meet the Flintstones...). Kuurankukka vietti puoli vuotta Discopressin paikallisradiolistan Top 20:ssä ja Hallikaisen nimikkoalbumi 28 viikkoa Top 40:ssä, mutta singlemyyntimenestystä ei havaittu.

lauantai 11. heinäkuuta 2009

Näin maailma lataa Jacksonia

Michael Jackson -ilmiöstä voi hämmentää monenmoisia keitoksia, nyt tulee tämmöinen. Koska maailman latauslistat ovat tällä viikolla täynnä hänen biisejään ja maakohtainen järjestys vaihtelee aika lailla, tein niistä yhteislaskelman. Löysin 19 käyttökelpoista tilastoa näistä maista: USA, Saksa, Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Kanada, Australia, Hollanti, Belgia, Sveitsi, Itävalta, Irlanti, Uusi-Seelanti, Portugali, Ruotsi, Tanska, Norja ja Suomi.

Tässä ei pisteytetty biisien varsinaisia listasijoja, vaan keskinäistä järjestystä. Kärkiviisikko keräsi kannatusta joka puolelta, mutta sitten iski hajonta: britti- ja jenkkimenestyksestään kuuluisa Man in The Mirror ei saanut mm. Saksasta mitään listamerkintöjä. Olenkin tuosta eteenpäin maininnut suosiollisimpia maita suluissa. Sijojen 14 ja 15 välissä melkoinen piste-ero!

1. Billie Jean 332 p (kaikkialla 4 parhaan joukossa)
2. Thriller 326 p
3. Beat It 284 p
4. Black or White 264 p
5. Smooth Criminal 232 p
6. They Don’t Care About Us 194 p
7. Man in the Mirror 186 p (USA & Britannia ykkönen)
8. Don’t Stop ’til You Get Enough 173 p (Kanada, Belgia)
9. Dirty Diana 168 p (Tanskan ykkönen)
10. Bad 166 p (Espanja, Ranska)

11. Heal the World 157 p (Ranska, Saksa)
12. You Are Not Alone 148 p (Australia, Italia)
13. The Way You Make Me Feel 147 p (USA, Uusi-Seelanti)
14. Earth Song 142 p (Saksa & Itävalta kakkonen)
15. Rock with You 87 p (Kanada, Hollanti)
16. I Want You Back 82 p (Britannia, Ruotsi)
17. Wanna Be Startin’ Somethin’ 81 p (USA, Ranska)
18. Ben 70 p (Hollanti, Australia)
19. Will You Be There 64 p (Sveitsi, Saksa)
22. You Rock My World 60 p (Ranska, Belgia)

20. Remember the Time 59 p (Australia)
21. ABC 56 p (USA)
23. Off the Wall 44 p (Hollanti)
24. P.Y.T. 41 p (USA)
25. The Girl Is Mine 38 p (Saksa)
26. I’ll Be There 37 p (USA)
27. Human Nature 33 p (Sveitsi)
28. Can You Feel It 30 p (Australia)
29. Leave Me Alone 28 p (Britannia)
30. Liberian Girl 28 p (Belgia)

Aikamoinen ero taannoiseen laskelmaani Suomen listoilla omana aikanaan menestyneimmistä hiteistä. Taas näkee, että jokaisella hitillä on kaksi elämää.

perjantai 10. heinäkuuta 2009

|30| Carnival of Rust

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Poets of the Fall: CARNIVAL OF RUST (Insomniac 2006)
Kokonaispisteet: 3438,99
Listaviikot: 22
Korkein sijoitus: 2
Korkein viikkopistemäärä: 229,94
Sijoitus singlemyyntilistalla: 2
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 1
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 6
Oma arvosana 0–10: 6

Poets of the Fallin läpimurtoalbumi Signs of Life ei sisältänyt järin suuria hittejä, ja seuraajan nimikappalekin keräsi pisteensä salakavalan tasaisesti. Se vietti 50 hittiä -listan kärkikolmikossa kymmenen viikkoa kolmen eri ykkösen takana, mutta ei itse päässyt kärkeen. Aluksi innokkain soittaja oli Radio Suomipop, pian melkein kaikki muutkin tulivat perässä. Carnival of Rustin videota on katsottu You Tubessa yli miljoona kertaa, vaikka se ei yltänyt listoille ulkomailla.

torstai 9. heinäkuuta 2009

|31| Feel

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Robbie Williams: FEEL (Chrysalis 2002)
Kokonaispisteet: 3434,92
Listaviikot: 21
Korkein sijoitus: 1
Korkein viikkopistemäärä: 262,59
Sijoitus singlemyyntilistalla: 13
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 1
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 5
Oma arvosana 0–10: 4

Robbie Williamsin selvästi suurin täkäläinen hitti ei yllättäen noussut brittilistan ykköseksi, toisin kuin miehen kuusi muuta singleä. Eihän se meilläkään sinkkuna paljon myynyt, mutta pauhasi radioissa sitäkin useammin – Feel oli jopa joulun 2002 alla Radio Suomen kolmanneksi soitetuin kappale. Jos Suomen Radiolistasta ynnättäisiin suurimmat yhteispisteet, Feel olisi todennäköisesti Top 10:ssä. Escapology-albumi nousi ykköseksi vasta seitsemännellä listaviikollaan ja myi 46000 kpl.

keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

The Listanen Blog

Kaikki kunnia Anna Puun kolmannelle paluulle ykköseksi ja Killswitch Engagen debyytille 15:ntenä, mutta albumilista kuuluu Michael Jacksonille. Sijojen 2, 4, 7 ja 23 kaltaista dominanssia on toki nähty muissakin maissa, mutta esimerkiksi Britanniassa miehen äänitteet tapasivat ennenkin ryöpsähdellä multiedustuksiin milloin mistäkin syystä. Meillä on vain kerran aikaisemmin ollut edes kaksi Jackson-albumia yhtä aikaa Top 40:ssä, vuoden 1997 stadionkonserttien aikoihin.

Kakkosena debytoiva The Collection pakkaa kimppaan viisi studioalbumia vuosilta 1979–2001 ja turhauttavasti sivuuttaa jälleen vuoden 1995 History-tuplan uutta musiikkia sisältäneen puoliskon. Nelossijan The Essential (paras Jackson-kokoelma vuodelta 2005) on sekin tosiaan ekaa kertaa Top 40:ssä. Sekä USA:ssa että Britanniassa ykköseksi humahtanut Number Ones (2003) ei tilastoitunut meillä nyt kuten ei aiemminkaan – tosin dvd-listan kärjessä komeilee tuonniminen julkaisu.

Gebardi XXL:n Sisäinen eläin putosi ulos Top 40:stä nelossijalta ja on kaksine listaviikkoineen historian lyhyimmän visiitin tehnyt ykkösalbumi. Sitä lienee myyty vain yhdessä/muutamassa kaupassa/kauppaketjussa – viime aikoinahan on tehty kunnon listatuloksia hyvinkin niukoilla kontakteilla. Leningrad Cowboysin kokoelmaa kaupataan yksinomaan ABC-myymälöissä, ja DJ Urho valloitti sinkkulistan Äxin Helsingin-toimipisteen myynneillä.

Nyt singlelistaa johtaa Lauri Tähkä & Elonkerjuun Suudellaan, vaikka ei ollut paras cd- eikä latausmyynnissä. Ensinmainituissa kysytyin oli Mew’n ep No More Stories, latauslistan kärjessä on Asteen i-han-kau-hea Poikkeus sääntöön. Paljon mieltäylentävämpi ei ole neljäntenä debytoiva DNA:n mainosyhtye The Virtanen Band. 1970-luku näyttää kadonneen nimenkeksijöiden tajunnasta – eikö tuolloin muun muassa Haloo-albumillaan menestynyt Virtanen soita kelloja? Ja eikö juuri ole puhuttu siitä, että Virtanen ei kohta enää olisi Suomen yleisin sukunimi?

maanantai 6. heinäkuuta 2009

|32| Fairytale Gone Bad

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Sunrise Avenue: FAIRYTALE GONE BAD (Bonnier 2006)
Kokonaispisteet: 3431,89
Listaviikot: 26
Korkein sijoitus: 1
Korkein viikkopistemäärä: 226,84
Sijoitus singlemyyntilistalla: 2
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 1
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 7
Oma arvosana 0–10: 5

Sunrise Avenuen eka suurhitti lähti epätavallisen rivakkaan yhteissoittoon maamme radioissa ja debytoi 50 hittiä -listalla poikkeuksellisen korkealla, viitosena. Kolme kuukautta aiemmin julkaistu On the Way to Wonderland -albumi palasi listalle ja paransi sijoitustaan viitosesta kakkoseksi. Bändistä tuli myös vienti-ihme, kun Fairytale nousi viiden ulkomaan kärkikymmenikköön ja vietti Saksan Top 100:ssa peräti 70 viikkoa.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2009

|33| Missä se Väinö on?

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

J. Karjalainen Electric Sauna: MISSÄ SE VÄINÖ ON? (Poko 1996)
Kokonaispisteet: 3405,89
Listaviikot: 24
Korkein sijoitus: 1
Korkein viikkopistemäärä: 207,92
Sijoitus singlemyyntilistalla: –
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 1
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 9
Oma arvosana 0–10: 8

Väinö-kuumeen rekisteröitymistä tilastomuotoon rokotti pahoin se, ettei sitä julkaistu myyntisinglenä. Samalla radiopromollakin oli toinen raita Tyttöni mun, joka poimittiin Radiomafian ja Kiss FM:n soittolistoille. Kiss käänsi pian kelkkaansa, mutta Mafia myönsi erheensä vasta kolmen kuukauden päästä. Electric Saunasta tuli Karjalaisen siihen asti ostetuin studioalbumi, ja Väinö sai Levyraadissa kaikilta arvostelijoilta täyden kympin. Afrovaikutteisen rallatuksen toisena vokalistina oli Malang Cissokho.

lauantai 4. heinäkuuta 2009

Jackson-hitit Suomen listoilla

Kun Michael Jacksonin tuotanto on järjestäytynyt leveänä rintamana eri maiden latauslistoille, voisi vertailuksi laittaa tietoa siitä, miten biisit aikoinaan menestyivät Suomen listoilla. Olisi varmaan kannattanut reagoida nopeammin – viimevuotisen, Jacksonin parhaita biisejä esitelleen blogini kävijämääristä päätellen. Viikon takaisen uutisperjantain aikana se houkutteli yli 1600 sivulatausta!

Tämän Top 30:n pohjana on tietenkin Sisältää hitin -kirjani, jossa hittejä pisteytettiin saatavilla olleiden listasijojen mukaisesti. 1970- ja 1980-luvuilla mukana oli radiolistan sijasta jukebox-soitto. Biisin nimen perässä hitin suuruutta kuvaavat tähdet ja sijat singlelistalla (S), jukebox-listalla (J), 50 hittiä -listalla (H) sekä radiolistalla (R). Viimeinen numero kertoo sijoituksen Top 50 -vuositilastossa.

1. Black or White ****** S1, R4, 1991: 3
2. Say Say Say ****** S1, J4, 1984: 3
3. Billie Jean **** S2, J2, 1983: 10
4. Smooth Criminal **** S1, 1988: 7
5. I Just Can’t Stop Loving You *** S3, 1987: 21
6. Don’t Stop ’til You Get Enough *** S6, J8, 1980: 23
7. Thriller *** S7, J3, 1984: 27
8. Blood on the Dance Floor *** S2, H1, R7, 1997: 37
9. Beat It ** S12, R10, 1983: 29
10. Scream ** S1, H2, R8, 1995: 34

11. Leave Me Alone ** S5, R3, 1989: 35
12. State of Shock ** S2, 1984: 32
13. The Girl Is Mine ** S9, 1982: 33
14. You Rock My World ** S2, H2, R6, 2001: 47
15. Earth Song ** S8, H2, R1, 1996: 44
16. Another Part of Me ** S2, 1988: 38
17. History ** S16, H10, 1997
18. Heal the World ** S19, H5, R5, 1993
19. You Are Not Alone * S10, H15, 1995
20. Bad * S7, 1987

21. They Don’t Care About Us * S6, H9, 1996
22. Remember the Time * S8, 1992
23. In the Closet * S6, 1992
24. Dirty Diana * S16, 1988
25. Who Is It * S16, H14, 1992
26. Torture * S16, 1984
27. Jam * S20, H24, 1992
28. Stranger in Moscow S14, H33, 1996
29. Liberian Girl S16, 1989
30. The Way You Make Me Feel S20, 1987

P.S. Aion jossain vaiheessa ”remasteroida” vuotta 1994 edeltäneet singlelistat, koska sain kirjanteon jälkeen täydentävää aineistoa. Eli tuon ajan sijaluvut ehkä tulevaisuudessa hiukan elävät.

perjantai 3. heinäkuuta 2009

|34| Go West

Listablogin kesäsarjassa esitellään 50 hittiä -listan (1992–2007) koko laadinta-aikakauden 50 menestyneintä kappaletta.

Pet Shop Boys: GO WEST (EMI 1993)
Kokonaispisteet: 3404,95
Listaviikot: 22
Korkein sijoitus: 1
Korkein viikkopistemäärä: 227,00
Sijoitus singlemyyntilistalla: 1
Sijoitus Suomen Radiolistalla: 4
Kulttuurillinen merkittävyys 0–10: 6
Oma arvosana 0–10: 8

50 hittiä -listan menestyneimmän coverbiisin alkuversio ilmestyi 1979 Village Peoplen samannimisellä albumilla. Pet Shop Boys säilytti sen homoeroottisen pohjavireen, mutta siirsi maantieteellistä painopistettä rutkasti itään neukkukuorojen luo. Go West oli myös ensimmäinen listakärkeen palannut hitti – uuden nousun takana oli Discopressin paikallisradiolistan ykkössija. Se paistatteli diskolistankin paalupaikalla, mutta jäi samalla (Very-albumin ohella) duon toistaiseksi viimeiseksi ykköseksi Suomessa kaikki tilastot mukaanlukien.

torstai 2. heinäkuuta 2009

Ostetuimmat albumit 1–6/2009

Anna Puun nopea nousu on puolenmatkan mainittavin nähtävyys. Cheek ja Amorphis ponnistivat myös mukaan niin pirteästi, että niiden voi olettaa aiheuttavan edes pientä liikettä heinäkuun hyytymään.

1. (1) PMMP: Veden varaan
2. (8) Anna Puu: Anna Puu
3. (2) Koop Arponen: New Town
4. (4) Metallica: Death Magnetic
5. (3) Happoradio: Kaunis minä
6. (5) Kotiteollisuus: Ukonhauta
7. (6) Lady Gaga: The Fame
8. (7) Pete Parkkonen: The First Album
9. (9) U2: No Line on the Horizon
10. (10) Duffy: Rockferry

11. (11) Bruce Springsteen: Working on a Dream
12. (–) Cheek: Jare Henrik Tiihonen
13. (13) Scandinavian Music Group: Palatkaa Pariisiin!
14. (12) Samuli Putro: Elämä on juhla
15. (–) Amorphis: Skyforger
16. (15) Pink: Funhouse
17. (14) Klamydia: Rujoa taidetta
18. (20) AC/DC: Black Ice
19. (16) Kings of Leon: Only by the Night
20. (re) Apulanta: Kuutio

keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Ykkönen ennustaa kesäsäätä

Olkoonkin helppo sesonki, niin Dream Theaterin paalupaikka Suomen albumilistalla on sitkeydessään täysin ansaittu. Yhtye kävi aiemmin seitsemästi Top 10:ssä ja kahdesti kakkosena, mutta Black Clouds & Silver Liningsin ykkössija on ensimmäinen. Levyhän ehti lyhyellä myyntiajalla jo edellisen tilaston sijalle 14.

Viikon uutuudet eivät ole mitään megatähtiä, vaikka The Mars Volta (27) on läsnä jo neljättä ja Korpiklaani (26) kolmatta kertaa. Kumpikin on joskus kurottanut vähän ylemmäksikin. Sijan 31 reggaehihhulit Kaemo ja sijan 32 Gossip pääsivät mukaan ensikertalaisina.

Viimekertainen Top 40 tuntui niin oudolta, että aloin epäillä Gebardi XXL:n tekevän äärimmäisen ennätyksen ja katoavan listalta heti ykkösdebyyttinsä jälkeen. Ei toki – Sisäinen eläin roikkuu yhä neljäntenä – mutta Negative-kokoelma vietti ainoan listaviikkonsa ennennäkemättömällä kolmannella sijalla. Jos jätetään Idols-laulajat ja Putro-osaston sooloilijat huomiotta, edellisen ykköseksi yltäneen kotimaisen debyyttialbumin julkaisi Poets of the Fall tammikuussa 2005!

Michael Jackson ei saanut sijoja 24 ja 30 kummempia re-entryjä, mutta singlelistalla on jo jonkinmoinen myllerrys – Top 50:n myynnistä popvainajan osuus on yli 15 prosenttia, korkeimpana Thriller sijalla 11. USA:ssa Jackson-biisejä ladattiin (puolessa) viikossa 2,6 miljoonaa, kun yksikään artisti ei aiemmin ole yltänyt edes miljoonaan maksulliseen viikkolataukseen.

Jos vanhat levyt huolittaisiin Billboardin viralliselle albumilistalle, Miihkalilla olisi kolmoisjohto: Number Ones, Thriller 25 ja The Essential myivät kaikki yli sata tuhatta. Eliminointi tuntuu tyhmältä ja on suututtanut monet lista- ja Jackson-fanit, koska Number Onesin paras ”virallinen” listanumero on 13 ja The Essentialin vain 96. No, Catalog-listalta sentään lohkesi yhdeksän kärkisijaa.