Suomennetut, striimatut 2/6

Sarjassa luetellaan 60 muusta kielestä suomeksi versioitua hittiä, jotka ovat striimanneet eniten Spotifyssa. Ilmoitetut lukemat ovat toukokuun alusta ja muuttuvat koko ajan.

50. Fredi: Kolmatta linjaa takaisin 2.209.938
Petula Clarkin Beautiful in the Rain sai sisällöltään kovin erilaisen suomiversion, joka ei aikoinaan (1968) ollut likikään suosituin Fredi-single.

49. Suvi Teräsniska: Avaruus 2.214.253
Lumiukko-animaation (1982) laulusta Walking in the Air on tehty Suomessa kymmeniä levytyksiä, joista kovimmat lukemat on Teräsniskan vuoden 2018 versiolla.

48. Lauri Tähkä & Tuuletar: Miehessä vikkaa 2.227.055
Syksyn 2019 Vain elämää -kaudella Tähkä sanoitti uusiksi Sunrise Avenuen pikkuhitin I Help You Hate Me.

47. Kari Tapio: Viisitoista kesää 2.251.628
Smokien Living Next Door to Alice nousi Tapion esittämänä Top 5 -hitiksi sekä jukeboxeissa että singlenä vuonna 1977.

46. Diandra: Lintu 2.286.847
Kerran joulukuun aikaan -albumin (2015) selvästi kuunnelluin laulu L’oiseau tehtiin vuonna 1965 ranskalaiseen tv-sarjaan Belle ja Sebastian.

45. Riki Sorsa: Joki 2.333.716
Taiska levytti Styxin Boat on the Riverin tuoreeltaan vuonna 1980 nimellä Aamulla yksin. Sorsan radiohittiversio on vuodelta 1993.

44. Siiri Nordin: Sydämeni osuman sai 2.358.724
Vuonna 1967 Gene Pitneyn esityksenä läpi lyöneen Something’s Gotten Hold of My Heartin ties kuinka mones suomiversio tehtiin 2003 elokuvaan Helmiä ja sikoja.

43. Laura Voutilainen: Kun joulupukki suukon sai 2.422.598
Voutilaisen eka joululevy Lumikuningatar (1994) floppasi, mutta 1950-luvulla sävelletty I Saw Mommy Kissing Santa Claus on sittemmin noussut esiin.

42. Topi Sorsakoski & Agents: Salattu suru 2.430.789
Danny levytti vuonna 1966 The Renegadesin My Heart Must Do the Crying -biisin, ja Agents käytti samaa tekstiä In Beat -albumillaan 1986.

41. Suvi Teräsniska: Taivas sylissäni 2.453.978
Carola Häggkvistin joululaulu Himlen i min famn (1999) on laulettu meillä moneen kertaan. Teräsniskan versio julkaistiin vuonna 2014.

Suomennetut, striimatut 1/6

Sarjassa luetellaan 60 muusta kielestä suomeksi versioitua hittiä, jotka ovat striimanneet eniten Spotifyssa. Ilmoitetut lukemat ovat toukokuun alusta ja muuttuvat koko ajan.

60. Virve Rosti: Menolippu 1.883.842
Eruptionin discoversio vanhasta One Way Ticket -hitistä palautti käyttöön myös 60-luvun käännöstekstin, jolla parhaiten menestyi Rosti vuonna 1979.

59. Mona Carita: Rasputin 1.931.656
Vaikka Mona Carita katosi julkisuudesta 40 vuotta sitten, hän oli saada kaksikin biisiä listalle: Boney M. -version (1979) lisäksi tuntumaan ylsi Anna, kulta, anna (Hands Up).

58. Johnny: Ihana aamu 1.964.432
Unkarilaisbiisistä Kicsit szomorkás tuli Johnnyn viimeinen listaykkönen (1971), joka on jatkanut elämäänsä varuskuntien herätyslauluna.

57. Taiska: Moi moi vain 2.025.570
Taiskan toinen hitti vuodelta 1976 pohjautui Shocking Blue -vokalisti Mariska Veresin soolosinkkuun Take Me High.

56. Kari Tapio: Volga 2.052.521
Dschinghis Khanin Moskau oli Juhamatti-käännöksenä jukebox-ykkönen vuonna 1980. Tapio levytti versionsa Finnhits-kokoelmaa varten.

55. Vesku Jokinen & Sundin pojat: Olen suomalainen 2.081.224
Jokinen teki vuosina 2012–2014 kaksi coveralbumia, joiden raidoista eniten on striimattu vuoden 1983 Toto Cutugno -sävellystä L’italiano.

54. Katri Helena: Vasten auringon siltaa 2.096.701
Katri Helenan lukuisista käännöshiteistä tälle listalle eteni vain vuoden 1975 tulkinta Gigliola Cinquettin kappaleesta Alle porte del sole.

53. Hausmylly: Jos 2.148.878
F.R. Davidin Words (1982) poiki tuoreeltaan useita Helli mua hiljaa -suomennoksia, mutta Hausmylly pärjäsi niitä paremmin vuonna 1994.

52. Virve Rosti: Oon voimissain 2.177.795
Vuosina 1975–1976 Rosti nettosi käännöksillä kolme ykkössingleä. Niiden sijasta mukana on vuoden 1979 lokalisointi Gloria Gaynorin klassikosta I Will Survive.

51. Kirka: Joulupukki matkaan jo käy 2.209.254
Santa Claus Is Coming to Town päätyi Kirkan laulettavaksi vuoden 1986 Joulun suuri toivekonsertti -lp:llä. Listoille se ilmaantui vasta vuonna 2020.

Alan kuningas jo 44 vuotta

Viime postauksessa mainitsin Record Mirrorin ja Music Weekin brittilista-analyysipalstat, mutta en niiden kirjoittajaa. Alan Jones ansaitsee ihan oman tekstinsä. Hän aloitti Record Mirrorissa vuoden 1979 alussa eikä ollut silloinkaan mikään märkäkorva, vaan listahistoria oli suvereenisti hallussa.

Record Mirror oli suuren yleisön poplehti, jolla toisin kuin kilpailijoillaan oli julkaisuoikeudet virallisiin brittilistoihin ja myös Billboardin laskelmiin. Tuolloin Jones nautti vakiopalstoineen jonkinlaista fanitustakin, mutta ei kertonut mitään itsestään eikä suostunut valokuviin. Ulkonäön kyselijöille hän sanoi olevansa ihan tavallinen, ”one of everything down the middle and two of everything down the sides”.

Vuonna 1991 Record Mirror lakkautettiin ja sulautettiin Music Weekiin, jossa Jonesin palsta jatkui asiallisempana. Sain bisneslehteä aikani vanhana Mirror-tilaajana, mutta hintavuus ja netin tulo katkaisivat suhteemme. Jones jäi eläkkeelle vuonna 2020, mutta palasi ja kirjoittanee tänäänkin tuoreen analyysin musicweek.comiin.

Legendaarisen pitkästä urastaan huolimatta Jonesista ei löydy aineksia edes wikipedia-artikkeliin, eikä nimen yleisyys helpota salapoliisityötä. Nuorena hänellä oli jonkinlaisia yhteyksiä disko- ja klubiskeneen, ja muistan hänen kommentoineen euroviisuja epätyypillisen pilkallisesti joskus uransa alussa. Kollektiiviseksi nimimerkiksi Jonesia ei sovi epäillä, hän on sellaiseksi aivan liian pätevä.

Vaarallinen huomio

Muuton alla on jätekatoksen ovi laulanut, ja kyytiä sai myös pari mapillista vanhoja Record Mirrorin ja Music Weekin brittilista-analyysipalstoja. Kohtahan ne on varmaan jo kaikki skannattu worldradiohistory.comiin, jos ikävä tulee.

Onneksi tein vielä viimeisen pikaselauksen ja bongasin oheisen kaavion (klikkaa suuremmaksi), jonka informaatiota tuskin löytyy muualta sellaisenaan. 18. marraskuuta 1991 julkaistiin U2:n albumi Achtung Baby, jota britit ostivat jo ensimmäisenä päivänä lähes 80.000 yksikköä. Oli maanantai, tuolloin yleisin levyjulkaisupäivä, ja sunnuntaina paljastettaisiin uudet listat BBC:llä.

Vasta torstaina 21.11. ilmestyi Michael Jacksonin Dangerous, jonka ensimmäisen päivän myynti jäi U2:ta huonommaksi. Vauhti kuitenkin kiihtyi viikonloppuna, ja kolmen päivän kumulaatiolla saavutettiin 200 tuhannen menekki, joka riitti Achtung Babyn päihittämiseen. Sunnuntaina Freddie Mercury kuoli, ja Queenin Greatest Hits II torppasi kummankin haaveet myöhemmistä paalupaikoista.

Suomessa kaksinkamppailu päättyi samoin – sillä erotuksella, että tuolloinen virallinen Radio Ykkösen lista laadittiin vain joka toinen viikko ja Dangerousin piti kukistaa kolmessa päivässä muiden levyjen kahden viikon myynti. Achtung Baby rikkoi kummassakin maassa edeltäjiensä ja seuraajiensa pitkän ykkössijaputken.

Taivaallinen sija 35

Jos lyhyeksi jäävä euroviisuhyöky sivuutetaan, striimilistalla on jo pitkään ollut pula ulkomaisista hiteistä. Niinpä suuri osa radiolistan kärkipäähän etenevistä tuontibiiseistä tuntuu vähän oudoilta. Koko alkuvuoden eli 21 viikkoa radiosoiton Top 10:ssä roikkunut Tove Lon 2 Die 4 ylsi Spotify-viikkolistalla vain sijalle 94 – viime elokuussa.

Nyt radion ulkomaisista korkeimmillaan kolmantena on tutun nimen, Ed Sheeranin Eyes Closed. Myös hänen asemansa on kuitenkin jo kyseenalaistettavissa, kun katsoo muita mittareita. 1–3 vuoden mukanaoloon per albumi tottuneen artistin tuore pitkäsoitto – (yhdysmerkki) on kerännyt kolmessa viikossa vaatimattomat sijat 5, 17 ja 43.

Vielä enemmän hämmästyttää mies, joka syrjäytti Sheeranin brittialbumilistan kärjestä eli Lewis Capaldi. Hänen esikoislevynsä roikkui Suomen listalla niin kauan (78 viikkoa), että yleensä sellaisen seuraaja debytoi korkealla, on laatu mitä tahansa. Edeltävä sinkku Forget Me lisäksi johti hiljattain radiolistaa neljän viikon ajan. Mitä teki albumi Broken by Desire to Be Heavenly Sent? Hyytyi sijalle 35.

Biteistä pikseleiksi

Olen täällä joskus muistellut, mikä nopeimmin välitti poptietoa maailmalta ennen internetiä: analogisten satelliittikanavien teksti-tv:t. Sain muun muassa tiedon Kurt Cobainin kuolemasta saksalaisen 3sat-kanavan etusivulta. Brittien singlelista löytyi BBC:n Ceefaxista ja niin edelleen.

Ylen virallisen listavastuun (1994–2009) aikana albumilistaa alettiin julkaista teksti-tv:ssä, ja käytäntö jatkuu yhä sivulla 804. Olisi ollut oiva ajankohta tarkistaa homman mielekkyys pari kuukautta sitten, jolloin nykyisin paljon ymmärrettävämpi ja asioita kuvaavampi singlelista laajeni Top 50:ksi. Ehkä tällaista tarkistusta ei tapahdu koskaan, kun ei edes nyt.

Voinee ajatella, että singlelistan päivitys on työläämpää runsaiden feat-merkintöjen takia? Tarjoan vasta-argumentiksi sen, että hittien nimet ovat lyhenemään päin. Tämän vuoden 50 menestyneimmän biisin keskimääräinen nimimitta on 10,56 merkkiä, kun muutaman aiemman vuoden luku on yli 11, joskus yli 12. Pitkähköjäkin ristimisiä kelpaa yhä mukaan kuten No Business on the Dance Floor.

Top 50 on jaettu kolmeksi alasivuksi, ja saman tilan antoisin käyttötapa saattaisi olla tämmöinen: yhdellä sivulla sinkkujen (striimien) Top 10, yhdellä radiosoiton Top 10 ja yhdellä – menneisyyden kunniaksi – albumien Top 10.

Tuplaskandin lähettiläät

Kevään musavisakausi loppui jo, mutta kysymysten keksimismoodi on jäänyt näköjään päälle. Kun näin, että albumilistan Top 10:ssä on kaksi viisuedustajamme levyä, tuli mieleen tehtävä: nimeä viisi ennen Käärijää Suomen albumilistalle noussutta esittäjää, joiden nimessä on kaksi ä:tä peräkkäin.

Noita esittäjiä on peräti kolmetoista, mutta viiden tietäminen tuntuisi visaolosuhteisiin kohtuulliselta, ainakin Wizard of Loosen taitotasolla. Ei yllättäne ketään, että kaikki nimet ovat suomalaisia. Vain kolme niistä ylsi Albumilistahistorian Top 1000 -kirjaan, näille sijoille:
73. + 582. (Agents &) Jorma Kääriäinen
82. Jari Sillanpää
242. Suurlähettiläät

Seuraavat kymmenen jäivät kirjan ulkopuolelle, vaikka kahdella ensinmainitulla on kolme lista-albumia: Juustopäät ja Pääesiintyjät. Kahdesti mukaan ovat rekisteröityneet Kollaa kestää, Jamppa Kääriäinen, Pää kii, Vitun kova ääni ja Maria Ylipää. Yhden visiitin tekivät J. Huimapää ja Tanssiorkesteri, Veli-Matti Järvenpää ja Pääkköset. Oliko vaikea?