Joulukuun lapset

Sarjassa listataan kussakin kuussa syntyneiden sooloartistien suurimmat hitit Suomen listoilla vuosina 1960–2020 ja vertaillaan eri kuukausien satoa. Yksi hitti per artisti. Sarja päättyy.

Täältä se löytyi, sarjan ainoa 2000-luvun lapsi. Billie Eilish, Britney Spears ja Taisto Tammi olivat kaikki suunnilleen samanikäisiä (17+) isoimman hittinsä noustessa listoille. Mukana on yksi jouluaattona, kaksi joulupäivänä ja yksi tapaninpäivänä syntynyt.

1. Reijo Kallio 27.12.1933 (Yksinäinen 1979)    
2. Alannah Myles 25.12.1958 (Black Velvet 1990)    
3. Marion 7.12.1945 (El Bimbo 1975)    
4. Ricky Martin 24.12.1971 (Livin’ la vida loca 1999)    
5. Taisto Tammi 10.12.1945 (Tango merellä 1963)    
6. Jörgen Petersen 2.12.1931 (Boulevard of Broken Dreams 1962)    
7. Riki Sorsa 26.12.1952 (Reggae OK 1981)    
8. Cheek 22.12.1981 (Timantit on ikuisia 2013)    
9. Billie Eilish 18.12.2001 (Bad Guy 2019)    
10. Dido 25.12.1971 (Here with Me 2001)    
11. Britney Spears 2.12.1981 (Baby One More Time 1999)    
12. Sinéad O’Connor 8.12.1966 (Nothing Compares 2 U 1990)

Yhteensä 79190,43 – sijoitus 4/12

Catch 22

Googlailin eilen kovasti taustaa tiedolle, joka toistui sekä suomalaisissa että ulkomaisissa uutisissa koskien Pet Shop Boysin ensivuotista, Helsinkiinkin saapuvaa hittikiertuetta. Sille, että konsertissa kuultaisiin duon ”kaikki 22 Euroopan Top 10 -hittiä”. Mitä tuo tarkoittaa? Jäi vähintäänkin epäselväksi.

Ensinnäkin pelkästään Suomen singlelistalta on lohjennut 25 Top 10 -sijoitusta plus parille muulle vastaava radiosija. Eli tuohon summaan ei ole päädytty haarukoimalla koko maanosa. Toisaalta jos katsoo duon huippuaikoina toiminutta Eurochart Hot 100 -listaa, niin sieltä on saatu vain kymmenen Top 10 -merkintää. Ruotsista 14, samoin Saksasta.

Ahaa, Britanniasta 22! Näinkö yksinkertaista se oli? Ei toki, sillä noista 22:sta peräti kuusi puuttuu kiertuesetistä. Niiden tilalla ovat muun muassa Opportunities, jonka ainoat Top 10 -sijat tulivat USA:sta ja Uudesta-Seelannista, ja Jealousy, joka ylsi Irlannin kärkikymppiin. Toisaalta niin ylsi myös poisjätetty DJ Culture, joten tuokaan ei ole kriteeri.

Ehkä tietoni esitettävistä biiseistä eivät pidä paikkaansa. Kiertueesta löytyy vain yksi Wikipedia-sivu, espanjaksi. Sen konekäännöksen mukaan settiin kuuluu muun muassa hitti "Jätetty omille laitteilleni”.

Teitä on varoitettu

Spotify-kuuntelukulttuurista hyötyjiin kuuluvat muun muassa lapsille soitettavat kehtolaulut. Kun olen katsellut eri esittäjien soitetuimpia biisejä, niin esimerkiksi kaksi Top 10 -albumia ihan aikuisille tehneen Vuokko Hovatan koko kärki muodostuu uni- ja lastenlauluista. Samoin Suvi Teräsniskan Iltalauluja (2020) on edennyt artistin eniten listaviikkoja (64) keränneeksi albumiksi.

Teräsniskalla on myös kolmen menestyneen joululevyn tekijänä edessä jälleen mehukas sesonki. Viimevuotinen Tämä maailma tarvitsee joulun kiipesi ykköseksi ja Joulun henki (#4, 2014) komeili sekin kahdeksantena. Ensimmäinen Tulkoon joulu (#3, 2009) nähtiin viimeksi kahdeksan vuotta sitten Top 50:ssä, mutta jostain syystä se ja vain se oli tänään re-entryn tehneiden joulualbumien joukossa, sijalla 20.

Teräsniska on Warnerin artisti, kuten ovat kaksi muutakin korkeaa listallepalaajaa Sia ja Michael Bublé. Samaa kaartia nykyisin on Spinefarmin jättänyt, yhdeksännellä levyllään Viides adventti seitsemäntenä debytoinut Raskasta joulua -projekti. Joulualbumin Top 10 -sija jo marraskuun puolella on harvinainen ja lupailee nousua.

Paraatista paraatiin

Useissa historiikeissa, myös Wikipediassa, mainitaan Marionin saavuttaneen listamenestystä 1970-luvulla Länsi-Saksassa. Ainakaan myyntilistalla sellaista ei tullut, arkistot ovat tarkat, eikä muista tilastoista ole tietoa. Mutta Youtubesta löytyy ainakin kuusi näytettä esiintymisistä hyvin suositun näköisissä sikäläisissä tv-ohjelmissa.

ZDF-kanavalla pyöri kauan Starparade- ja Hitparade-ohjelmat. Starparade oli pitempi ja kansainvälisempi ja lähetettiin muutaman kuukauden välein. Hitparade tuli kerran kuussa ja esitti vain saksankielistä musiikkia. 5.12.1974 Marion esitti Starparadessa sekä El Bimbon että sen b-puolen Rikke ding, rikke dong. Ehtipä vaihtaa leninkiäkin välissä ja antaa haastattelun saksaksi.

Hitparade-tallenteissa ruutu näyttää suurikokoista numeroa, jota voisi ohjelman nimikin huomioiden luulla listasijaksi. Katsottuani kokonaisen jakson tajusin, että numerot olivat postikorttiäänestystä varten! Suosituimmat pääsivät ohjelmaan uudelleen, ja näin kävi myös El Bimbolle. Kaikki artistit istuivat siellä täällä studioyleisön seassa ja nousivat vuorollaan esiintymään.

Tubevideo on olemassa myös El Bimbosta ohjelmassa Die Nacht mit Musik (1975). Vuonna 1976 Marion palasi Hitparadeen biisillä Der Bauer und sein Weibchen, alkujaan Ballerino, suomeksi Kylähäät. Melko pian tämän jälkeen Saksa-projekti artistin itsensä mukaan ”vain hiipui”.

Kolinaa Pörsänmäeltä

Kuukausi sitten kirjoitin artistin toiselle tekemistä tribuuttilevyistä. Eilen tuli syy muistella saman aiheen toista variaatiota, albumeita joissa laumana kunnioitetaan jonkun tuotantoa työnjaolla biisi per artisti. Vuoden takaisesta The Metallica Blacklist -levystä huolimatta ne ovat viime vuosina olleet harvinainen listanäky, mutta nyt sijalla 21 komeilee Egotripillä, varsin nimekkäiden esittäjien Egotrippi-tulkintoja.

Ensimmäinen lajityypin lista-albumi oli syöpäyhdistykselle varoja kerännyt Eino Partasen kauneimmat laulut (#19, 1978) ja toinen teatteriesitykseen perustuva Laulusi elää, Brel! (#18, 1984). Pari hittiäkin poikinut Toivo Kärki muistoissamme (1992) jäi sijalle 12, mutta oli kai jonkinlainen pioneerijulkaisu. Kaikki parhaat sijat (Top 10) ovat peräisin kahdeksan vuoden sisältä, aikaväliltä 2006–2014.

Tässä kahdeksikko aikajärjestyksessä.
Kaikki paitsi Mårtenson on turhaa #8, 2006
Melkein vieraissa – tribuutti Leevi and the Leavingsille #2, 2007
Sanat Jukka Virtanen #6, 2008
Mestaria kunnioittaen – tribuutti Tapio Rautavaaralle #6, 2008
Melkein vieraissa – Nimemme on Dingo #8, 2008
Pörsänmäen sanomat – tribuutti Jaakko Tepolle #10, 2009
Eput rautaa #3, 2014
Nyt kolisee #1, 2014

Tuo ainoa ykkönenhän oli hiphoppareiden uusionäkemys ja anagrammi J. Karjalaisen vuotta aiemmin julkaistusta Et ole yksin -albumista.

Ydinvoimaa kannatetaan taas

Syksyn mittaan on radiolistan Top 20:ssä nähty paljon biisejä, jotka eivät yltäneet striimien Top 40:een eli pääsevät suureen hittiarkistoon radiosijoituksensa ansiosta. Tuoreimpana eilen 20:nneksi eteni saksalaisen Topicin ja ruotsalaisen A7S:n kolmas yhteishitti Kernkraft 400 (A Better Day). Kuten viimevuotinen Your Love (9 AM) tämäkin versioi vuoden 1999 saksalaista teknoa.

Zombie Nationin Kernkraft 400 nousi kotimaassaan aikoinaan vain sijalle 22 eikä menestynyt Suomessa, mutta oli iso suosikki muualla Euroopassa, muun muassa brittilistan kakkonen. Yllättävää, että sen tylystä sointimaailmasta (joka kuulosti hengenheimolaiselta Mr. Oizon tuolloiselle Flat Beat -hitille) on Topicille pälkähtänyt päähän loihtia ja A7S:n laulaa noinkin vetoava nykyveisu.

Osui silmään, että Top 20:ssä on Kernkraftin lisäksi myös kolme muuta ulkomaista hittiä, joiden nimissä käytetään sulkeita. 17:nneksi nousi Lizzon 2 Be Loved (Am I Ready), 11:nneksi Lil Nas X:n Star Walkin’ (League of Legends Worlds Anthem) ja ykköseksi David Guettan ja Bebe Rexhan I’m Good (Blue). Kotimaisia sulkubiisejä ei ole Top 100:ssa ollenkaan.

Top 24 -kynnyksen korkeudesta

Älkää kertoko kenellekään, mutta aion laittaa joulukalenterin siviili-facebooksivulleni. Erään operaation seurauksena järjestelin vanhat vinyylialbumini uudelleen – siis oikeasti vanhat, en ole ostanut niitä yhtään koko 2000-luvulla. Ja taas yllätyin, kuinka indie/kuriositeettivoittoinen kokoelmani on. Tätä ei taatusti löydy Spotifysta, eikä tätä.

Ja siinä kalenterin juoni: joka luukusta paljastuu omistamani lp-levy, jota ei ole tarjolla Spotifyssa. Ennalta puntaroin, saanko 24 kokoon, mutta tarjontahan paisui niin, että oli karsittava julmalla kädellä. Pois putosi muun muassa oheinen The Flying Lizardsin ihana Top Ten (1984). Kyytiä sai myös Raptorin listaykkönen Moe! (1990). Pitkänniminen kakkosalbumi on mulla cd:nä, ja niitä en katsastanut lainkaan.

Albumin poissaolo Spotifysta ei aina tarkoita, että sen sisältämä musiikki olisi myös poissa. Vaikka meillä aikoinaan silmittömästi myynyt Baccaran esikoislevy puuttuu, sen hitit ovat saatavilla alkuperäisessä muodossaan kymmenillä eri äänitteillä. Mutta minun älppäreistäni moni puuttuu ihan kokonaan. Ainakin juuri nyt, niitähän tulee ja menee.

Netflixissä on ruotsalainen kuusiosainen minisarja The Playlist, joka kertoo dramatisoidusti Spotifyn synnystä ja vähän tulevaisuudestakin. Sitä voi lämpimästi suositella – fiktiona. Aika fiktiivistä on esimerkiksi sen vaikerointi, että meillä on maailman kaikki musiikki, paitsi nyt ei ole Taylor Swiftiä, voi kääk mikä kriisi.