Pidensimme 90-lukua

Retrokierros-sarjaa koostaessa törmää joskus asioihin, jotka oli täysin unohtanut. Kuten siihen, että Timo Rautiaisen viimeinen ykkössingle Punainen viiva (2006) oli artistin muuhun tuotantoon verrattuna joltinenkin radiomenestys. Soitto Yle X:ssä, Suomipopissa ja Radio Cityssä tuotti sijan 22, joka ei näy arkistossani, koska huomioin siinä vain Top 20 -sijoitukset. Tuli olo, että pitäisi näkyä.

Elokuussa 1992 aloittaneen 50 hittiä -listan radiopisteistä julkaistiin sivutuotteena 10 nimikkeen mittaista tilastoa, kunnes syksyllä 1997 aloitti Rumban sivuilla Suomen Radiolista, ensin Top 30, pian Top 40. Tuon edeltäneen viiden vuoden ajalta arkisto sisältää vain Top 10 -radiosijoitukset, ja totesin, että mahdolliset täydennyspyrkimykset kannattaa ensiksi kohdistaa siihen.

Koska otin listan laadinnassa avukseni tietokoneen vuoden 1994 alussa, siitä eteenpäin oli kohtalaisen helppoa koota taannehtiva Top 20 -viikkotulostus, ja nyt niitä on koossa ne lähes 200 kpl, joita tavoittelinkin. Arkistoon saatiin joitakin uusia nimiä, koska Top 20 -radiohitiksi oli mahdollista yltää Top 40 -hittilaskennan ulkopuolelta. Myös muutama tuttu singlelistabiisi sai aika yllättävän radiohittistatuksen, mutta niistä enemmän toiste.

Radiolistan historiasta on nyt uskottavammin tehtävissä vertailuja, joissa näkyy muun muassa sen dramaattisehko hidastuminen. Pelkästään viime vuonna julkaistiin 18-, 15- ja 14-viikkoiset radioykköset, kun koko 90-luvulla mikään biisi ei yltänyt edes kymmeneen. Palaan tähänkin tarkemmin.

On siinä mies ja nainen

Tuoreimman singletilaston kärkikvartetti muodostuu pelkistä naisen ja miehen duetoista: Liekinheitin (Linda Lampenius & Pete Parkkonen), Latu on auki (Kaija Koo & Isac Elliot), Poikaystävä (Korelon & Sara Bee) ja Palamaan (Isac Elliot & Mirella). Alempaa löytyy lisääkin, muun muassa entiset ykköset Make up your mind (Mirella & Averagekidluke) ja Tähdet (Ahti & Behm).

Samaan jengiin pyrki Robin Packalen versioituaan ep:ksi viisi vanhaa hittiänsä, mutta kuunteluvauhti hyytyi nopeasti. Parhaiksi sijoiksi jäivät 33 (Onnellinen 2.0, mukana Viivi) ja 38 (Boom kah 2.0, mukana Senya). Suuntaus näkyi myös Portion Boysin ja Sonja Lumpeen Eläköön elämä -elvytyksessä. 25. sija on Lumpeen uran paras listamerkintä.

Uusversioissa aina arveluttaa, pitäisikö listapisteet yhdistää alkuperäiseen. Robinin kohdalla mielestäni kyllä, mutta Sonjan kohdalla mielestäni ei, koska hänet on otettu biisiin vierailijaksi. Noissa ei edes olisi paljon yhdistämistä, mutta vuosilistatapahtumiinkin vaikuttaa se, että aion laskea Turistin kaksi Kui paljon -hitin ilmentymää samaksi. Remix-vierailijat saavat toki merkinnän ansioluetteloihinsa, mutta heidän nappirivinsä jää lyhyemmäksi.

Retrokierros vko 12/26

10 vuotta sitten
Sia ft Sean Paul: Cheap Thrills •••••
Rihannalle turhaan tarjottu biisi ilmestyi ensin ilman Sean Paulia, mutta remix ja retrovideo sinkosivat sen listanousuun. Striimien nelonen, latausten kakkonen ja radiosoiton ykkönen.

20 vuotta sitten
Juanes: La camisa negra ••••••
Kolumbialainen seurasi maannaisensa Shakiran jalanjälkiä radio-, albumi- ja 50 hittiä -listojen kärkeen. Singletilastosta irtosi seitsemäs sija. Pikku-Oravan versiossakin laulettiin espanjaksi.

30 vuotta sitten
Oasis: Don’t Look Back in Anger •••
(What's the Story) Morning Glory? -albumin neljännestä sinkusta tuli kolmeviikkoinen 50 hittiä -listan ykkönen ja bändin ainoa Top 10 -radiohitti (Kiss FM:n soitetuin).

40 vuotta sitten
Billy Ocean: When the Going Gets Tough, the Tough Get Going •••
Niilin jalokivi -elokuvassa ja Love Zone -albumin avausraitana soinut single nousi listakakkoseksi. Leffatähdet Kathleen Turner, Danny De Vito ja Michael Douglas toimivat videon taustakuorona.

50 vuotta sitten
Sailor: Girls Girls Girls •••
Laulajan kaukainen Suomi-sukuisuus riitti 70-luvulla medianäkyvyyteen, mutta musakin menestyi albumikakkosen ja singlekahdeksikon verran. Kai Hyttisen Naiset-versio oli hitti.

Ylevä tusina

Jossain vaiheessa vuotta Yleisradio juhlii satavuotista olemassaoloaan, ja tämän innoittamana kokosin täysin tapojeni vastaisesti yhden listan: menestyneimmät hitit, joiden tai niiden esittäjien nimissä esiintyy kirjainjono YLE. Yhdeltä esittäjältä on kuitenkin otettu mukaan vain yksi kappale, ja täten kokoon saatiin 12 nappihittirajan ylittäjää.

Luulisi, että nuo kirjaimet esiintyisivät melko, no, yleisesti suomessa ja englannissa, mutta tusinaan mahtuu vain yksi suomenkielinen kappale, ja sekin lainasanan teryleeni ansiosta. Alempaa olisi löytynyt Dannyn pikkuhitti Vielä sä syleilet mua. Kokeilin myös sanavälin kanssa, eikä sekään tuottanut mitään sen mainittavampaa kuin Mikko Alatalon Vicky Leen.

Suurimmat YLEnsyötetyt hitit
1. Alannah MYLEs: Black Velvet •••••••• 1990
2. FreestYLE: Vill ha dig ••••••• 1982
3. Harry StYLEs: As It Was ••••• 2022
4. Bomfunk MC’s: FreestYLEr •••• 1999
5. Bonnie TYLEr: It’s a Heartache •••• 1978
6. Psy: Gangnam StYLE •••• 2012
7. Beats and StYLEs ft Toni W. & B.O.Dubb: Dynamite •••• 2003
8. GaYLE: ABCDEFU ••• 2021
9. Robert Miles ft Maria NaYLEr: One & One •• 1997
10. B.O.B. ft HaYLEy Williams: Airplanes •• 2010
11. Urpo: TerYLEeniä • 1977
12. MYLEs Smith: Stargazing • 2024

Kultaista kunniaa

Kun Lionel Richie asteli toissayönä oscar-lavalle jakamaan parhaan laulun palkintoa, orkesteri veti takana hänen 40 vuoden takaista voittobiisiään. 1980-luvulla pop ja valtavirtaelokuva puhalsivatkin tuloksekkaimmin samaan hiileen, esimerkiksi nämä suurhitit oscaroitiin peräkkäisinä vuosina: Irene Caran Flashdance (What a Feeling) •••••, Stevie Wonderin I Just Called to Say I Love You •••••• ja Richien Say You, Say Me •••••.

Myöhemmin on myös saatu oscar-ykkösiä kuten Celine Dionin My Heart Will Go On ••••••••• ja Eminemin Lose Yourself •••••, mutta sen verran ne ovat harvinaistuneet, että tuore voittaja tuntui poikkeukselta. Huntr/X:n Golden on kerännyt 8 kuukaudessa yli 1,5 miljardia Spotify-striimiä ja on yhä Global-päivälistan 13:ntena. Meillä sen piikkisijat olivat maltilliset, single #8 ja radio #13, mutta roikkumalla se keräsi yli 2500 hittipistettä.

Vaikka tuo potti on ehkä vaatimaton vuoden 2018 oscarlaulun yli 4000 pisteen rinnalla (Lady Gagan & Bradley Cooperin Shallow), suhteutettuna se näyttää toisenlaiselta. Shallow oli hittivuosilistalla viidenneksi suurin ulkomainen hitti, mutta vuoden 2025 laskennassa Golden näyttää asettuvan samoilla spekseillä kolmanneksi Taylor Swiftin ja Lady Gagan taakse.

Vielä on lisättävä, että kaksi kertaa Suomen vuosilistan kärkeen on päätynyt laulu, joka oli oscar-ehdokkaana, mutta jäi ilman palkintoa: 1991 Bryan Adamsin (Everything I Do) I Do It for You •••••••• ja 2014 Pharrell Williamsin Happy •••••. 1980-luvun ehdokkuuteen juuttuneista mainittakoon Survivorin Eye of the Tiger ••••, Sheena Eastonin For Your Eyes Only •••, Ray Parker Jr:n Ghostbusters ••• ja Starshipin Nothing’s Gonna Stop Us Now •••.

Retrokierros vko 11/26

10 vuotta sitten
Cheek ft Nikke Ankara, Elastinen, JVG, Kube ja Pete Parkkonen: Me ollaan ne pt. 2 ••
Alpha Omega -albumin kolmosraita rynni uutena levytyksenä striimi- ja latauskärkeen. Vieraslaumasta vain Nikke Ankara oli mukana myös alkuperäisellä versiolla.

20 vuotta sitten
Madonna: Sorry •••••
Confessions on a Dance Floor -albumin toinen sinkku ylsi lähes samaan kuin Hung Up -edeltäjäkin: kahdeksan ykkösviikkoa 50 hittiä -listalla. Radiosoitossa myös ykkönen, myynnissä kolmonen.

30 vuotta sitten
Sting: Let Your Soul Be Your Pilot ••
Harvinaisesti ulkomainen biisi pääsi yhtä aikaa Radiomafian ja Radio Suomen soitetuimpien joukkoon. Tämä avitti kakkossijaan 50H- ja radiolistalla. Mercury Falling debytoi albumikärjessä.

40 vuotta sitten
J. Karjalainen & Mustat lasit: Sekaisin ••••    
Varaanista tuli Karjalaisen eka ykkösalbumi, ja Sekaisin toi myös kultamitalin, mutta vain jukebox-soitosta – singlelistalta irtosi nelossija. Mies lopetti tämän menestyskevään myötä mainostoimistotyöt.

50 vuotta sitten
Danny: Kuusamo •••••
Mitä isot edellä, sitä Iso D perässä. Africa ja L’été indien ilmaantuivat listalle marraskuussa, Juha Vainion sanoittama Kuusamo vasta helmikuussa, mutta se eteni single- ja jukebox-ykköseksi.

Havuja, päähine!

Emma-gaalan perinteisesti kovimpia kategorioita on metalli: kaikkien voittajien uraan on tähän asti sisältynyt listaykkösstatus. Niinpä nyt ihmetytti, kun tunnustus meni Havukruunulle. Tuttu nimi, mutta koska en ole kolmeen vuoteen seurannut albumitilastoja, en tiennyt millaisella menestyspohjalla tämä menestyspainotteinen palkinto ansaittiin. Katsoin, että yhtyeen neljäs levy Tavastland kävi vuosi sitten sijalla 15.

Tilastokriteereillä voittajasuosikki oli Amorphis, joka ehdokkaista ainoana ylsi albumiykköseksi ja kelpuutettiin myös vuoden yhtye -kategoriaan. Bändi on saanut kaksi metalli-Emmaa, mutta varmaan huolisi enemmänkin, jos vertaa kollegoiden kertymiin: 24 jaetusta alan pystistä on mennyt kuusi Staminalle ja viisi Nightwishille. Nightwish on saanut lisäksi kolme yhtye-Emmaa, Stamina yhden.

Jos vertailussa käyttää fyysistä albumilistaa, kuten jotkut ihan tosissaan näyttävät käyttävän, niin tilanne tasoittuu: myös Havukruunu saavutti siinä ykkössijan, kuten niin ikään kaksi muuta ehdolla ollutta, Battle Beast ja Sara. Tavastland veti sinne perässään kaksi aikaisempaakin Havukruunu-äänitettä.