Viimeinen julkinen myyntiluku?

Yksittäisten äänilevyjen menekistä ei ole Suomessa pidetty juuri ääntä pitkään aikaan. Muutamaan jääneissä kultalevyuutisissa puhutaan vain striimimääristä, eikä Musiikkituottajat enää julkaise sivuillaan vuosilistoja. Eilen kuitenkin Emma-gaalassa rohjettiin paljastaa, että Adelen 25 oli käynyt vuoden loppuun mennessä kaupaksi kunnioitettavat 48.253 kertaa. Kotimaisista saavutuksista ei hiiskuttu, ja todennäköisesti ne jäivätkin ratkaisevasti vähäisemmiksi.

On poikkeuksellista, että vuoden ostetuin albumi osoittautuu ulkomaiseksi. Tähän on rakenteellisiakin syitä; takavuosina levykauppiaat toivat äänitteitä paljon myyntiin ohi virallisen maahantuojan, ja vaikka tämä myynti näkyi listoilla, se ei rekisteröitynyt niihin tietoihin, joita Musiikkituottajat esittelee sivuillaan virallisina myyntilukuina. Yksi harvoista tälläkin tasoituksella kotimaiset kilpailijansa peitonneista oli Baccaran esikoislevy (1977), jota maahantuoja Discophon ilmoitti kaupanneensa 115.000 kpl. Se säilyi tuontilevyn ennätyksenä toistakymmentä vuotta.

Tietääkseni vielä nykyisinkin esimerkiksi Cdonista tilatut ulkomaiset levyt kirjautuvat ruotsalaisen maahantuojan tietoihin, mutta epäsuhta on pääosin korjaantunut. Kun vuosina 2008 ja 2009 ei julkaistu mitään kotimaista megamenestystä, niin ykkösalbumeiksi etenivät Metallican Death Magnetic ja The Baseballsin Strike. Myös Adelen 21:n kokonaispotti oli ykkösluokkaa, mutta se jakautui lähes puoliksi vuosille 2011 ja 2012. Se otti kumpanakin vuonna ulkomaisen sarjan voiton.

(Vaikka Musiikkituottajien sivuilla on paljon hyvää tietoa, seassa on huuhaatakin, kuten tämä muka vuoden 2000 myynnistä kertova lista. Alexia tuskin kiinnosti tuolloin enää edes alelaarituotteena.)