Ylen Pop-sivuston ohjaamana kävin tutustumassa australialaiseen We Are Hunted -palveluun, joka semanttisen haun avulla tutkii saittien ja vertaisverkkojen musaliikennettä ja tulostaa sen monenlaisiksi annoksiksi. Näppärine soittotoimintoineen se on mainio musiikillinen apuväline tällaisille moneen kertaan kärryistä pudonneille, mutta aika ajoin takaisin kyytiin haluaville sedille. Listana se ei kuitenkaan tarjoa mitään minua kiinnostavaa.Netissä tietysti kuuluu olla lyhytjännitteinen ja kokoamismekanismit kuuluu kyseenalaistaa, mutta jos haluaa ajankuvaa välittävää ja historiaan suhteutuvaa dataa, niin passeli tarkkailuväli on edelleenkin yksi viikko. We Are Huntedin etusivullaan tarjoama, määrittelemättömästi koottu ”emerging”-tilasto vaikuttaa aika mielivaltaiselta kohinalta viikkolaskelmaan verrattuna. Samoinhan esimerkiksi Itunes Storen myyntilistoja nakertaa epätieto siitä, miltä ajalta kulloinenkin kärkikymmenikkö on peräisin.
Useimmat tämäntapaiset nettipalvelut ovat äärimmilleen automatisoituja ja jättävät aimo markkinaraon maalaisjärjelle. Koska en viitsinyt pyytää e-maililla We Are Huntedin tarkempia toimintaspeksejä, en enempää kyseenalaista sen tulostuksia. Paljon kertoo kuitenkin jo se, että sinänsä riemastuttavan hyvin pärjäävän Black Sabbathin ”related artists” -luetteloon on jonkin parametrin kautta päätynyt muun muassa LL Cool J.
Yle-artikkelissa Arttu Silvast nostaa ansiokkaasti esille sen, että tällaiset palvelut tulevat ja menevät eivätkä luultavasti koskaan vakiinnu. Mutta jo otsikko ”We are Hunted – Tuoretta näkökulmaa musiikin arvon mittaamiseen” vei jutun harhateille. Kenen mielestä muka poplistat ovat ikinä mitanneet musiikin arvoa? (Tähän saa vapaasti vastata.)
Eivät koskaan. Eikä itse levymyyntikään, vaikka listafoorumeilla ja monessa muussakin mediassa näin väitetään.
VastaaPoistaMielenkiintoinen pointti taas tuosta iTunesin listan ja muiden vastaavien merkityksestä. Vaikka se on varsinaisena listana jokseenkin turha, ja hankala seurata pidemmällä tähtäimellä, se on aika hyvä väline varsinaisen listan tapahtumien ennakoinnissa.
Artikkelissa pisti silmään, tuohon arvoon viitaten, ennen kaikkea tämä lause "Niin kutsutulla virallisella listalla on pyritty jollain tasolla arvottamaan musiikkimaailmaa ja musiikin arvoa. Nyt kun musiikki ei enää oikein tahdo myydä, listan merkitys tietysti muuttuu hieman kyseenalaiseksi....Voitaisiinko uutta listaa lähteä rakentamaan esimerkiksi myytyjen keikkalippujen kautta tai sen kautta, kuinka paljon tiettyä kappaletta on kuunneltu esimerkiksi MySpacessa tai Spotifyssa."
Nämähän ovat kaksi aivan eri asiaa. Aivan kuten radiosoittolista on eri asia kuin myyntilista. Ei myyntiä mittaavan listan merkitys laske MySpacen kuuntelukertalaskelmista ja päinvastoin. Ja esimerkiksi Billboard on mitannut kiertueiden tuottoasteita ja yleisömääriä jo pitkään. Hot 100 myös laskee mukaan ns. streaming-tarjonnan, tosin rajatuilta tahoilta. Kaikkein pahin puute (ainakin tällä hetkellä) on se, että internetin "ilmainen" musiikkimaailma ei aukea kaikelle kansalle. Suurin osa ostaa musiikkinsa edelleen kaupasta, joko netitse tai ihan kävelemällä liikkeeseen. Esimerkiksi Last.fm:ssä eivät jyllää Madonna tai AC/DC, siellä jyrää nettisukupolven suosikit kuten Coldplay ja Radiohead.
Mutta mielenkiintoista ja tervetullutta pohdintaa (kuten tästäkin ylipitkästä reaktiosta voi päätellä).
Listojen mielekkyyttä pohditaan myös M&M:ssä: http://www.marmai.fi/blogit/musapaallikko/article282727.ece
VastaaPoistaListojen merkitys musiikillisen arvon mittaajana
VastaaPoistaHei!
Pakko kai tänne on tulla hieman selittelemään itseään ja aloittaa ihan kysymyksellä: Jos listat eivät mittaa musiikillista arvoa niin mitä ne sitten mittaavat, etenkin kun pyöritään jossain ns. ”lista-musiikin” viitekehyksessä.
Suomen virallinen lista mittaa kuinka paljon musiikkia on myyty. Todella raflaavasti sanottuna lista mittaa musiikin kaupallista menestystä?
Tässä yhteydessä on varmaan turha mennä mihinkään populaarimusiikin ja hittimedian arvoihin, mutta kyllä musiikillinen arvo nousee jostain sieltä, mikä myy, mikä on myynyt, mikä on pop ja mikä not. Mikä oli kuumaa ja mikä ei. Ne mitkä myivät, ne muistetaan. Ainakin itse miellän asian hyvin pitkälle noin mutta tämä on näkemys ennen kaikkea median näkökulmasta, median tuottamaa totuutta. Hittimedian maailmankuva.
Toinen ajatus tähän on tietysti se, että ilmiö syntyy jossain muualla kuin mediassa, minkä jälkeen se myy paljon ja siten päättyy listalle. Uusien ilmiöiden suhteen asia on harvemmin näin.
Saan joka viikko lukea uutisia, missä minulle kerrotaan, että tietty artisti on noussut Suomen virallisen albumilistan ykköseksi tms. tms. Mikä on tällaisen uutisen uutisarvo? Sitä, että artisti tai levy on kaupallisesti menestynyt vai pyritäänkö sillä kuitenkin viestimään, että tämä on nyt kuuminta hottia, eli musiikillisesti arvokasta?
Arttu Silvast / YLE – POP
Voin puhua vain omasta puolestani. Jos tosiaankin vedät yhtäläisyysmerkin sanapareille "Kuuminta hottia" ja "musiikillisesti arvokasta", niin en voi puhua edes omasta puolestani. Ääneni kun ei kuulu universumin laidalta toiselle. Kiitos kuitenkin osanotosta.
VastaaPoista