torstai 30. maaliskuuta 2017

Maaliskuun Top 30

Listablogin Facebook-sivuilla listattiin maaliskuussa isoimpia hittejä, joiden nimi koostuu kolmesta kirjaimesta.

1. J. Karjalainen & Mustat lasit: Hän (1988)
2. Ten Sharp: You (1992)
3. Metallica: One (1989)
4. Sonique: Sky (2000)
5. Wess & Dori Ghezzi: Era (1975)
6. Bruce Springsteen: War (1986)
7. Hausmylly: Jos (1994)
8. David Guetta & Showtek featuring Vassy: Bad (2014)
9. Chisu: Tie (2012)
10. Katri Helena: Lui (1966)

11. Pink: Try (2012)
12. Jani Wickholm: Kuu (2007)
13. Stratovarius: S.O.S. (1998)
14. Cheat Codes x Kris Kross Amsterdam: Sex (2016)
15. Kake Randelin: Ero (1981)
16. Michael Jackson: Bad (1987)
17. Tiktak: Jää (2002)
18. Viikate: Tie (2005)
19. Leona Lewis: Run (2009)
20. Sinitta: G.T.O. (1987)

21. Mel & Kim: F.L.M. (1987)
22. Annie Lennox: Why (1992)
23. Ona Kamu & Sami Saari: Jää (1997)
24. Alex Mattson ft Solamay: UFO (2016)
25. Markku Suominen: Hän (1968)
26. Duran Duran: Rio (1982)
27. Horsepower: T.N.T. (1991)
28. Reckless Love: Hot (2011)
29. Tarot: You (2006)
30. Nightwish: Eva (2007)

Huhtikuun Top 30:n teema on "väärä vuosikymmen". Lähtöviivalla ovat biisit, jotka syystä tai toisesta debytoivat Suomen listoilla vähintään kymmenen vuotta alkuperäisen julkaisunsa jälkeen. Aika mitattiin vuoden tarkkuudella – eräskin mukanaolija julkaistiin syksyllä 1971 ja debytoi alkuvuonna 1981.

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Tutun musiikin MM-kisat

Kun lauletut biisit sallittiin taitoluistelukisojen taustamusiikiksi kaudella 2014–2015, popin ja hittien osuus kasvoi olennaisesti. Konservatiivisia ollaan edelleen. Vaikka Carmenin, Boleron ja Astor Piazzollan kaltaisia sotaratsuja ei vielä ole ehtinyt muodostua, muutamat vokalistit on havaittu turvallisiksi liu’unsäestäjiksi: Josh Groban, Michael Bublé, Sarah Brightman, Celine Dion… tyylilaji tuli kai selväksi.

Huomenna Helsingissä alkavissa MM-kisoissa tiettävästi yksikään soolomies ei luistele naisen esittämään musiikkiin. Naiset eivät ole yhtä tiukkoja, mutta rajanrikkominen jää varovaiseksi: Viroa edustavan Helery Hälvinin lyhytohjelmaa siivittää Westlifen versio hissimusahirviöstä You Raise Me Up. Sekä Adelen Skyfall että Lana Del Reyn Young and Beautiful on merkitty kahden ohjelman taustaksi.

Isot tähdet tunnistaa siitä, että heidät annostellaan potpureiksi. Luvassa on neljä Michael Jackson -medleytä ja Princeä saman verran – erittäin hieno ainakin on Japanin Yuzuru Hanyun eläytyminen Let’s Go Crazyn kitarasooloon. Yllättävimpiä valintoja ovat The White Stripesin 7 Nation Army (italialaispari Marchei/Hotarek) ja riisuttu miksaus Queen/Bowien Under Pressuresta, jolla USA:n jäätanssijat Madison Chock ja Evan Bates tähtäävät mitaleille.

Hittitietoisin osallistuja lienee Ranskan EM-pronssipari Vanessa James ja Morgan Cipres: lyhyessä The Weekndin Earned It, pitkässä Disturbedin The Sound of Silence. Ja isoimmat hitit? Korvat hörölle, niin tarjolle tulevat muun muassa What Is Love, Uptown Funk, Another Brick in the Wall, Bohemian Rhapsody ja Bridge Over Troubled Water. Sekä You’re the One That I Want, jossa Ranskan Laurine Lecavelier suorittaa nokkelan Grease-henkisen asunvaihdon. Lisätietoja täältä.

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Albumilista 12/2017

Viikon tilastoon olivat tyrkyllä veteraaniryhmien Popeda ja Depeche Mode tieskuinkamonennet julkaisut. Depparien lähtöasema vaikutti vankemmalta, koska heillä oli kuusi peräkkäistä Top 3 -studioalbumia, kun Popeda oli tuona aikana lipsahtanut pari kertaa Top 10:nkin ulkopuolelle. Mutta Haista Popeda vei tällä kertaa pidemmän korren ja pronssimitalin.

Albumit
 1.  (1)  Haloo Helsinki!: Hulluuden highway
 2.  (2)  Ed Sheeran: ÷
 3.  (–)  Popeda: Haista Popeda
 4.  (–)  Turmion kätilöt: Dance Panique
 5.  (–)  Depeche Mode: Spirit

Vaikka Turmion kätilöiden edellinen levy Diskovibrator kävi toissa syksynä peräti ykkösenä, Dance Paniquenkin voi sanoa kiitettävästi sekoittaneen meganimien pakkaa.

 7.  (–)  Drake: More Life
 8.  (–)  Zara Larsson: So Good
13.  (–)  Tiisu: Tänne ei jää kukaan
27. (36)  Metallica: Hardwired to Self-destruct
46. (re)  Roope Salminen & Koirat: Madafakin levy

Draken ”soittolistan” yksikään raita ei jaksanut striimilistalle, mutta yhteisvaikutus tuotti kohtalaisen albumituloksen. Kotona Ruotsissa ykköseksi syyhkinyt Zara Larsson on tilaston ensi- ja Tiisu toiskertalainen. Hittien puute muutti Tiisun viimekertaisen kakkossijan kolmeksitoista.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Hittilistat 12/2017

Striimatuimmat
 1.  (1)  Ed Sheeran: Shape of You
 2.  (2)  Antti Tuisku: Rahan takii
 3.  (–)  JVG: Urheiluhullu
 4.  (3)  JVG ft Ellinoora: Sitä säät mitä tilaat
 5.  (5)  Kygo & Selena Gomez: It Ain’t Me

Toisin kuin samasta Isot biisit -sarjasta ponnistanut Sanni, JVG ei yltänyt striimilistalle vielä Urheiluhullun julkaisuviikolla. Mutta nyt se on kaksi porrasta ylempänä kuin missä Tahdon rakastella sinua piikkasi.

17.  (–)  Clean Bandit ft Zara Larsson: Symphony
18.  (–)  Ida Paul & Kalle Lindroth: Kun tää loppuu
21.  (–)  Teflon Brothers: Arvon leidit
24.  (–)  Sabrina Carpenter: Thumbs
25.  (–)  Saara: Superpowers

Clean Banditin edellinen hitti Rockabye on yhä 22. viikollaan kohtalaisissa asemissa (#29) ja matkalla listaviikkoennätykseen. Ida Paulilta ja Kalle Lindrothilta tuli jo kolmas yhteishitti, aiemmat kävivät sijoilla 21 ja 10.

Radiosoitto
 1.  (1)  Ed Sheeran: Shape of You
 2.  (2)  Katy Perry ft Skip Marley: Chained to the Rhythm
 3.  (3)  Haloo Helsinki!: Rakas
 4.  (6)  Kaija Koo ft Cheek: Nää yöt ei anna armoo
 5. (11)  Kygo & Selena Gomez: It Ain’t Me

Vaikka se ei sijoissa näykään, Katy Perry otti 26 prosentin pistelisäyksellä loikan kohti paalupaikkaa. Kaija Koo -vierailu nosti Cheekin parhaalle radiosijalleen kolmeen vuoteen.

10. (20)  Anna Puu: Matkalla
15. (22)  Ed Sheeran: Castle on the Hill
22. (26)  Irina: Kaaoksen keskellä
28. (34)  The Chainsmokers & Coldplay: Something Just Like This
64.  (–)  Chuck Berry: Johnny B. Goode

Ihan kuin tuo olisi terveinen artistille, että kun radio ei innostu uudesta sinkusta, se alkaa soittaa vanhaa aina vain innokkaammin. Anna Puun muinainen Matkalla palasi kärkikymppiin, kun taas Tarviin vielä yhden yön aikaa värjöttelee Top 40:n ulkopuolella.
    Tänä vuonna Top 20 -radiohitiksi ei ole kasvanut yhtään biisiä, joka ei olisi ennalta tuttu muilta listoilta. Nyt Kaaoksen keskellä on ehdolla käytännön rikkojaksi.

torstai 23. maaliskuuta 2017

Albumi kuolee, patsas jää

Tänään ilmestyneen Mikrobitin jutussa on sopivan provokatiivinen otsikko ja ingressi: ”Soittolista on uusi lp” ja ”Lepää rauhassa, albumi (1967–2016)”. Otsikko sopii hyvin yksiin uuden Drake-julkaisun kanssa – artistihan itse kutsuu 22 biisin annostaan soittolistaksi, ja Wikipedian Drake-diskografiassakin More Life on merkitty erilleen varsinaisista albumeista.

Ingressin vuosiluvuista voi toki olla eriävää mieltä, koska eri genrejen suhteet albumiformaattiin poikkeavat toisistaan. Tämä pätee sekä musiikillisiin kokonaisuuksiin että fyysisiin levyihin, joilla muutamissa tapauksissa yhä on merkittävä kaupallinen rooli. Ja ne genret, jotka ensimmäisinä ovat formaatista irtautumassa, näyttävät kaikkein häikäilemättömimmin hyödyntävän muiden (lähinnä median) jämähtäneisyyttä vanhoihin ajatusmalleihin.

Musiikkibisnekselle on aina ollut ominaista, että jos missään sen toiminnassa on porsaanreikä tai tulkinnanvaraa, joku iskee siihen hyötytarkoituksessa. Nykyisen murrosvaiheen päällimmäinen esimerkki olkoon kultalevyn käsite. Kun sovittiin, että ”edeltävien sinkkujen” suoratoistot luetaan albumin hyväksi, alkoi avoin manipulaatio. Nyt albumin sisältö ja julkaisuajankohta määriytyvät sen mukaan, minkälaisen summan minkäkin biisien striimeistä saa ynnätyksi.

Prosessi voi kestää vuosia. Albumin ilmestymisellä ei ole kiire, koska se ei omana itsenään enää väännä rahahanoja auki. Se on vain vanha hupaisa patsas, jonka rintaan voidaan ripustaa ansiomerkkejä: kultaa, platinaa, tuplaplatinaa. Luulisi ettei tällainen voi jatkua kovin kauan, mutta se jatkuu tasan niin kauan kuin media levittää kritiikittömästi ”historiaa tehneiden” levyjen ilosanomaa. Ja tuohan on viihdemedian leipälaji, kritiikitön levittäminen.

Pisimmälle viety esimerkki on Teflon Brothers, joka alkoi haalia tulevaa ”tuplaplatinaansa” pian huonosti menestyneen Isänpäivä-albumin (2014) jälkeen. Yle X:n haastattelussa haalintastrategiaa avataan melko hyvin, mutta toimittaja menee myös halpaan: ”Bändi ei ole julkaissut vielä levyltään yhtään sinkkua, joka ei olisi striimannut jotain arvometallia.” Myös yksi floppi (Meijän biisi) on hittien välissä ilmestynyt, mutta ilmeisesti se ei sitten päädy albumille.

Kun julkaistaan iso määrä sinkkuja pitkällä aikavälillä ja lopulta tulee ulos jokin lajitelma, josta huonoiten menestyneet sinkut on karsittu, niin ei se ole albumi. Se on Greatest Hits.

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Hämärä kimara

Radio Suomen retrolistaohjelma Hittikimaraa on nyt tullut viisi jaksoa. Strategiaksi on paljastunut tämä: soitetaan pohjalta huipulle singlelistan Top 10 joko 20, 30, 40 tai 50 vuoden takaa. Ei juuri muuta. Vaihtuvista juontajista joku yrittää keksiä jutunjuurta Wikipediasta haetuista muiden maiden sijoituksista, joku ei yritä.

Viidennellä kerralla siis palattiin samaan vuoteen kuin avausjaksossa, maaliskuuhun 1987. Koska kuukauden aikana kärkikymppiin oli noussut vain neljä uutuutta, ohjelma oli 60-prosenttisesti sama kuin neljä viikkoa aiemmin. Toiston tunnelmaa lisäsivät kummalliset ennakoivat ja taannehtivat biisipätkät. Kun ohjelmassa ei ole asiaa eikä edes fiilistelyä, kymmenellä hitillä voi olla vaikea saada täyteen 45 minuutin lähetysaikaa.

Aika pitkään maltoin olla käyttämättä kummallinen-sanaa. Hittikimara on kummallinen. Kuka sen on keksinyt ja mitä varten? Onko sen tarkoitus saada lauantai-iltapäivän ympäröivät höpöpölinäohjelmat kuulostamaan fiksummilta, koska ne ovat edes nimellisesti toimitettuja? Miksi niin mauton tunnari? Miksi takertua tasavuosikymmeniin? BBC:n suositussa (koska toimitetussa) Pick of the Pops -ohjelmassa on käsitelty peräkkäin esimerkiksi vuosia 1973 ja 1990. Eivät tule ihan heti samat veisut vastaan.

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Albumilista 11/2017

Viidentenä debytoiva Lika-Aki on yhtä kuin kommandopipon päähänsä vetänyt Mikko Kuoppala, joka tunnetaan paremmin nimellä Pyhimys, joka tunnetaan myös kokoonpanoista Ruger Hauer ja Teflon Brothers. Koska Pyhimys ja Ruger Hauer on nähty ykkösinä, huonoiten näistä kaikista albumilistalla on pärjännyt hittikone Teflon Brothers. Eikä tilanne välttämättä muutu toukokuisen albumin myötä, vaikka sitä loputtomien singlemaistiaisten jälkeen onkin jo mainostettu tuplaplatinalevynä.

Albumit
 1.  (–)  Haloo Helsinki!: Hulluuden highway
 2.  (1)  Ed Sheeran: ÷
 3.  (2)  Reino Nordin: Antaudun
 4.  (3)  Soundtrack: Fifty Shades Darker
 5.  (—)  Lika-Aki: Hot dog

Paalupaikalle kaasutti odotetusti 4H-kerho. Jo 120. viikkoaan Top 50:ssä viihtyvä Kiitos ei ole kirosana elpyi uutuuden imussa 20. sijalta 11:nneksi eli ylimmilleen viimeisen puolentoista vuoden aikana. Midpricessa Haloo Helsinki! pitää viitoisjohtoa.

22. (26)  Post Malone: Stoney
26. (47)  Future: Future
27. (35)  Bebe Rexha: All Your Fault Pt. 1
39. (46)  Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani: Surusilmäinen kauneus
45.  (–)  Ville Leinonen: Hei taas

Future sai melkoisesti puhtia käväisystään listan ulkopuolella. Kymmenen vuoden takaisen Top 10 -coverlevyn Hein seuraaja ei nostanut Ville Leinosta kummoisiinkaan korkeuksiin.