torstai 23. tammikuuta 2020

20 vuotta kaikesta

Kun Sandstormin 20-vuotissynttäristä tehtiin marraskuussa niin suuri numero, niin saman tien voisi muistella muitakin tuon ihmeellisen aikakauden merkkipäiviä. Menkäämme huomisesta päiväyksestä 20 vuotta taaksepäin. Silloin 24.1.2000 julkaistiin Saksan singlelista, joka sai uuden ykkösen ennenkokemattomasta maasta. Kymmenen viikon kiipeämisen jälkeen huipun saavutti suomalaislevytys, HIMin Join Me.

Edellisellä viikolla sama oli tapahtunut Ruotsissa, jossa tienraivaajana toimi Bomfunk MC’sin Freestyler, eka suomalainen listakärki missään ulkomaassa. Tuplajuhlat kestivät neljä viikkoa, minkä jälkeen Freestyler jatkoi 10-viikkoiseksi ykköseksi ja noukki saman sijoituksen yhdeksästä muustakin Euroopan maasta plus Australiasta ja Uudesta-Seelannista.

HIM valloitti helmikuussa myös Saksan albumilistan ja toisti temppunsa vuonna 2003, mutta Ruotsissa nähtiin suomalainen albumi listaykkösenä vasta kesällä 2006. Asialla ei ollut HIM eikä Bomfunk MC’s, joiden korkeimmiksi sijoiksi jäivät seitsemäs ja kuudes, vaan tuoreen euroviisuvoittajan Lordin The Arockalypse. Se on yhä myös viimeinen suomalaisykkönen. Saksan uusimman (ja esittäjänsä ainoan) kärkisijan toi Sunrise Avenuen Heartbreak Century vuonna 2017.

tiistai 21. tammikuuta 2020

Ikuinen rakas

Joo JVG:n Ikuinen vappu oli poikkeushitti kerättyään menneenä vuonna huimat listapisteet, mutta poikkeukselle oli myös suotuisat olosuhteet. Jättipottiin näyttää olevan helpompi yltää nyt kuin pari vuotta sitten. Radiolistan hidastuminen ja harvainvallan kasvu on todettu moneen kertaan, mutta sama ilmiö on havaittavissa striimeissäkin.

Kun vuonna 2018 Striimatuimmat-listan ykkösenä kävi 21 hittiä, niin vuonna 2019 niitä kertyi vain 14. Ikuisen vapun 11 ykkösviikon lisäksi Tones and In Dance Monkey ja Behmin Hei rakas viettivät ykkösenä yhdeksän viikkoa. Vappu ja Rakas palasivat kärkeen kaksi kertaa, ja Rakas saattaa palata kolmannenkin kerran. Nimittäin jos Eminemin ja Juice Wrldin Godzilla syrjäyttää sen seuraavalla listalla, veikkaan tuon valtakauden jäävän lyhyeksi.

Behm on nyt myös radiolistan ykkösenä ja Radio Suomi alkoi soittaa Hei rakasta vasta tällä viikolla, joten biisin pistepotti kasvaa vielä paljon ja pitkään. Kasvaako vapputasolle? Ehkä ei, mutta Katri Helenan 50-vuotiaan Ei kauniimpaa -veisun asema isoimpana vuosilistan kakkoshittinä lienee ainakin uhattuna. Eikä se Dance Monkeyn saldokaan pieneksi jää.

sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Lähes 70 vuotta sitä kesti

Billboard karsi alkuviikolla listatarjontaansa aika karusti: paitsi että joitakin tilastoja lakattiin julkaisemasta, niiden arkistotkin katosivat. Kyytiä saivat muutamat Amerikan erikoistilastot ja kansalliset Digital Song Sales -listat. Koska karsinta tehtiin pienimmästä päästä, joukossa oli arvatenkin Suomi.

Niinpä meillä ei enää ole sinkkujen/biisien myyntiä mittaavaa tilastoa, ensimmäisen kerran sitten vuoden 1951. Ensimmäinen aikakirjoihin jäänyt myyntilista ilmestyi Rytmi-lehdessä 4/51. Ykkössijan siinä jakoi neljä singleä, ja näillä näkymin viimeiseksi ykköseksi jäi The Weekndin Blinding Lights.

Musiikkituottajien sivuilla lakkautetut viralliset listat (latauslista, midprice, dvd) ovat yhä olemassa, mutta niiden löytymistä on hankaloitettu. Ensin ne katosivat pääsivulta ulkoasu-uudistuksessa ja sitten ylänurkan kalenterikin lakkasi näyttämästä niitä. Nyt niihin tietääkseni pääsee käsiksi vain hakemalla halutulla listalla olleen artistin, klikkaamalla hänen ansioluetteloaan ja selaamalla sitten nuolilla eteen tai taakse.

Sinänsä huojentavaa päästä lopettamaan Billboardin tilaus, sehän mediaenemmistön tavoin syyllistyi viime keväänä vakaviin eettisiin ja journalistisiin virheisiin menettäen 99 prosenttia uskottavuudestaan. Aiheeseen liittyen jotain edistystäkin: vuoden alussa Radio Nova alkoi yhdeksän kuukauden tauon jälkeen soittaa Michael Jacksonia.

torstai 16. tammikuuta 2020

Infoähkyn jälkeen

Fyysisissä singlelevyissä on ikävöitävä yhtä ominaisuutta. Niistä tuli selväksi, mikä esimerkiksi on esittäjän ja äänitteen virallinen nimi. Se luki kannessa, takakannessa, niskassa ja itse levyssä. Eli jos vaikkapa kappaleessa vieraileva vokalisti oli saanut esittäjäkrediitin, se kävi ilmi.

Avicii tunnettiin siitä, että isotkin hänen sinkuillaan laulaneet tähdet jäivät vaille esittäjästatusta – heidät vain mainittiin pienellä jossain päin kansivihkoa. Ekan hänen kuolemansa jälkeisen singlen SOS:n ”digikannessakin” luki vain Avicii, mutta promo-cd:hen lisättiin (feat. Aloe Blacc). Merkitsenkö arkistoihini Blaccin vai enkö merkitse?

Pyhimyksen Mikko-cd:n etu- ja takakannessa ei ole mitään tekstejä logo-Mikon lisäksi. Spotify ilmoittaa kaikkien kappaleiden esittäjäksi pelkästään hänet. Niissä kuitenkin kuullaan monia tuttuja lauluääniä: Paradise Oskar, Evelina, Jukka Poika, Heikki Kuula...

Tunnetusti albumin koko biisikatras nousi striimilistalle ja täten myös hittitietokantaani. Olisi kiva merkitä ne myös vierailijoiden ansioluetteloon. Etenkin Oskarin Muistuta mua, josta tuli Jättiläistäkin suurempi radiohitti. Olenko liian höveli, vai onko sillä mitään väliä? Kuinka paljon informaatio voi vielä tästä vähentyä?

tiistai 14. tammikuuta 2020

Rakastajuus unohtui

Käännöshitti ja etenkin käännösiskelmä ovat, myönnetään, 1900-luvun termejä. Mutta kun tutkailee menneen vuosikymmenen hittien olemusta, niin niitä voisi soveltaa ainakin pariin listaykköseen. Toinen on tietenkin JVG:n Popkorni, jonka ainoaksi kirjoittajaksi merkittiin kuukausi sitten 97-vuotiaana kuollut Gershon Kingsley, melodianpätkällään JVG:n biisiä elävöittäneen Pop Corn -instrumentaalin säveltäjä.

Toinen on radioykkönen marras–joulukuulta 2013, Cheekin ja Samuli Edelmannin Parempi mies. Vaikka sitä ei kerrota, kappale samplaa tai ”interpoloi” William Bellin biisiä I Forgot to Be Your Lover (1968). Ovat sitä aiemminkin rapparit käyttäneet (muun muassa Ludacris: Growing Pains 2001, Asa: Ystäville 2010), mutta tuossa sen vaikutus sekä melodiaan että tekstiin on hyvin ilmeinen. I forgot to be your lover / Unohdin olla parempi mies.

Kiinnostavaa on se, että Billy Idolin suurin hitti Suomessa, To Be a Lover (1986) on ihan virallinen cover samaisesta kappaleesta. Sitä on kuitenkin uudelleensovitettu niin reippaasti, että Idolia ja Cheekiä ei ihan heti osaisi epäillä saman lähteen ammentajaksi.

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Tuhannen riemua

Facebookissa lupailin kertovani tarkemmin kirjasta, josta tein perjantaina kustannussopimuksen ja joka ilmestynee lokakuussa. Hanke perustuu siihen, että vuodesta 1960 alkavaa lista-arkistoani on nyt olemassa tasan 60 vuotta. Sen työnimi on Top 1000.

Kyllä, aiheena ovat tuon aikakauden tuhat menestyneintä listahittiä. Numero kuulostaa paljolta, mutta ei se tee kuin keskimäärin 16,7 vuotta kohden eli vähän yli yksi per kuukausi. Mukaan vaadittava pistepotti on hiukan yli 3500, ja eri vuosina tuossa kohdassa saattaa olla tungos tai aukko, eli vuotuiset osuudet vaihtelevat. 1960-luvun pistekäyrät piirtyvät jyrkemmin vähemmän hittimäärän takia, joten sillä on hiukan muita pienempi edustus.

Raja on ankara, mutta sitä ei ole manipuloitu. Vaikka saattaa tuntua epäreilulta, että tylsähkö artisti saa täpärästi mukaan kolme biisiään ja kiinnostavammalta jää muutama juuri ulkopuolelle, niin sitten jää. Vain kahdella vuosikymmenellä kuudesta on ulkomaisten hittien enemmistö, mutta niillä se on niin suuri että kokonaispottikin kääntyy tuontimusan eduksi.

Aika monesta biisistä on mukana kaksi versiota joko käännöksen tai päivityscoverin ansiosta, mutta vain yhdestä on kolme. Väitän että se on yllättävä eli vaikea arvata. Mikään niistä ei ole sample tai osakierrätys, vaan kaikilla versioilla on sama nimi.

Hittien suuruusjärjestystä ei ole vielä paljastettu missään, enkä minäkään sitä ihan tarkkaan tiedä. Kuten mainitsin uudenvuodenpäivänä, 2019-hittien pisteytystä voi joutua säätämään, ja jotkuthan kasvattavat osuuttaan yhä kovaa kyytiä.

perjantai 10. tammikuuta 2020

Mikotellaan

Alkuvuoden listailmiö ja seuraava ykkösalbumi on tietenkin Pyhimyksen Mikko. Ihan sellaiseen striimidominanssiin se ei yltänyt kuin JVG:n viimevuotinen Rata/raitti, jonka kappaleet miehittivät Spotifyn päivälistan kärkikymmenikön kokonaan, mutta kahdeksaan kymmenestä kuitenkin. Selvän pääosan kappaleista otti Fuck the World.

Sen verran ote lipsui viikon mittaan Striimatuimmat-listalla, että muut albumiraidat debytoivat Top 10:n ulkopuolella. Ja koska vain kuuden päivän soitot (perjantai–keskiviikko) ehtivät rekisteröityä, Fuck the World ei pystynyt syrjäyttämään Behmiä kärjestä. Samoinhan kävi ennen joulua JVG-biisille Pintakaasulla. Ensi viikolla uusi yritys, mutta ei se helposti silloinkaan suju. Hei rakas on kahdeksatta viikkoa ykkösenä.

Mikon aiemmat singlet lähtivät hienoon moniportaiseen nousuun. Toissaviikollahan ne jäivät joululaulujen jalkoihin, elpyivät siitä normaaliasemiin ja nyt albumistriimeillä taas ylemmäs. V!@%#mikko eteni 23–10–4, Valo pimeän 29–15–5 ja jo elokuussa julkaistu Muistuta mua 35–18–7.

Radiolistallakin meno on jokseenkin normalisoitunut, mutta yhdestä ilmiöstä on huomautettava. Elastisen Pilasit mun elämän teki historiaa kiipeämällä kuudenneksi vain yhden aseman soitoilla. Soittoja oli 66 ja asemalla arvatenkin konserniyhteys Vain elämää -ohjelmaan. Striimilistalla ei ole enää yhtään VE-esitystä.