sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Tonnin setelit

Hittipisteytykseni juuret ovat yli 30 vuotta sitten perustetussa Rumban 50 hittiä -listassa. Siinä oli paljon enemmän laskentaelementtejä, ja yleinen pisteskaala muotoutui aika sattumanvaraisesti. Koska yhteispistetilanteen seuraaminen oli olennainen osa listan ideaa, keksin että kertynyttä saldoa voisi kuvata biisinnimen perään merkityillä ”napeilla”, jollaisen sai tuhannesta pisteestä.

Nykysysteemissä 1000 pisteen nappirajan ylittää vuosittain vajaat sata kappaletta. Tuoreista saavuttajista on mainittava Sannin Mielenmaisemat, joka joltisenkin poissaolon jälkeen palasi perjantaina radiosoitossa sijalle 36. Tuo pikkubonus riitti hilaamaan biisin täpärästi rajan yli. Edellisen kerran Sanni ylsi tonniin vuonna 2021.

Gettomasan ja Sexmanen Hautajaiset mitteli tammikuussa tiukasti Spotifyn ykkössijasta samaan aikaan julkaistun Timanttein kanssa, mutta on ehtinyt valua ulos Top 40:stä. Se sai sentään kokoon yli tuhat pistettä, mikä ei ole paljon takavuosien Gettomasa- tai Sexmane-hitteihin verrattuna, mutta nappi mikä nappi.

Cha cha chan suosio nosti listoille pari Käärijän vanhaa raitaa (Välikuolema ja Viulunkieli), joita seurasi uusia sinkkuja (It’s Crazy It’s Party ja Huhhahhei) ja vierailuja (Antti Tuiskun Auto jää ja Elastisen Toiset samanlaiset). Nuo kaikki jäivät kuitenkin nopean putoamisen myötä kauas nappirajasta. Erika Vikmanin kanssa levytetty Ruoska ylitti juuri tuhat pistettä. Tuplanappi jäänee silläkin haaveeksi.

perjantai 15. maaliskuuta 2024

Vuorikitaran comeback

Joskus laitan soimaan MTV Live HD -kanavan, joka nimensä vastaisesti esittää ensisijaisesti tuoreita musiikkivideoita. Toisinaan toiveikkaasti tsekkaan myös Alt.Rock.Indie-ohjelman, vaikka sain tarpeekseni noista kirjainyhdistelmistä jo 90-luvulla. Genren huonosta hapesta kertoo se, että ohjelma tuuttaa yhä jotain Gallagherin veljeksiä. (Montako heitä oikein on, neljä vai viisi?)

Mutta näin siinä myös Benson Boonen uutuuden Beautiful Things, joka on todennäköisesti tänään ainoa sekä single- että radiolistan Top 40:stä löytyvä ulkomainen biisi. Se on paljon rokkaavampi kuin hänen läpimurtohittinsä Ghost Town, mikä on kai kitaramusiikille hyvä uutinen – sikäli kun radio soittaa sitä eikä akustista ghosttownmaista kakkosversiota.

En kuitenkaan enää haluaisi nähdä niitä kitaroita vingutettavan vuoren huipulla kasarihenkisesti vaikka jonkun Roland Orzabalin tapaan kuten videolla valitettavasti tapahtuu. Kaikkea ei kannata yrittää tuoda takaisin. Jotkut musavideoiden retroilmiöt kyllä lämmittävät kuten se, että Dua Lipan kaksi uusinta klippiä ovat 4:3-kuvasuhteessa eli niissä on mustat reunapalkit.

tiistai 12. maaliskuuta 2024

Paluu unohduksista

Tulevat Ruotsin euroviisuedustajat Marcus & Martinus harppasivat karsintavoiton myötä Spotifyn päivälistalla 145. sijalta 33:nneksi. Ruotsissa Unforgettable on ykkönen ja kaksosten kotimaassa Norjassa sijalla 14. Vaikka duo menestyi vahvasti albumitilastossamme 6–7 vuotta sitten, varsinaisista hiteistä ei voinut puhua, kun lyhyitä merkintöjä tuli vain kuolinkouristuksia poteneelta latauslistalta.

Koska kappale näyttää keräävän ainakin jokusen listapisteen, veljekset liittyvät aika pieneen joukkoon: ulkomaiset esittäjät, jotka saivat meillä hitin jo ennen viisuedustusta ja myös viisubiisillään. 2000-luvulla pisteytys on tehnyt tempusta helpomman, ja neljä alimmaista onnistuivat siinä rimaa hipoen. Oheiselta tusinalta mainitaan viisun seurana vain ensimmäinen hitti.

Jørgen Ingmann
Pepe/Apache ••• 1961, Dansevise 1963
Cliff Richard
The Young Ones •••• 1962, Congratulations ••• 1968
The New Seekers
I’d Like to Teach the World to Sing •• 1972, Beg Steal or Borrow •• 1972
Mouth & MacNeal
How Do You Do • 1972, I See a Star • 1974
Abba
Ring Ring 1973, Waterloo ••••• 1974
The Shadows
The Young Ones •••• 1962, Let Me Be the One •• 1975
Baccara
Yes Sir I Can Boogie ••••••• 1977, Parlez-vous Français •• 1978
Toto Cutugno
L’italiano ••••• 1983, Insieme 1992 1990
Katrina & The Waves
Walking on Sunshine 1985, Love Shine a Light • 1997
Las Ketchup
The Ketchup Song (Asereje) ••••••• 2002, Un Blodymary 2006
DJ Bobo
Somebody Dance with Me • 1993, Vampires Are Alive 2007
Anouk
Nobody’s Wife •• 1998, Birds 2013
Måns Zelmerlöw
Cara mia 2007, Heroes 2015

lauantai 9. maaliskuuta 2024

Ylivoimaisen voittajat

Hiljattain kauhistelin täällä, kuinka Spotifyn päivälistan Top 40:ssä oli nolla ulkomaista biisiä. Tilanne on hieman elpynyt, ja pelastajana toimii Stranger Things -sarjan näyttelijänä tuttu Joe Keery, muusikkonimeltään Djo. Alkujaan syksyn 2002 albumilla ilmestynyt End of Beginning julkaistiin Tiktok-suosion takia singlenä ja nousi torstaisissa soitoissa sijalle 18.

Access All Areas -podcastissa esitettiin kiintoisa näkökulma tuontimusan katoon: se hankaloittaa hittiradioiden toimintaa, koska niiden formaattiin kuuluu soittaa paljon ulkomaista. Kotimaiseen siirtyminen muuttaisi niiden olemuksen genreradioiksi. Tosin nykytilanteessa riittää vielä siirtymävaraa. Katsoin biisit.infosta eri kanavien alkuvuoden soitetuimpia, ja ulkomainen jyllää näin: Nova 15/20, NRJ 16/20, Loop 17/20 ja Basso 18/20. Yle X:n suhdeluku on 9/20.

Vaikka Kuumaan Ylivoimainen mitattiin viime vuoden isoimmaksi radiohitiksi, asemakohtaisissa huippusaldoissa juhlivat muut: Loopissa Lewis Capaldin Forget Me 2991 soittoa ja Radio Top 51:ssä Tove Lon 2 Die 4 2730 soittoa. Valmistumistaan odottavalla hittivuosilistalla on 86 yli tuhanteen pisteeseen yltänyttä biisiä, joista kymmenellä ei ole lainkaan striimipisteitä. Niistä kahdeksan on ulkomaisia – seuranaan Alman Summer Really Hurt Us ja Vesterisen yhtyeineen Kohti sydänpeltoja.

torstai 7. maaliskuuta 2024

Jawohl, Ich kann boogie

Areenaan alkuviikolla tullut kolmiosainen dokumentti Diskon aikakausi saa monesti käsitellystä aiheestaan jotain uuttakin irti kuvatessaan skenen syntyä New Yorkissa. Näytetään, kuinka diskon nostamina naiset, mustat ja homot pääsivät parempiin asemiin musiikkibisneksessä – kunnes mahtava rocktaantumusto sai tarpeekseen.

Aihepiiri rajautuu niin visusti Yhdysvaltain rajojen sisälle, että ei uskoisi sarjaa BBC-tuotannoksi. Tarkemmin miettien brittien poissaolon kyllä ymmärtää: vaikka sikäläisten muusikoiden 1970-luku sujui hyvin rapakon takana, heidän diskosaavutuksissaan ei ollut paljon kehumista. Irralliset hitit kuten Average White Bandin instrumentaali Pick Up the Pieces tai Hot Chocolaten You Sexy Thing vain hipoivat ilmiön ydintä. Suomessa suosittu Tina Charles ei ylittänyt Hot 100 -kynnystä.

Kun britit sivuutettiin, ei muutakaan Eurooppaa ollut syytä mainita. Baccara tai Boney M. toki jäivät USA:ssa statisteiksi, mutta esimerkiksi länsisaksalainen naistrio Silver Convention ylsi ykköseksi ja kakkoseksi sinkuilla Fly, Robin, Fly (1975) ja Get Up and Boogie (1976). Albumilistan kärkikympissäkin käytiin. Suomalaisia he eivät hurmanneet, paitsi Penny McLean, jonka soolosingle Lady Bump eteni Top 10 -hitiksi.

maanantai 4. maaliskuuta 2024

Minusta jokseenkin

Yhden hitin ihmeen käsite jatkaa hämärtymistään, kun netissä eri maailmankolkkien markkinamuistelot sekoittuvat ja vanhojen biisien striimilukemat näyttävät aivan muunlaista statusta kuin listahistoria. Mutta oli hauskaa lukea aiheesta vauva.fin ketjua, jossa tätä kirjoittaessani on 417 vastausta.

Se on iloinen sekoitus kelpo oivalluksia, itsestäänselvyyksiä ja sekä tahallista että tahatonta häröilyä. Jotkut pitävät yksihittisyyttä loukkauksena, johon pitää keksiä puolustus. Vastaus Lou Reedin Walk on the Wild Siden mainitsemiselle: ”Reed loi pitkän ja arvostetun soolouran, ja oli ennen sitä osa Velvet Undergroundia, jolla taas on ollut melkoinen merkitys rock- ja pop-musiikin historiassa.”

Jopa Lou Begalle osoitetaan tukea hieman vaikeaselkoisesti: ”I Got a Girl soi tiuhaan radiossa ja julkaistiin 20 eri sinkkujulkaisun muodossa. Mambo No. 5 toki poiki 37 eri sinkkuversiota ympäri maailmaa.” Irtokommentti Virve Rostista: ”Menee jotenkin Saijonmaan tai jonkun kanssa sekaisin muistoissa.” Sinéad O’Connorista: ”Oli sillä joku biisi minkä videolla hehkulamppu räjähti.”

Eräs käytti määritelmänä itse äänittämiään kasetteja ja löysi tikkunsa nokkaan REMin Losing My Religionin lisäyksellä: ”Ei kaikkien mielestä yhden hitin ihme, mutta minusta jokseenkin.”

lauantai 2. maaliskuuta 2024

Päivä nujersi viikon

Pari viikkoa julkaisuaan odotellut Pilvi Hämäläisen ”hyllytetty” UMK-biisi Mon chéri kirmasi Spotify-listan kärkeen lähes 200 tuhannen päivästriimauksilla. Vauhti kuitenkin laiskistui jatkovuorokausina niin, että miljoonan viikkohaamuraja jäi haaveeksi ja Mirellan ikihitti Timanttei kiilasi takaisin huipulle. Virallisen singlelistan ykkössija meni sentään Hämäläiselle.

Spotifyn paalupaikka poiki tuoreeltaan paljon Pilvi-otsikoita, mutta virallinen ykkösyys ei yhtään – ja noinhan mediamme nykyisin toimii. Pistää miettimään, miksi kaikki yhä noudattavat perjantaiaikataulua. Se on edullinen viikkolistan kannalta, mutta jos viikkolista ei enää kiinnosta muita kuin minua, niin voisiko hyödyntää ”helpompia” päivälistapaikkoja, vaikka tiistaita tai keskiviikkoa?

Hämäläisen sinkku seuraa aikaansa: kuten noin 90 prosentissa nykyhittejä, sen kannessa ei ole mitään tekstejä, ja suomenkielisestä lyriikasta huolimatta nimi on vieraskielinen. Ranska on harvinaisempi valinta, mutta tuonkin kategorian kärkeen on vielä matkaa: Anna Puun ensisingle C’est la vie (2009) oli julkaisuvuotensa kolmanneksi suurin hitti Suomessa.