Takavuosien ilmiö, jossa alemmilla sijoilla kärkkyneet tai alamäkeen kääntyneet hitit saavat uutta virtaa vuoden vaihduttua, on ainakin hetkellisesti palannut. Parin viikon tarkkailun jälkeen olen siirtänyt useita biisejä 2018-hittilaskennasta 2019-laskentaan, koska kriteerinä ei ole julkaisuvuosi, vaan se vuosi jona korkeimmat sijoitukset saavutetaan.
Halseyn Without Me ilmestyi lokakuussa ja ehti käydä Striimatuimmat-listan 24:ntenä ennen kuin joululauluhyöky huuhtoi sen monien mukana ulos Top 50:stä. Toinen yritys on nostanut sen jo 12:nneksi, ja radiolistan Top 40 -kynnyskin ylittyi viime viikolla. Samantyyppisiä piristyjiä ovat Ellie Gouldingin ja Diplon Close to Me (#23) sekä Robin Schulzin ja Erika Sirolan Speechless (#6), joista on niin ikään kasvamassa kelpo radiohittejä.
Tarkkailu jatkuu yhä Panic! at the Discon High Hopes -sinkun kohdalla. Se etenee ripeästi Striimatuimmissa (27–14), mutta poikkeuksellisesti tilastoitui jo vanhana vuonna radiosoitossa käyden yhdeksäntenä. Sillä puolella yritetään myös uutta nousua, joten 2019-osastoon päätyminen näyttää todennäköiseltä. Ei radiotakaan voi aikaisemmasta noteerauksesta huolimatta kovin nopeana reagoijana pitää, sillä High Hopes julkaistiin jo toukokuussa ja video tuli elokuussa.
Kaikki esimerkkini (paitsi vierailija Sirola) ovat tuontitavaraa, mikä taas korostaa kotimaisten ja ulkomaisten hittien erilaisia käyttäytymismalleja. Suomesta tulee striimilistalle lähinnä sprinttereitä, muualta jopa maratoonareita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti