tiistai 11. lokakuuta 2016

Mitä täytebiiseillä täytetään?

Albumilistalta putosi sunnuntaina 16 levyä, joiden seassa oli aika vastakohtaista ennätysainesta. Nick Caven Skeleton Tree jatkoi jyrkkää alamäkeään ja on nyt ainoa ykköseksi yltänyt äänite, jolle kertyi vain kolme listaviikkoa. Aikoinaan Gebardi XXL:n Sisäinen eläin putosi tilastosta jo kahden viikon jälkeen, mutta se palasi vielä kahdeksi viikoksi.

Kuben Purppura puolestaan jätti Top 50:n oltuaan mukana 25 viikkoa, joista yhtenäkään se ei mahtunut 30 parhaan joukkoon! Tuon ilmiön takana on oltava tasainen striimikannatus, ja koska Kubella ei ole erityisiä singlehittejä, halusin katsoa Spotifysta Purppuran jokaisen raidan kuuntelumäärät. Voisiko listasijojen takaa löytyä ihan oikeaa albumikuuntelua, levy alusta loppuun?

Ööö, näköjään ei. Levyllä on useita suosikkikappaleita, mutta tasaisin välein (klikkaa oheinen graafi isommaksi) myös ilmeisiä hylkiöitä, joita ei päästetä ääneen edes taukoviihteenä. Oletan että nuo suosituimmat keräävät saldonsa paljolti soittolistojen kautta, mikä entisestään kyseenalaistaa albumikonseptin olemusta striimiympäristössä. Se on vain tapa tuoda tavaraa tarjolle.

Tosin Purppurankin kulutus näyttää melko tasaiselta, kun vertailuun otetaan suunnilleen yhtä kauan listalla ollut hittiorientoituneempi albumi, Roope Salmisen Madafakin levy. Kun Kuben kuunnelluimman ja vähiten kuunnellun ero on kymmenkertainen, Salmisella se on satakertainen! Kolme vähiten huomiota saanutta biisiä jäävät vielä pienempiin lukemiin kuin Purppura-hylkiöt, vaikka kokonaispotti on paljon suurempi. Madafakin darran osuus koko ”albumimenestyksestä” on nelisenkymmentä prosenttia.

Kyllähän fyysisten levyjen kulta-aikanakin albumeita ostettiin yhden tai kahden hitin takia, mutta kuunneltiinko niitä yhtä valikoivasti? Ei voi tietää, mutta en usko.

4 kommenttia:

  1. Haluaisin huomauttaa että Madafakin levy ei ole Roope Salmisen vaan Roope Salminen & Koirat yhtyeen albumi.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Tää on kyllä surullinen ilmiö ainakin omasta mielestä. Ja en tiedä onko välttämättä huono asia, jos valtaosa ihmisistä ei tykkää kuunnella albumeita kokonaisuutena niin ei kai siinä sitten. Mut ainakin oma kanta on se, että musiikki on parhaimmillaan hyvän albumin muodossa; hyvin hiottu kokonaisuus alusta loppuun, jonkinlainen tarina tai teema, eri tyyliset biisit sulassa sovussa, introt outrot ja hyvät väliskitit - noista on kovat albumit tehty, mut tehdäänkö enää kauaa? Vähän muutenkin on sellanen fiilis musiikin ja teknologian suurkuluttajana, että musateollisuuden isot muutokset on vasta edessäpäin. Levyt ei mene kaupaksi, spotifyn bisnesmalli ei toimi, musatarjontaa on liikaa ja sen takia levy-yhtiöt panostaa mainontaan, isot artistit rikastuu enemmän kuin ikinä ja pienien artistien tarvii oikeasti miettiä vaihtoehtoisia tapoja saada rahaa vaikka biisit sais paljon streameja.

    VastaaPoista