Art Garfunkel (s. 1941) ja Paul Simon (s. 1941), USASimon & Garfunkelin 1960-luku oli rikkonainen eroineen, uusintajulkaisuineen ja leffahitteineen, mutta yhtä kaikki legendaarisen menestyksekäs – paitsi Suomessa. Meidän listoillemme duo pääsi vasta käytännössä hajottuaan, kun viimeinen albumi Bridge Over Troubled Water julkaistiin alkuvuonna 1970. Mutta alkuhyljeksintä on myöhemmin maksettu takaisin moninkertaisten korkojen kanssa.
Bridge Over Troubled Water nousi ykköseksi ja maleksi Top 20:ssä lähes kaksi vuotta. Nimikappale ja El cóndor pasa olivat kestävähköjä singlehittejä, ja lp poistui kuvioista vasta kun Greatest Hits ilmestyi kesällä 1972. Se saavutti nelossijan ja vietti listalla 38 viikkoa – hiukan aikaisemmin Paul Simonin eponyymi sooloalbumi oli nähty ykkösenä ja Mother and Child Reunion singlelistalla.
Miehet palasivat kimppaan syksyllä 1981 heittäen keikan New Yorkin Central Parkissa, ja sen livetallenne ylsi 13:nneksi seuraavana kesänä. Tuossa välissä ehdittiin lykätä listaykköseksi taas yksi kokoelma The Collection, jota myytiin lähes 60 tuhatta. Yhteislevyäkin yritettiin, mutta sen raakileista syntyi lopulta Simon-soolo Hearts and Bones (1983). Se oli miehen epätasaisen tuotannon vaisumpia menestyjiä, kun taas Graceland (1986) ja The Rhythm of the Saints (1990) etenivät sijoille 7 ja 9.
Lisää kokoelmia: The Definitive Simon & Garfunkel (1992) seitsemänneksi, Tales from New York – The Very Best of (1999) 25:nneksi ja The Essential (2004) jälleen ykköseksi. Kaksi viimeistä oli 36–40 biisin tuplia, eli kovin raakakätisesti viiden studio-lp:n diskografiaa ei ole tarvinnut seuloa. Musiikin kestoviehätys huomioiden listacovereita on tullut ihmeen vähän. Kirka ja Sammy Babitzinin Mrs Robinson kävi singlelistalla 1970 ja The Lemonheadsin näkemys samasta raidasta 50 hittiä -listan pohjilla 1993.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti