Listablogin kesäsarjassa esitellään Suomen listahistorian 30 menestyneintä duoa.
Marie Fredriksson (s. 1958) ja Per Gessle (s. 1959), SWE
Gesslen yhtye Gyllene tider kävi listallamme Puls-albumilla (1982), jossa Fredriksson lauloi taustoja. Myös Roxette oli ensiksi Gyllene tiderin kansainvälisten urapyrkimysten nimenä, mutta siirtyi uudelle duolle. The Look******* -singlen yllätyssuosio USA:ssa avitti läpimurtoa muuallakin, ja kakkosalbumi Look Sharp nousi tilastoihin puoleksi vuodeksi keväällä 1989 (korkein sija 7). Muut sen lohkaisut eivät kasvaneet jättihiteiksi, mutta parin vuoden takaisesta joulusinglestä räätälöity leffalaulu It Must Have Been Love*** pönkitti asemia.
Vaikka grunge-aikakausi alkoi vaikeuttaa jenkkimarkkinoilla pysymistä, muualla stamina riitti ja Joyride-albumista (1991) tuli duon myydyin – Suomessa yli 100.000 kpl ja 10 ykkösviikkoa. Singlelistalla nähtiin Joyride******, Fading Like a Flower*** ja The Big L*. Seuraavan vuoden Tourism rynni myös kärkeen, mutta poiki vain yhden kunnon hitin (How Do You Do!****).
Suuntaa korjattiin albumilla Crash! Boom! Bang! (1994) ja kokoelmalla Don’t Bore Us – Get to the Chorus! (1995), jotka kumpikin saivat platinalevyn ja listakakkossijan. Kärkikymppiin ylsivät myös Have a Nice Day (1999) ja Room Service (2001). Kauden hittejä olivat Sleeping in My Car****, Crash! Boom! Bang!**, Fireworks*, You Don’t Understand Me*, Wish I Could Fly****, Anyone* ja The Centre of the Heart**.
Noiden jälkeen on saatu vain lisää kokoelmia – toistaiseksi viimeistä listamerkintää A Collection of Roxette Hits (#40, 2006) pohjustettiin viitosena käyneellä One Wish -sinkulla. Per Gessle on netonnut pari radiohittiä, mutta Marie Fredrikssonin soololevyt eivät ole suomalaisia kiinnostaneet. Uutta Roxette-albumia kaavaillaan ensi vuodelle.
Fantastinen yhtye.
VastaaPoistaTourismhan on sekoitus liveä, uusia biisejä sekä versioita vanhoista. Mikä oli ensimmäinen albumilistan kärkeen yltänyt livelevy?
Eka liveykkönen, tosin ei ihan aito sellainen, oli Kirka keikalla (1969). Myydyimmän liven tekivät Mestarit Areenalla, ja käsittääkseni ainoa ulkomainen ihan perinteinen livelevy ykkösenä on Pink Floydin Pulse. Sitten on Rammsteinin cd/dvd Völkerball.
VastaaPoistaRoxette oli hieno yhtye. Per Gessle osasi takavuosina niin vaivattoman tuntuisesti tekaista hitin toisensa perään. Roxetten parhaissa stygeissä (How Do You Do, Sleeping In My Car...) korostuvat minun korvaani nimenomaan pakottomuus ja rentous - toki Gesslen melodiavainun ohella.
VastaaPoistaUusi Roxette-albumi on iloinen asia, vaikka levy itsessään olisikin pettymys. Alkoi mennä jo liian scorpionsiksi noitten kokoelmien kanssa.
Kuinka kaipaankaan sitä aikaa, kun Roxette oli suosittu joka mantereella! terv. Roxette-fani, joka ihmettelee mitä uudelle Charm School-albumille on tapahtunut... entinen kultalevyduo saa toki radiosoittoa, mutta eipä näy albumia listoilla, ei edes Euroopassa, eikä Suomessakaan.
VastaaPoista