Radio Suomen lukuisissa 70/80-lukujen nostalgiaohjelmissa on paljon yhteisiä piirteitä, mikä sinänsä on ihan hyvä. Asioita katsotaan samasta (Yleisradion) kulmasta kuin silloin muinoinkin, ja listatiedot pohjautuvat aina Mitä Suomi Soittaa -tilastoon – mitä ilmeisimmin siksi, että Jake Nyman käytti sitä Suuressa suomalaisessa listakirjassaan (Tammi 2005).
Tässä on se ristiriita, että kun tarvitsee referoida muuta vanhaa nuorisomediaa kuin Yleä, ensimmäinen lähde on aina Suosikki, jolla oli oma listansa. Äsken Lakatut varpaankynnet -ohjelmassa Susanna Vainiola siteerasi taas Suosikkia juurta jaksain ja totesi perään, että Kari Peitsamon Onnenpoika oli heinäkuussa 1982 singlelistan ykkönen. Kuten täältä näkee, Suosikissa se ylsi vain sijalle seitsemän.
No, listateemaisessa ohjelmassaan Vainiola tulkitsi lähteitään pätevämmin kuin muutamat kollegansa. Kymmenisen vuotta sitten Radio Suomessa pyöri ohjelma Lista-Suomi, jossa lista- ja muut faktat olivat vahvasti alisteisia toimittaja Kalevi Pollarin halulle sanoa jotain mielestään nokkelaa. Toivottavasti se ei päädy nostalgiakierrätykseen.
Tuo pelkän MSS-listan käyttö on myös sillä tavalla ikävää, että varsinkin listan alkuvuosina sen julkaisemisessa saattoi olla useidenkin kuukausien katkoja. Wikipedian listaykkösluettelot esittävät myös vain tämän osatotuuden.
VastaaPoistaJoissakin tapauksissa voisin pitää muita listoja jopa paremmin tiettyjen kappaleiden menestystä kuvaavana. Esimerkiksi Kauko Käyhkön kuukausien ajan kärkipäässä roikkunut "Rakastan sinua, elämä" oli vuosien 1963-64 suurimpia hittejä, mutta nousi ykköseksi ainoastaan Ilta-Sanomien listalla. Iskelmän listalla se sai tyytyä neljään kuukauteen kakkossijalla.
Nymanin kirjassa todetaan, ettei Ilta-Sanomien listaa pidetty uskottavana otannan puutteiden vuoksi. Ihmettelen, mistä tällainen suhtautuminen on aikoinaan johtunut. Iskelmän ja Ilta-Sanomien listalla kärkipäässä olivat yleensä samat kappaleet. Suurin eroavaisuus taitaa löytyä vuodelta 1962, jolloin Tuulan ja Paulan single "Bella" nousi Ilta-Sanomien listalla kolmanneksi, mutta jäi Iskelmän listalla kokonaan top 10:n ulkopuolelle.
Ilta-Sanomien listan sivuuttaminen saattaa johtua siitä, että ainakin Kansalliskirjaston arkistoista tuon listan kokoaminen on kohtuuttoman työlästä. Sen lehtijulkaisu oli epäsäännöllistä sekä ulkoasultaan että sijainniltaan, ja nuo vanhat sanomalehtien mikrofilmit ovat niin huonokuntoisia, että niitä ei saa selailla kuin käsikäyttöisillä katselulaitteilla. Listoja ehtii löytää ehkä kaksi tai kolme ennen kuin tulee merisairas olo.
VastaaPoista