Yksi klikkiotsikkobisneksen lieveilmiöistä on se, että jutun kohde banalisoidaan huomiohakuisilla määritelmillä. Moni esimerkiksi ilmaisi somessa närkästystään, kun kuolin- ja kuolinsyyotsikoissa Robbie Coltranea nimitettiin ”Harry Potter -tähdeksi”, vaikka hänen merkittävin roolinsa oli tv-sarjassa Fitz ratkaisee (Cracker).
Suhtaudun hyvin skeptisesti maailmanlaajuista levymyyntiä hehkuttaviin väitteisiin. Mutta jos vertaillaan 1980-luvulla läpilyöneitä, noihin lukemiin oletetusti yltäneitä kuusikymppisten bändejä, niin aika kova vaatimus on olettaa niiden yhä nousevan kärkikolmikkoon. Def Leppard? Bon Jovi? Guns n’ Roses? U2?
Red Hot Chili Peppersin ansioluettelo toki on vahva, viisi ykkösalbumia. Uutuus kuitenkin ilmestyi vain puoli vuotta edellisen perään ja on tehty samoissa sessioissa. Tämänkaltaisissa hankkeissa jatkolevyt ovat perinteisesti menestyneet melko kehnosti, paitsi jos niiltä irtoaa hitti. Näinä 20-minuuttisten albumien aikoina kannattaa mainita, että kummallakin levyllä on 17 biisiä ja kestoa yli 70 minuuttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti