Seuraavan albumilistan levykohtaiset myyntiluvut olisi tavallistakin kiinnostavampaa tietää. Suhdeluvutkin riittäisivät. Kuinka suuri menekkiero voi olla kahdella Vain elämää -äänitteellä, jotka ensimmäistä kertaa julkaistiin yhtä aikaa?
Suosikkiesiintyjän kahdesta samanaikaisesta albumista on toki tilastollisia kokemuksia: Antti Tuiskun New York (#1) / Rovaniemi (#2) 2006, Bruce Springsteenin Human Touch (#1) / Lucky Town (#2) 1992 ja Guns n’ Rosesin Use Your Illusion I (#3) / II (#1) 1991. Mainita voisi myös The Beatlesin kokoelmatuplat 1962–1966 (#2) ja 1967–1970 (#4), jotka viihtyivät pitkään Top 10:ssä sekä 1973 että cd-painoksena 1993.
Springsteenin ja Gunnarien tapauksessa ykköseksi meni se puolisko, josta ensimmäinen single julkaistiin. Lucky Town kuitenkin pysytteli Top 40:ssä viisi viikkoa kauemmin kuin Human Touch. Tuiskun levyjen erilaiset tyylilajit olivat jo ennalta tiedossa. Mutta mikä ratkaisee Vain elämää -otatuksen? Luultavasti se, että Päivä-versiossa on enemmän Elastisen esityksiä, myös ne kaksi isoa listahittiä.
Beatlesin eka kerta poislukien nuo kaikki julkaistiin aikakausina, jolloin listalaskenta perustui kappalemyyntiin eikä sijalukupisteytykseen. Hyvä, koska jälkimmäinen toimisi todella huonosti seuraavankaltaisessa skenaariossa.
Tähti Tähtinen julkaisee levyt Hittejä 1 ja Hittejä 2, joita ostetaan 20 kaupassa kussakin yhtä paljon. 20 kauppiasta sijoittaa ne raporttiinsa peräkkäin ykkönen edellä. Näin ykkönen saa lopputuloksissa 20 sijalukupistettä enemmän kuin kakkonen. Teoriassa noiden pistemäärien väliin voi mahtua monta muuta äänitettä ja yhtä paljon myyneet levyt päätyä listalla toisistaan vaikkapa viiden sijan päähän. No, tämähän on vain teoriaa. Vai onko?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti