Sijan 264 listajyrä

Listablogissa on julkaistu yli 3300 tekstiä, ja vasta nyt sellaisen pääosassa on ensimmäistä kertaa Oasis. Bändi oli toiminnassa blogin aloittaessa, mutta tilastomielessä täysin epärelevantti. Samoin ovat olleet Gallagherien jatkourat: mikään heidän albumeistaan ei ole pysynyt Suomen listalla viikkoa pitempään.

Paluukonserttiuutisissamme ei ole sanoja säästelty. Britannian suurin ja kaunein! Maailman paras bändi! Fanit ympäri maailmaa ovat odottaneet tätä hetkeä yli 15 vuotta! Muistuu mieleen 30 vuoden takainen tilanne – en usko lehdistömme koskaan olleen niin brittimedian vietävissä kuin tuolloin britpopin ilmiömäisyyttä hekumoidessaan ja veljesten rähinöihin ylireagoidessaan.

No olihan Oasis pari vuotta Suomessa ihan suosittu, käväisi ykkösenäkin. Mutta perspektiiviä saa viimevuotisesta albumilistahistoriaa käsitelleestä kirjastani, jossa pisteytin esittäjien menestyksen kuudella eri kriteerillä. Oasis saavutti sijan 264. Muista britpop-hirmuista Suede ylsi 387:nneksi, Blur 647:nneksi, The Verve 948:nneksi ja Pulp jonnekin tuhannen ulkopuolelle.

Wonderwall (1995) on pitänyt hienosti pintansa yli kahden miljardin maailmanlaajuisine Spotify-potteineen. Suomalaisessa radiosoitossa se on jäänyt vähän liiankin yksin. Esimerkiksi Don’t Look Back in Angerille on oikeinkirjoitusongelmien takia kertynyt biisit.infossa kuusi eri hakusanaa, mutta rotaatiota 2020-luvun aikana vain kourallinen.