Sunnuntaina saavutettiin merkittävä, ennenkokematon tilastollinen raja, josta ei ole kuitenkaan tehty otsikoita – kenties siksi, että tieto on piilotettu niin nerokkaasti. Mistä on kyse?
Lokakuussa 2014 Haloo Helsingin viides albumi Kiitos ei ole kirosana debytoi albumilistan ykkösenä ja hallitsi sitä yhteensä kahdeksan viikkoa. 38 viikon jälkeen se siirrettiin suoraan kolmossijalta paikkaan, jonka moni on jo armeliaasti unohtanut: midprice-listalle. Se ei ehtinyt tuona aikana kertaakaan poistua kärkikymmeniköstä.
Vasta kaksi viikkoa midprice-siirron jälkeen päälistalle ilmaantui saman albumin platinapainos, jonka viikkolaskenta aloitettiin ykkösestä. Pitkän tauon jälkeen – edellinen irtovisiitti lähes kaksi vuotta sitten – viikolla 8/2021 albumi palasi mukaan ikään kuin jäädäkseen, ja nyt sille näytetään 162 viikon pottia. Tadaa: 162 plus 38 on 200. Enemmän kuin millään muulla albumilla.
Asian havaitsemista vaikeuttaa vielä sekin, että saman levyn kaksi versiota ovat Ifpin sivujen artistihakemistossa eri hakusanojen alla – toisessa on huutomerkki, toisessa ei.
Taustavoimista lähti minulle kysymys, onko se ennätys, että Piilotan mun kyyneleet on Haloo Helsingin kolmastoista ykkönen radiolistalla. Sitäkään ei ole uutisoitu, koska vastaukseni ei kai täysin tyydyttänyt. Kolmetoista on kyllä ennätys, mutta samaan yltää Jenni Vartiainen, jos Epäröimättä hetkeekään -duetto lasketaan mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti