Musiikkibisnes on toki muuttunut nopeasti, mutta noin isolle kaavakorjaukselle oli toinenkin syy: viime vuonna vihdoin saatiin kunnollinen suoratoistoa (keltainen palkki) mittaava tulospalvelu. Sitä ennen oli vaikeaa painottaa ansionsa mukaan tilastoa, joka kertoi vain 20 parasta. Striimatuimmat-listahan on Top 50.
Tälle vuodelle tulee lisää muutoksia, sillä olen lakannut kokonaan pisteyttämästä albumilistaa (sininen palkki). Latauslistan (vihreä palkki) osuus putoaa entisestään. Tosin tuo graafi kertoo sen yhä myötäilevän muita trendejä uskottavasti. Vaikka myyntivolyymi on heikko, ajan myötä siitäkin erottuvat oikeat hitit.
Radio saa pitää paikkansa striimin vastavoimana. Mutta tämänpäiväistä Helsingin Sanomien artikkelia en allekirjoita: siinä hehkutetaan (Nelosen) radiota hittien ja tähtien tekijänä. Aivan, radiota kuunnellaan yhä paljon, mutta perinteisesti käsitettyä hitintekijän roolia sillä ei enää ole. Kahdella edellisellä vuosikymmenellä radiota pidettiin edelläkävijänä, jonka kautta kulki tie isoihin levymyynteihin ja muihin johdannaisiin, mutta se on nyt silkkaa menneisyyttä. Radiosoitosta tienaa rahaa, kyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti