Nextille levelille

Luis Fonsin ja kumppaneiden jättihitti Despacito on edennyt sekä USA:n että Britannian listaykköseksi. Kummassakin maassa temppu on ei-englanninkieliselle levytykselle niin harvinainen, että statistikot ovat muistutelleet meitä aiemmista tapauksista. Briteissä niitä olivat muun muassa Psyn Gangnam Style, Yolanda Be Coolin We Speak No Americano ja Enigman Sadeness. Mutta Macarena jäi siellä kakkoseksi!

Olisi kiintoisaa koota kunnon vertailuja erikielisistä listamenestyksistä, mutta kuten noista mainituista nimistäkin näkee, kielten on tapana sekoittua monin tavoin. Perinteikkäin ilmiö tässä suhteessa on ”spanglish” – etenkin USA:n latinomarkkinoiden espanjankielisistä hiteistä julkaistaan uusi osittain tai kokonaan englanniksi esitetty versio. Ricky Martin oli spanglishin kuningas, ja Despacitokin seurasi strategiaa värvätessään mukaan Justin Bieberin.

Aina markkina-alueen pääkieli ei ratkaise, mikä versio menestyy. Nenan 99 Luftballons (1983) nousi USA:n kärkeen saksankielisenä, brittikärkeen englanniksi esitettynä. Suomestakin löytyy yksi merkkiesimerkki: Marion loi 1970-luvun puolivälissä uraa Saksassa, ja hänen isoin hittinsä El Bimbo julkaistiin meillä sekä saksaksi että suomeksi. Kolmesta listastamme yksi tilastoi ne erikseen, kaksi laski yhteen. Kumpaakin ostettiin.

Oma onneksi unohtunut taidemuotonsa oli se, että ulkomaiset artistit etenkin 1960-luvulla levyttivät hitistään suomenkielisen version ja menestyivät joskus yllättävän hyvin: tanskalainen Gitte, italialainen Umberto Marcato, ruotsalaiset Hootenanny Singers, Lenne Broberg ja Inger ”Peppi” Nilsson. Sattumoisin kaksi heistä on mukana kesäkuun Top 30:ssä, joka piakkoin pyörii Facebookissamme.