tiistai 17. syyskuuta 2013

Ensimmäinen = edelläkävijä?

Ruotsin tuoreimmalla albumilistalla koettiin myllerrys: 60 levystä lähes puolet eli 29 sai kyytiä. Kyse ei ollut uutuustulvasta, vaan – arvasitteko? – Spotify-kuuntelujen ottamisesta mukaan laskentoihin. Singlelistalle suoratoistopalvelu sisällytettiin Ruotsissa kolme vuotta sitten ja meillä toissa keväänä, minkä seurauksena Itunes jättäytyi listasta pois.

Suomessakin Spotify-tilastoinnissa pitkään juhlineet Calvin Harrisin 18 Months ja Macklemore & Ryan Lewisin The Heist debytoivat Top 60:n sijoilla kuusi ja seitsemän, mistä Spotifyn painoarvon tuloslaskennassa voisi päätellä hyvin suureksi. Toisaalta ykköseksi noussut Rodriguezin Searching for Sugar Man on Spotify-soitoissa vasta 25:ntenä, eikä kärjestä kolmoseksi valunut Eric Saaden Forgive Me mahdu lainkaan sadan joukkoon!

Levyostos- ja suoratoistosuosikkien eroavaisuudet ovat uskomattoman suuria, aivan toisenlaisia kuin hittibiiseissä, ja tämä tekee listalaadinnasta hankalan – mikä tahansa suhdeluku noiden kahden välillä tuntuu mielivaltaiselta. Levyjä ostavien ja suoratoistavien ihmisten musiikkimaut poikkeavat keskimäärin toisistaan, mutta esimerkiksi Eric Saaden fanien luulisi painottuvan Spotify-sukupolveen, vaikka lista sanoo päinvastaista.

Yksinkertaisempi syy eroavaisuudelle on se, että ostaminen ja kuunteleminen ovat eri asioita. Niitä yhdistettäessä asetetaan kuluttajat eriarvoiseen asemaan. A ostaa albumin viikolla 1 ja kuuntelee sitä ahkerasti koko vuoden. B ei osta albumia, mutta kuuntelee sitä Spotifysta saman ajan yhtä usein. A:n kulutus tilastoituu ainoastaan listaviikolla 1, mutta B:n kulutus tilastoituu koko vuoden.

Täällä on selitetty, kuinka osittaiset albumikuuntelut rekisteröidään Ruotsin listaan, mutta painotuksista myynnin ja suoratoiston välillä vaietaan liikesalaisuuksiin vedoten. Tuo on tietenkin vain osatotuus: liikesalaisuuksilla viitataan myynti- ja kuuntelumääriin, mutta vaikka tietäisimme ne kuinka tarkasti, olisimme yhä täysin ymmällä siitä, miten ne on yhdistetty.

Tähänastinen kokemus Suomen ns. singlelistasta ei todellakaan rohkaise haaveilemaan toimivasta yhdistelmäalbumilistasta. Itunesin nostettua kytkintä sen myyntisubstanssi on vähintäänkin kyseenalainen ja jatkuvasti esiintyvät jaetut sijaluvut totaalinen käsittämättömyys, kun kuitenkin suoratoistossa operoidaan kuusinumeroisilla luvuilla.

En missään nimessä vastusta Spotifyn huomioimista virallisilla listoilla, en tietenkään. Haluan vain painottaa, että asetelmaa kannattaisi vaihteeksi lähestyä jollain muullakin kuin yhden aivosolun taktiikalla. Ruotsia saa edelleen matkia, kunhan myös ottaa opiksi naapurin virheistä. Antakaamme heidän ylpeillä tekevänsä jotain ”ensimmäisenä maailmassa” ja muistakaamme, että ensimmäinen ei suinkaan aina ole edelläkävijä.

5 kommenttia:

  1. Samaa mieltä siitä, että saman käyttäjän Spotify-kuunteluita ei voi laskea single- tai albumilistaan jatkuvasti, mutta eikö sen voisi toteuttaa niin, että kun käyttäjä A on kuunnellut esim. Calvin Harrisin levyn kolme kertaa, se rinnastuisi yhteen ostoon ja tämän jälkeen käyttäjän A ko. levyn kuuntelut eivät tilastoituisi.

    VastaaPoista
  2. Mä kyllä tavallaan vastustan kaikenlaista Spotifyn huomioimista _myyntilistoilla_ koska itsekin kuuntelen Spotikasta jatkuvasti mielenkiinnon vuoksi kokonaankin sellaisia levyjä, joita en missään nimessä ostaisi. Joskus kuuntelen levyn jopa vahvistaakseni ennakkokäsitystä sen huonoudesta. Kukaan ei ostaisi levyä siitä syystä. Näissä mitataan siis kahta aivan eri asiaa. Molemmat ovat mittaamisen arvoisia, mutta kun Spotify julkistaa omat tilastonsa, nykyään jopa tarkkojen lukujen kanssa, en ymmärrä, mitä informaatioarvoa niiden ymppäämisellä _myyntilistoihin_ on, semminkin kun tuo ymppääminen tosiaan on tekniseltäkin kannalta väistämättä mielivaltaista.

    VastaaPoista
  3. Mielestäni kynnys kuunnella levyä kolme kertaa Spotifyssa on huomattavasti pienempi kuin maksaa noin 20 euroa samasta levystä. Tästä syystä Spotify-kuuntelut sopivat huonosti niin single- kuin albumilistaankin. Sen sijaan erilliset pelkkään suoratoistoon perustuvat tilastot olisivat hyvä lisä nykyiseen tarjontaan. Jos suoratoistot otettaisiin kuitenkin mukaan albumilistalle, oma kerroinehdotukseni olisi 1:10.

    Toivon, ettei tätä menetelmää oteta käyttöön Suomessa, mutta pahoin pelkään toisin käyvän. Tuossa tapauksessa jakeluun pitäisi päästää myös pelkkiin myynteihin perustuva tilasto.

    Ihmettelen myös sitä, että kun Pohjoismaista kolmessa Spotify-soitot vaikuttavat singlelistaan, miksei esimerkiksi YouTubea oteta samalla periaatteella mukaan. Aivan samalla tavalla YouTubesta kuunnellaan paljon musiikkia, ja yhtä paljon sillä on tekemistä myynnin kanssa kuin Spotifyn ilmaisversiolla. Billboardhan laskee nykyään Hot 100 -listalle myynnin, radiosoiton ja Spotifyn kaltaisten palveluiden lisäksi videokatselut.

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Oi,missä onkaan se aika kun listoja manipuloitiin ostamalla singlejä ao. tavaraa myyvistä kaupoista. Joulukuussa sai ostaa muutaman ylimääräisen, jos ilmoitti ostavansa lahjaksi ja muina aikoina määrä oli rajoitettu kahteen seiskatuumaiseen, jollei myyjä ollut tuttu tai muuten velallinen.
    Eivät perustu mihinkään järkevään touhuun nämä nykyiset listaamiset, itsekin lopetin UK top 20:n seuraamisen pari vuotta sitten, 50vuotta tuota jo seurasinkin.

    Pre Sentkort

    VastaaPoista