Pitihän sitä katsoa ainakin niin pitkään, että pääsisi perille sen vetovoimasta. Luulen saaneeni jo yhdestä jaksosta sopivan annoksen Gleetä, mutta mistä sen tietää. Siis Subin lauantaisarjaa, joka on vuoden mittaan sotkenut USA:n ja Britannian listakuvioita täyttämällä ne hitticovereilla ja joskus myös elvyttämällä alkuperäisversioita.
Musiikkialan isotkin nimet on pistetty pähkäilemään kysymystä ”To Glee or not to Glee?” Vastikään Kings of Leon ilmoitti kieltävänsä tuotantonsa Glee-versioinnin fanien backlashiä peläten, kun taas Coldplay pyörsi varhaisen estonsa havaittuaan sarjan suosion. Madonna-erikoisjaksosta koostettu levy nousi USA:n listakärkeen.
On vaikea ennakoida, kuinka Glee näkyy Suomen tilastoissa. Singlelistan kokonaisvolyymi on niin pieni, että vähäisemmänkin fanijoukon ääni pääsee siinä helposti kuuluviin. Mutta jaksaako nuoriso innostua ilmiöstä, joka rantautui meille nykymaailman kriteerein vähän turhan pitkällä puolentoista vuoden viipeellä? Ainakin Miss Mix -lehti näyttää niin uskovan.
Ostaako kukaan viimevuotisia Glee-albumeita? Ei tuo niin tavatonta olisi – listallahan on nytkin paljon vanhaa roinaa. Ja kiinnostuksen ulkomaisia listoja ja videokanavia kohtaan hiipuessa on alkanut muutenkin tuntua siltä, että tuontihittien ei tarvitse olla niin päivätuoreita kuin takavuosina. Esimerkiksi vuoden huippuhitteihin kuuluva Taio Cruzin Break Your Heart saavutti meillä parhaan sijansa kahdeksan kuukautta myöhemmin kuin Britanniassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti