Jellonien tuplamestaruus

Kun viime vuoden alussa albumilistaa laajennettiin 50 nimikkeen mittaiseksi, mukaan otettiin myös eri esittäjien kokoelmat, joilla Ylen listavastuun aikana oli oma tilasto. Tällä viikolla ensimmäistä kertaa tuollainen äänite on ykkösenä, mikä tietysti voisi poikia hedelmällisenkin debatin, mutta näin tuskin käy – levyn teemahan on mitä pyhin. Paalupaikan vei Virallinen Leijonat-kokoelma uusine ja vanhoine lätkähitteineen.

Sikäli tapauksessa ei ole spekuloimista, että kakkossijan Munamies on jo ehtinyt käydä kärjessä eikä jäänyt mistään paitsi. Enemmän voisi marmattaa Yölinnun tilanteesta, sillä Iso lemmen pala (7) on tyynesti merkitty re-entryksi edellisen viikon erheellisen midprice-karsinoinnin jälkeen. Ilmeisesti listan julkaisemisen jälkeen ilmeneviä virheitä ei enää katsota tarpeellisiksi korjata, vaan niiden annetaan näkyä netissä maailman tappiin.

Varsinaisia uusia artistialbumeita Top 50:ssä on vain neljä, kaikki aika äänekkäitä. Multikansallinen Hate Gallery (26) ja jo viidennen levynsä julkaissut säkyläläinen The Grammers (39) ovat mukana ensimmäistä kertaa. Arch Enemy (9) puolitti ja My Dying Bride (48) päinvastoin tuplasi edellisen listatuloksensa. Sijalle 42 nousi 50-biisinen tupla 1970-luvun Syksyn sävelet, joka toivottavasti on koostettu tyylikkäämmin kuin MTV3:n samasta aiheesta kyhäämä kesäsarja.

Top 40 osa 5: #36

Listablogin kesäsarjassa muistellaan Suomen albumilistan sattumuksia sijoilla neljästäkymmenestä yhteen.

Rapparina ja tv-juontajana tunnettu Xzibit saavutti kahdella albumilla parhaan sijansa 36. Samaan numeroon on jumittunut muitakin moniosaajia: yhdenmiehenorkesteri ja seiväshyppääjä Jouko Mäki-Lohiluoma, Ylen toimittaja Jonni Aromaa eli J. Huimapää, näyttelijä Miliza Korjus ja mm. teatteriohjaajana kunnostautunut Jacques Brel.

Raptorin Kaivo ja Popedan Costello Jones ovat soololevyillään päätyneet 36:nneksi, samoin tunnetuhkojen muusikoiden projektibändit The Krispies ja Kylähullut. Tähän karsinaan kuuluvat myös Jasmine, Ultramariini, Colosseum, Tommi Kalenius, Pirjo Kämppi, Pintandwefall, Bobby McFerrin, September, Kate Ryan ja Kosheen.

Paremminkin pärjänneistä sekä Karita Mattilan että Velcran cv sisältää kaksi 36:nneksi noussutta albumia. Äänitehistoriamme toiseksi menestynein levy, Eppu Normaalin Repullinen hittejä vietti tuolla sijalla yhteensä kuusi viikkoa. Vuodenvaihteessa tunnetuista syistä korkean re-entryn tehnyt Kari Tapion Kaikki parhaat (1999) debytoi muinoin 36:ntena – samoin ensimmäinen Stratovarius-listalevy Fourth Dimension (1995).

Oi niitä reaaliaikoja

Nykyinen tapani koota hittivuosilistoja on siinä(kin) suhteessa hankala, että yksittäisten hittien vertailukelpoinen suuruus paljastuu kovin myöhään. 50 hittiä -aikakaudellahan biisit saivat tietyn suuruusmerkinnän eli ”napin” heti ylitettyään tietyn yhteispistemäärän, mutta viime aikoina listasysteemien ja äänitemyynnin olemuksen muuttuillessa moinen reaaliaikaisuus on pitänyt unohtaa.

Tänä vuonna meno pysynee niin samanlaisena viimevuotiseen nähden, että minulla on tarkahko tuntuma siihen, kuinka paljon singlemyynti- tai radiosoittopisteitä tarvitaan yhteen ”nappiin” (eli käytännössä vuosilistan top sataan). Esimerkiksi vaikka Panic! at the Discon The Ballad of Mona Lisa oli radiolistan ykkönen ja kymmenen viikkoa Top 10:ssä, ilman myyntimenestystä se on jäämässä ulos vuosilistalta. Se putosi radio-Top 40:stä kerättyään 740 pistettä, kun nappiraja on noin 800.

Ei singlelistan ykkössijakaan takaa aina hyviä asemia, koska biisien keskimääräinen mukanaolo on latausmyynnin myötä pidentynyt. Apulannan Vääryyttä katosi tilastosta kerättyään sijat 1–2–13, joista ei vielä kerry edes puolta nappia. Radiosoitossakin se on käynyt vain 11:ntenä (tämän viikon sija 16), joten kokonaispistemäärä on jäämässä Apis-asteikolla harvinaisen matalaksi.

Tämän blogin kommenteissakin suosiollaan kummeksuntaa herättänyt Bruno Mars nousi kieltämättä ärsyttävällä The Lazy Songillaan uudeksi radioykköseksi, ja Reckless Loven Hot loikkasi jo ihan tuntumaan kolmossijalle. Lady Gaga on pitkästä aikaa asemissa (Judas 23–12), ja Britney Spearsin Till the World Ends ylitti Top 20 -kynnyksen (28–19) vasta 14. listaviikollaan.

Top 40 osa 4: #37

Listablogin kesäsarjassa muistellaan Suomen albumilistan sattumuksia sijoilla neljästäkymmenestä yhteen.

Rasmus (Peep), Sonata Arctica (Ecliptica), Ricky Martin (A medio vivir) ja Wet Wet Wet (End of Part One) tutustuivat ensi kertaa albumilistaamme sijalla 37. Viimeksimainittu oli singlekokoelma, joka eteni paalupaikalle asti Love Is All Around -hitin ruokkimana. Peep tipahti yhden viikon jälkeen ulos ottamaan vauhtia jatkonousulle – samoin kävi kolme radiolistan ykköstä poikineelle Cherin Believelle.

37 on monen pitkän uran tehneen tai muuten tarunhohtoisen nimen listaennätys: Kreikan kosketinvelho Vangelis, näyttelijä Heikki Kinnunen, blues-äijä Taj Mahal, softpopin mestari Prefab Sprout, laulajalegenda Irina Milan, kulttibändi Noitalinna huraa! ja 30 vuoden yrittämisen jälkeen tänä vuonna kynnyksen ylittänyt Killing Joke.

David Bowien bändiprojekti Tin Machine jäi sijalle 37, ja sama numero on näidenkin yrittäjien cv:ssä: Peter Andre, The Connells, Marjorie, Chris De Burgh, DJ Shadow ja Fall Out Boy. Bon Jovin kitaristi Richie Sambora on yltänyt sooloillaan kahdesti 37:nneksi, ei koskaan ylemmäs. Kahdella Anna Hanskin pitkäsoitolla on niin ikään tuo merkintä, mutta hänet on nähty ykkösenäkin.

Suurin Top 40 -listan sisäinen pudotus tapahtui viikolla 16/99, kun Kolmas nainen -kokoelma Uran Hullut päivät -myynnillä saavutettu kakkossija vaihtui numeroksi 37.

Top 40 osa 3: #38

Listablogin kesäsarjassa muistellaan Suomen albumilistan sattumuksia sijoilla neljästäkymmenestä yhteen.

Suomessa on kahdesti käynyt niin, että tuoreeltaan vain 38:ntena piipahtanut albumi elpyi puolisen vuotta myöhemmin ja syyhki kärkeen asti. Ensin asialla oli Tom Jonesin The Lead and How to Swing It, jota siivittivät jääkiekon MM-kulta ja kisalähetyksissä veivattu If I Only Knew -hitti. Sitten No Doubtin Tragic Kingdom roikkui lopulta ykkösenä peräti seitsemän viikkoa kolmannen singlen, vuoden 1997 suurimman hitin Don’t Speak ansiosta.

Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen ja Britney Spearsin eka albumisijoitus Suomessa oli 38. Napalm Death ja Bruce Hornsby & The Range saavuttivat sen kahdella levyllä, mutta eivät koskaan parempaa. Kolmekasi on myös muun muassa näiden nimien (soolo)huippu: Emma ”Baby Spice” Bunton, Rob ”White” Zombie, Timo ”Stratovarius” Tolkki, No Shame, Taivassatama, Sikaduo, Kaija Pohjola, Hoodoo Gurus, Nightcrawlers ja Konvehdinmussuttajat.

Kaikki allamainitut albumit ovat romahtaneet Top 10:stä viikossa sijalle 38: Social Distortionin Hard Times and Nursery Rhymes (6), David Bowien Reality (8), Andrea Bocellin Sacred Arias (9), Nine Inch Nailsin With Teeth (9) ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun Tuhannen riemua (9).

Etuilevat Leidiä!

Etukäteen yksi vuoden varmimmista listaykkösistä eli Lady Gaga näkee kai muna-aiheisia painajaisia, sillä Munamiehen jälkeen hänen eteensä albumitilastossa kiilasi munakantinen The Beginning of Times, Amorphisin kolmas ykkönen. Born This Way valloitti kaikki suuret markkina-alueet ja ykkössijamaita on jo ainakin 17, mutta Suomi ei tuppaudu tuohon sakkiin. Kesän hiljaisuudessa saattaa tietysti tapahtua vielä mitä vain.

Vanha nainen hunningolla -singlen hyvästä vastaanotosta huolimatta Erinin esikoissoolon nelossija on yllätys, etenkin kun taakse jäi kahdesti aiemmin Top 5:ssä komeillut Stella. Enteileekö se jotain, että viime aikojen kestosuosikit Laura Närhi ja Jenni Vartiainen lauloivat Erinin tapaan suositussa yhtyeessä ennen yksilölevyjään?

Top 50:n alapuoliskossa näkyy useita erikoisia comebackejä. Leevitön Leavings-orkesteri on 32:ntena, Mötley Crüe -johdannainen Sixx:A.M. 41:ntenä ja 1970-luvulla perustetun rockabillyryhmä The Slippersin nykyinkarnaatio 43:ntena. Ruotsalainen Hammerfall (44) palasi listalle 11 vuoden tauolta, mutta Janne Tulkki sai uuden levynsä nimekkäästä tukijoukosta huolimatta tyytyä 47. sijaan.

Top 40 osa 2: #39

Listablogin kesäsarjassa muistellaan Suomen albumilistan sattumuksia sijoilla neljästäkymmenestä yhteen.

Sija 39 on monelle kotimaiselle musiikkilegendalle paras listasaavutus: Esa-Pekka Salonen, Jimi Tenor, Seija Simola, Kari Peitsamo – kahdella jälkimmäisellä riittää toki korkeampia singlemerkintöjä. Tony Montanakaan ei ole päässyt tuon ylemmäs sen jälkeen, kun vuoden 1979 rockabillyhuuma nosti hänet 16:nneksi Johnny & The Dodgersin johtohahmona.

Bändikuvioissa pärjänneet Sammy Hagar ja Tony Iommi ovat soolourallaan osastoa 39, samoin seuraavat maaparit: norjalaiset Arcturus ja Röyksopp, ruotsalaiset Ulf Lundell ja Christer Sjögren, ranskalaiset Modjo ja The Dø. Jos viimeksimainittua haluaa pitää monikansallisena, sillekin löytyy seuraa: Deee-lite ja Demolition 23. Heitetään soppaan mausteiksi vielä The Simpsons ja Teenage Fanclub.

Kotiteollisuus (Tomusta ja tuhkasta) ja Type 0 Negative (Bloody Kisses) ottivat ensituntuman albumilistaan käväisemällä 39:ntenä. Samalla sijalla debytoi Anna Erikssonin esikoinen, samoin 1990-luvun kenties unohtunein platinalevy, saksalaisen X-periencen Magic Fields. Badding-kokoelma Täss on Rauli, moi! vietti yhteensä neljä viikkoa sijalla 39, Teräsbetonin Metallitotuus kolme viikkoa peräkkäin.