Pöllölaakson hittilinko

Pakko tässä välissä suositella Petri Tuunaisen ja Kristian Kuisman ylläpitämää Vinyylin rahinaa -sivustoa ja etenkin sen Syksyn sävel -osastoa, joka on nyt ehtinyt vuoteen 1993. Siksi, että vaikka itsekin olen tehnyt kilpailun historiasta (1968–2001) grafiikkaa, en tähän asti ole ollut selvillä sen kaikista loppusijoituksista. Vinyylin rahinaa kertoo ne ja paljon muuta.

Kisa ei tukkinut listoja yhtä tehokkaasti kuin Vain elämää, mutta se tuotti isompia hittejä. Voittajista kaksitoista pääsi mukaan Top 1000 -kirjaan, ja menestyneistä kakkossijalaisista mainittakoon Fredin Avaa sydämesi mulle, Katri Helenan Syysunelma ja Neon 2:n Tässä talossa, kaikki julkaisuvuosiensa tilastoeliittiä. Kaikkiaan Syksyn sävel poiki toistasataa listamerkintää, vaikka ei huomioisikaan vuosien 2011–2013 paluuvariaatiota.

Erikoista kyllä kolmossijalta ei ole ponkaissut sen isompia hittejä kuin Freemanin Osuuskaupan Jane (1976, single #6, jukebox #7, runsaat 2000 pistettä), vaikka alempaa on ylletty paljon kookkaampiin potteihin. Esimerkkeinä Rauli Badding Somerjoen Ja rokki soi (kuudes 1973), Pepe Willbergin Aamu (viides 1973) ja Tapani Kansan Äidin pikkupoika (neljäs 1977). Kymmenenneksi vuonna 1969 jätetty Päivi Paunun Oi rakkahin menestyi sekin paremmin – lukekaa sen vaiheikas kisatarina VR-sivuilta.

Omat muistoni alkavat 1970-luvun alkupuolelta, joten tutkani ulkopuolelle on jäänyt muun muassa trumpetisti Jörgen Petersenin varhainen suoriutuminen: peräkkäisten kisojen viides, toinen ja viides tila. Vaikka mies oli aiemmin töräytellyt kaksi ykköshittiä, mikään noista esityksistä ei noussut singlelistalle.