Uuden finnhits-kulttuurin synty?

Sanotaan heti alkuun: mielestäni viime päivien striimatuin biisi, Evelinan Sun vika, on ilmiselvän tietoinen kopio Camila Cabellon kestohitistä Havana. Toisaalta on myös selvää, että Suomenkin musabisneksessä tunnetaan nykyisin kaikki niksit ja porsaanreiät, kuinka tehdään oikeustoimilta välttyvä kopio. Jäljelle jää kansan tuomio.

– Ei se haittaa, ihan hyvä että joku ”suomentaa” näitä huippubiisejä jotta työväen taustaisetkin pääsevät nauttimaan. Hyvä Eveliina! (vauva.fi)

Joskus vuosikymmeniä sitten käännöshittejä tehtiin juuri tuolla motiivilla: kuulijan pitää ymmärtää sanat. Mutta silloin hankittiin luvat ja maksettiin kaikille osapuolille – no mitä nyt jotkut tapiorautavaarat vetivät johnnycashejä nimiinsä (Yölinjalla / Walk the Line). Käännöshittikulttuurin jäätyä unholaan nykynuorten reaktiot ovat ymmärrettävästi ristiriitaiset. Onko isoimmillakaan artisteilla, ainakaan pitkään, varaa sellaiseen närkästykseen, jota Sun vika joissakin kuulijoissa herättää?

Hankkeen tahallisuusepäilyjä vahvistaa se, että kun Evelinan tiedettiin joutuvan toimimaan syytösten vastaanottajana, niin selitykset kuulostavat valmiiksi mietityiltä: lattariperinne, sointukierto, jada jada. Ja herran jumala, kaikessa ankeassa ryöstöviljelyssään yhä edelleen medialle kelpaava positiivisuuskortti! ”Mä oon semmoinen tyyppi, että mä keskityn mieluummin kaikkeen positiiviseen.”

Jos Havanan kirjoittajat (joita muuten on kymmenen) kaikesta huolimatta innostuvat heittämään haasteella, olisi kiva nähdä tuota väistöliikettä yritettävän myös oikeussalissa. Oikeastaan en ihmettelisi, vaikka se onnistuisi.
– Valamiehistö, mikä on tuomionne?
– Toteamme syytetyn positiiviseksi!