Joulukuun Top 30

Joulukuussa Listablogin Facebook-sivulla listattiin menestyneimpiä hittejä, joiden nimessä mainitaan joulu.

1. Wham!: Last Christmas (1984)
2. Hanoi Rocks: Dead by Xmas (1981)
3. Ne Luupojat Surf: Kaikki uskoo joulupukkiin (1990)
4. Band Aid: Do They Know It’s Christmas (1984)
5. Bat & Ryyd: Ryyd-joulu (1989)
6. Marita Taavitsainen: Mistä joulupukki tunnetaan (1998)
7. Juice Leskinen: Jouluvirsi (1985)
8. Leevi and the Leavings: Joulukertomus (1988)
9. Hassisen kone: On jouluyö, nyt laulaa saa (1981)
10. Mariah Carey: All I Want for Christmas Is You (1994)

11. Ne Luupojat Surf: Hauskaa joulua (1992)
12. Los Del Rio: Macarena Christmas (1996)
13. Vesa-Matti Loiri: Sydämeeni joulun teen (1998)
14. Raskasta joulua: Tulkoon joulu (2013)
15. Band Aid 20: Do They Know It’s Christmas (2004)
16. Neljä ruusua: Joulun tähti (1990)
17. Coldplay: Christmas Lights (2010)
18. Whigfield: Last Christmas (1995)
19. Bryan Adams: Christmas Time (1985)
20. Neumann: Jouluaamu (1987)

21. Slade: Merry Xmas Everybody (1973)
22. Big Daddy & Rockin’ Combo: Dead by Xmas (2008)
23. Mud: Lonely This Christmas (1974)
24. Joulumantelit: Joulun pelko (2000)
25. Suvi Teräsniska: Tulkoon joulu (2009)
26. Jani & Jetsetters: Jouluksi kotiin (2006)
27. Anna Hanski: Mä uskon joulupukkiin (1992)
28. Jari Sillanpää: Jouluna rokataan (1996)
29. Nylon Beat: Musta joulu (1999)
30. John Lennon & Yoko Ono: Happy Xmas (War Is Over) (1980)

Tammikuun Top 30:ssä juhlistetaan vuotta 2016 listaamalla hittejä, joiden nimessä on 16 kirjainta. Taitaa olla hiukan tavallista vaikeampi veikattava.

Sydämen joulupiikki

Vaikka viikonpäivätkin sanelevat osittain sen, miten joulun aluspäivien sesonkirotaatio näkyy radiolistoilla, niin vuosittaisissa soittomäärissä voi havaita myös ihmeen isoja eroja. Toissavuonna mikään joululaulu ei ylittänyt Top 20 -kynnystä, tällä kertaa tempussa onnistui seitsemän biisiä. Muun muassa ensikertalaisena Leevi and the Leavingsin Jossain on kai vielä joulu (1990).

Ennen vanhaan radio soitti joulumusaa uuden vuodenkin puolelle, mutta nykyisin hana väännetään armotta kiinni viimeistään tapaninpäivänä. Kansa on omaksunut käytännön niin kuuliaisesti, että Spotifyn päivälistat heijastavat tai jopa karrikoivat samaa ilmiötä. Aaton kulminaatiota seurasi joulupäivän romahdus, ja eilen (27.12.) Top 100:sta löytyi enää vain All I Want for Christmas Is You (#57).

Mariah Carey ei kuitenkaan komeillut aattolistan kärjessä Vesa-Matti Loirin hämmästyttävän täsmäiskun takia. Kuten oheisesta käyrästä näkee, Sydämeeni joulun teen ei muina päivinä tehnyt kummoistakaan vaikutusta, mutta loikkasi 22. sijalta ykköseksi ja siitä saman tien 30:nneksi. Careyn seurana graafissa kuvastaa yleistä trendiä kestosuosikki Last Christmas. Klikkaa suuremmaksi.

Mokkakreemikakku pöytään!

Joskus vuosia sitten hahmottelin ideaa kirjasta, jonka pitäisi ilmestyä silloin kun Suomen albumilista täyttää 50 vuotta. Eikä se jäänyt hahmotteluksi, vaan suunnittelin rakenteen, muodon, grafiikan ja kuvituksen kutakuinkin pakettiin: tämä rykäistään kasaan sitten, kun on aikaa. Taisin suhtautua skeptisesti tulevaisuudennäkymiin ns. oikeissa töissä.

Kohta on vuosi 2016, ja ekan säännöllisesti ilmestyvän albumilistan julkaisusta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Kylläpä aika rientää. Kirjaa ei sattumoisin ole olemassa, intressit ovat siirtyilleet vähän muualle, mutta totta kai merkkipäivä täytyy huomioida. Etenkin kun bisneksen muuttuessa niiden synttärien määrä saattaa osoittautua hyvinkin rajalliseksi. Lupaan harrastaa huomiointia tammikuun mittaan ainakin muutaman kerran.

Tuo eka lista (Top 5) julkaistiin siis helmikuun 1966 Iskelmä-lehdessä ja koski tammikuun myyntiä. Ilta-Sanomat laati yksittäiseksi jääneen topviitosen jo helmikuussa 1965, ja noihin aikoihin myös Suosikin laajan singlelistan sekaan mahtui sekalainen määrä albumeita – siksi Suomen vanhat albumilistat -sivuston ekat tilastot ovat niin vaihtelevan mittaisia.

Haloo, olen yhä ykkönen

Joulu asettuu viikonpäiviin tänä vuonna niin hankalasti, että on vaikea arvata, koska radio- ja myyntilistoja seuraavan kerran julkistetaan. Seuraava albumilista mittaa pelkästään joulua edeltänyttä aikaa eli kertoo sen todellisen jouluykkösen, mutta ilman täyttä varmuuttakin voimme hyvin kohdella ja juhlia tämänviikkoista ykköstä Adelea sellaisena. Kippis.

Olen kai liikaakin turruttanut itseäni 25-albumin ennätyksiin asenteella ”odottakaapa, kun pöly laskeutuu”. Mutta vähitellen alkaa havahtua siihen, että pöly on jatkanut leijumistaan aika kauan. Hetkinen, Hello on latauslistan ykkösenä jo kahdeksatta viikkoa! Pidin selviönä, että sille käy kuin esimerkiksi Cheek-hitille Timantit on ikuisia; kun jättijyrästä loppuu höyry, pudotaan varsin pian alas eikä pistesaldo lopulta riitä hittivuosilistan kärkeen. Ehkä Hellosta tuleekin 2015-vuosilistan voittaja, ehkä jopa ylivoimaisesti.

No, Hello on yhä ainoa Spotifyn tarjoama 25:n biisi, mikä vahvistaa sen asemia. Mutta Adelea on striimattavissa enemmän kuin tunnutaan tietävän. Vuonna 2010 hän duetoi Daniel Merriweatherin kanssa hienon kappaleen Water and a Flame, joka julkaistiin singlenä vain muutama kuukausi ennen 21:n ilmestymistä ja floppasi jouluruuhkassa pahan kerran. Sitä ei edelleenkään ole kuunneltu kuin puolisentoista miljoonaa kertaa, kun saman Merriweather-levyn toiselle sinkulle Red näytetään lukemia 10,3 miljoonaa. Löytäkää se!

Koherentimpaa kierrätystä

Albumilistan korkein uutuus on vaatimattomasta sijastaan (#28) huolimatta aika hämmentävä: kolme kuukautta sitten julkaistu 1989, jossa Ryan Adams versioi raita raidalta Taylor Swiftin samannimisen vuoden takaisen menestyslevyn. Tosin suomalaisia ei sekään erityisesti sytyttänyt, tuloksena vain viisi listaviikkoa ja korkein sijoitus kymmenen. Radiosoittoa sen raidat ovat kyllä haalineet kiitettävästi. Tuo 28. sija on muuten meillä Adamsin uran paras.

Erikoista kyllä Top 50:ssä on samaan aikaan toinenkin biisi-biisiltä-tallenne, kun Rajaton kierrätti loppukesällä The Beatlesin klassikkoälppärin Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band. Artistin koko tuotantoa käsitteleviä tribuuttiprojekteja on nähty tilastoissa pilvin pimein, mutta yhteen spesifiin levyyn keskittyviä ei minulle tule Suomen listahistoriasta mieleen muita kuin nuo kaksi. Tuleeko sinulla?

Singlelistalla on vähän eläväisempää, vaikka se taaskaan ei kykene raportoimaan tuoreita juonenkäänteitä. Kakkosena debytoiva Evelinan ja Mikael Gabrielin Honey on saanut sittemmin tehdä striimauksissa tilaa Antti Tuiskun ja Nikke Ankaran uutuudelle Party (papiidipaadi), joka hyökkäsi Spotify-päivälistan kärkeen jo tiistaina. Myös Anssi Kelan Petri Ruusunen on komeillut kärkiviisikossa muutaman päivän.

Anna sen lumettaa

Katri Helenan itse säveltämä Joulumaa (1978) nousi eilen ensimmäistä kertaa koskaan Top 20 -radiolistalle (34–16). Tuo on artistillekin paras radiosijoitus yli 20 vuoteen. Latauslistalla biisi käväisi vuosina 2008 ja 2009. Katri Helenan uuden joulualbumin biisejä ei näy sadan soitetuimman joukossa eikä juuri muutakaan tämänvuotista sesonkimusaa. Yle X tuputti omaa Joulusoija-kappalettaan 31 kertaa, millä tienattiin 47. sija. Koska muut eivät sitä soittaneet, Radio Monitorin datasta voi järkeillä (31 soittoa, 1.890.000 impressiota), että yhden Yle X -soiton laskennallinen painoarvo on noin 60.000 kuuntelijaa.

Spotifyn 50 kuunnelluimman joukkoon mahtuu vain yksi jouluveisu – tietenkin All I Want for Christmas Is You – mutta alempana Top 200:ssa niitä piisaa ruuhkaksi asti. Ariana Granden viimevuotinen Santa Tell Me on sijalla 56, ja 76:ntena Frank Sinatra toivoo ihan perustellusti Let It Snow. Joulumaata ei kuitenkaan suoratoistosuosikeista löydy, ehkä siksi että se puuttuu Spotifyn yleiskatsaussivun ”Parhaat joulubiisit” -soittolistalta.

Sininen muistohetki

On hiljaisen hetken aika. Tämän joulun markkinoille ei julkaistu Smurffien albumia.

Niitä tuli vuosina 1996–2014 yhteensä 23, joista 19 julkaistiin loppuvuonna ja neljä keväällä. Suhdanteet eivät olleet tasaisen laskevia, vaan eniten listaviikkoja (28) keräsi niinkin myöhään kuin vuonna 2011 ilmestynyt Leffa boogie vol. 19. Viimevuotinen menekki jäi kuitenkin pahaenteisen vaisuksi: #smurfie vol. 23 ei jaksanut 33. sijaa ylemmäs.

Muu tarpeellinen näkynee oheisessa graafissa (klikkaa isommaksi). Sellaista vain välillä pohtii, että ekojen smurffilevyjen kohderyhmä on jo vankasti täysikasvuista porukkaa. Vieläkö he muistelevat lapsuuden sinisiä suosikkibiisejä, oliko edes sellaisia? Henkilökohtaista mielipidettä en ole muodostanut enkä aiokaan.