Keltainen myötätuuli

Sesongille tyypillinen uutuustulva näkyy listoilla niin, että debyyttien seassa ei ole tilaa nousta ylöspäin. Tämän viikon Top 40:ssä ei ole yhtään nousijaa, ja neljästä edellisestä niitä löytyi yksi tai kaksi. Hurjan vaihtuvuuden seurauksena mukana on enää vain viisi äänitettä, joilla on enemmän kuin viisi listaviikkoa!

Seuraavaan tilastoon lyö taas leimansa keltainen aalto eli Hullut päivät levytarjouksineen. Kävin eilen nuuhkimassa pää-Stockmannin kulutustunnelmaa ennakoidakseni listatapahtumia. Keskiviikkona mainitsemani Celebration-tarjous koskikin vain yhden cd:n versiota, ja pääkallonpaikalla siltä veivät huomion ainakin Samuli Edelmannin, Kissin ja Scandinavian Music Groupin myyntipömpelit. Myös viiden cd:n Michael Jackson -boksia kaupattiin niin halvalla, että listapaluu tuntuu todennäköiseltä.

SMG-kokoelman yhteydessä on nähty kommentteja, että pikainen julkaisu johtuisi puoli vuotta sitten ilmestyneen Palatkaa Pariisiin! -albumin huonosta menestyksestä. Höpö höpö, sehän viihtyi Top 40:ssä 24 viikkoa eli merkittävästi kauemmin kuin mikään neljästä edeltäjästään, ja vuosilistalla roikutaan yhä sijalla 13. Silti pidän mahdollisena, että Näin minä vihellän matkallani ei kohoa miksikään megasukseeksi – kokoelmat ovat arvaamattomia.

Aikakausi loppuu

Tiedote julkaistiin jo toissapäivänä, mutta mediassa on oltu oudon hiljaa. Ehkä aiheesta valmistellaan laajempia artikkeleita – ainakin ensi viikon Rumbassa sellainen ilmestyy. Uutinen on tämä: Suomen virallisten listojen laatija vaihtuu vuoden lopussa.

ÄKT on hankkinut uuden kokoamissysteemin Ranger Computersilta, joka vastaa myös brittilistojen teknisistä edellytyksistä. Se on levykauppiaille ilmainen – he tarvitsevat systeemiä pyörittääkseen vain viivakoodilukijan, sim-kortin ja mobiilimodeemin, ja tilastomylly jauhaa Google Maps -avusteisella palvelimella. Rumban silminnäkijät Ville ja Janne kuvailivat järjestelmää pätevän tuntuiseksi, ja ÄKT pyrkii saamaan kaiken suomalaisen levymyynnin näkymään siinä.

Tämä tarkoittaa – ei kauhean yllättävästi – Yleisradion ja ÄKT:n listayhteistyön loppua. 16 vuotta sitä kesti, joten muodostaahan uutinen jonkinlaisia aukkoja tajuntaan. Mitä esimerkiksi tapahtuu yle.fi:n mittaville arkistoille? Toivottavasti siirtymäkausi hoituu sutjakammin kuin kahdella edellisellä kerralla – laatijan vaihtuessa muutama lista jäi kokonaan väliin, vuonna 1988 taukoa oli lähes kaksi kuukautta. Onneksi tuolloisetkin myyntitapahtumat saatiin aikakirjoihin kilpailevien ”epävirallisten” tilastointien ansiosta.

Melko jännää kaiken kaikkiaan, nyt ei ole skeptisyyden aika. Latauslistaahan ylläpidetään myös brittiläisin opein, ja nähtäväksi jää, kuinka/josko hupenevat levysinglemarkkinat yhdistetään jatkossakin latausdatan kanssa singlelistaksi. Arvoitus on toistaiseksi sekin, missä ja miten uudet listat tuodaan yleisön tietoon. Tiedotteen saa luettavakseen Rangerin sivuilta.

Yllätyksetön uutuusryöppy

Juha Tapio ei muikeista levymyynneistään huolimatta ole koskaan päässyt albumilistamme kärkeen. Viime syksynäkin Suurenmoinen elämä -levyn tien tukki hirmumyyjä Metallica. Suurenmoinen kokoelma 1999–2009 debytoi tällä viikolla kolmosena eikä näytä sekään rikkovan kuparista. Tosin näyttää ilmeiseltä, että Lauri Tähkä & Elonkerjuu on viimeistä viikkoa ykkösenä. Jolleivät ensi viikon uutuudet nappaa paalupaikkaa, niin sitten Hullut päivät -tarjouksessa oleva Madonna.

Paramore ja Tokio Hotel ovat aiheuttaneet Suomessakin melkoista surinaa, mutta saivat vasta nyt Top 10 -albumin (sijat 5 ja 9). Humanoid kantakoon saksalaisen musiikkiviennin lippua siihen asti, kun Rammstein taas rynnii tilastoihin – ja ainahan on arvostettava kokoonpanoa, jonka rumpalin etunimi on Gustav.

Tulokkaita on yhteensä 15 – sijan 40 debytantiksi merkitty The XX kävi jo aiemmin 26:ntena. Alice in Chains palasi 13 vuoden tauolta sijalle 11, ja Laura Voutilaisen (14) sekä Pentti Hietasen (19) numerot myötäilevät viime vuosien keskiarvoja. Sen sijaan Jari Sillanpään tulisi jatkossa parantaa elokuvalevynsä 13. sijaa, koska miehen kaikki aikaisemmat studioalbumit on nähty Top 10:ssä.

Uutuuksien seassa on pari ensikertalaistakin, hyvinkääläinen Kiana (31) ja ruotsalainen Mustasch (35). Saavat onnitella itseään ainakin siihen suhteutettuna, että varsin kauaksi Top 40 -kynnyksestä ovat jääneet muun muassa entinen hitti-ihme Mika sekä Britanniassa edelleen kelvollista suosiota nauttiva Basshunter.

Tuppeen sahattua

Vesa-Matti Loiri on taatusti 2000-luvun menestyneimpiä albumiartisteja: kymmenen Top 20 -levyä, joista neljä nousi ykkösiksi (Ystävän laulut 2003, Ivalo 2006, Inari 2007 ja Kasari 2008). Hittibiisejä mies ei kuitenkaan ole saanut aikaiseksi yli 20 vuoteen – jouluisin latauslistalla piipahteleva Sydämeeni joulun teen on sekin alkujaan vuodelta 1988.

Loputtomien coverlevyjen ja kokoelmien jatkoksi on vihdoin julkaistu kovien nimien tuella uustuotantoa, joten voisi odottaa Hyvää puuta -albumin sisältävän myös hittimateriaalia. Nimiraidasta on tehty jopa video. Biisi majailee kuitenkin tämän viikon Music Control -radiolistalla vasta 52:ntena. Ehkä tässä ei ole mitään kummasteltavaa, sillä Loirin yläpuolelle päätyneistä artisteista vanhinkin eli Pate Mustajärvi on 11 vuotta häntä nuorempi. Patea kaksi vuotta nuorempi Madonna jatkaa listakärjessä.

Näitä ei juhlita

Madonna nettosi viime viikolla 50. Top 10 -singlensä Suomessa, kun It’s So Cool debytoi kahdeksantena. Matalampiakin sijoja on kertynyt kosolti, joten Celebration-kokoelmilta on jouduttu karsimaan hittejä raa’ahkolla kädellä. Yhden cd:n versiossa on 21 kappaletta, tupla-cd:llä 36. Kaikki yksöisen biisit ovat myös tuplalla, tosin aivan eri järjestyksessä.

Jopa yksöiskoosteelle on päätynyt yksi laulu, joka ei koskaan noussut Suomen listoille: Lucky Star. Tuplalla sille tekevät seuraa Everybody, Burning Up, Dress You Up ja Open Your Heart. Yksöishitit ovat keränneet minun pisteytyssysteemissäni keskimäärin 3,2 nappia, tuplan kappaleet keskimäärin 2,5 nappia (ennenjulkaisemattomia Celebrationia ja Revolveria ei huomioitu näissä laskuissa).

Pois on siis jäänyt monta oikeasti menestynyttä Madonna-hittiä. Yllättävimmät eliminaatit ovat varmaan True Blue ja ensimmäisen 50 hittiä -listan ykkönen This Used to Be My Playground. Luettelen tässä Suomen listoilla eniten pisteitä keränneet hylkiöt, perässä nappimäärä.
American Pie (2000) *****
You’ll See (1995) *****
This Used to Be My Playground (1992) ****
Give It 2 Me (2008) ****
Deeper and Deeper (1992) ****
Hanky Panky (1990) ***
Don’t Cry for Me Argentina (1996) ***
True Blue (1986) **
The Power of Good-bye (1998) **
You Must Love Me (1996) **
Rescue Me (1991) **

Silmä lepää metallissa

Olisi ehkä aikoinaan pitänyt satsata Suomen virallisten musiikki-dvd-listojen arkistointiin, sillä huomasin juuri Ylen nettiarkiston ulottuvan vain viikkoon 5/2004 asti. Harvoinpa sitä tulee edes seurattua, mutta kun havaitsin Michael Jacksonin Number Onesin viettävän jo 10. viikkoaan ykkösenä, piti tutkailla tapauksen mahdollista poikkeuksellisuutta.

Poikkeuksellinen se totisesti on – ei putken pituuden vuoksi vaan siksi, että murskaava valtaosa ykköseksi nousseista dvd-julkaisuista on rockia, metallia, rockia, heviä, rockia, hard rockia, rockia tai suomirockia. Kärkeen on kelvannut näiden lajityyppien sisällä kaikenmoista Rainbow-livetallenteesta Albert Järvisen kokoelmaan. Rytmiorientoitunut tanssimusa oli totaalisessa pannassa Jacksonin kuolemaan asti (myös Live in Bucharesthan kävi sen jälkeen kärjessä).

Puhutaan kauniimmasta sukupuolesta, ja tällä luulisi olevan jonkinlaista etua visuaalisen median kannalta, mutta mitä vielä. Vajaan kuuden vuoden aikana naisartistit tai -yhtyeet ovat keränneet vain kuusi ykkösviikkoa! Asialla olivat Tiktak (kaksi viikkoa), Anna Eriksson, Paula Koivuniemi, PMMP ja ainoana ulkomaalaisena yllätysnimi Anastacia.

Tässä pisimpään musiikki-dvd-tilaston paalupaikalla pysyneet dvd:t.
24 – Iron Maiden: Visions of the Beast
24 – Metallica: Videos 1989–2004
18 – HIM: Love Metal Archives Vol. 1
13 – Pink Floyd: Pulse
10 – AC/DC: Family Jewels
10 – Michael Jackson: Number Ones
Vaikka Iron Maiden ja Metallica ovat tasoissa, ensinmainittu bändi on listan todellinen herra. Se on näet viettänyt viiden eri nimikkeen turvin yhteensä tajuttomat 47 viikkoa ykkösenä.

Kärkikaksikko on siinä suhteessa ansainnut asemansa, että kummassakin on satsattu definitiivisyyteen – Videos 1989–2004 on erityinen jo siksi, että Metallicalta ei ole koskaan julkaistu kokoelma-cd:tä. Niiden rinnalla esimerkiksi Number Ones ja muut Jacksonin videokoosteet ovat surkeita torsoja puutteineen, toistoineen ja lyhennelmineen.

Ostetuimmat albumit 1–9/2009

Odotin kyllä useampia tulokkaita 20:n joukkoon kuin kolme, mutta kärkipää meni sentään mukavasti uusiksi. Mukana on yhä kahdeksan viimevuotista julkaisua.

1. (1) Anna Puu: Anna Puu
2. (–) Lauri Tähkä & Elonkerjuu: Tänään ei huomista murehdita
3. (2) PMMP: Veden varaan
4. (–) Yö: Loisto
5. (3) Koop Arponen: New Town
6. (4) Lady Gaga: The Fame
7. (5) Metallica: Death Magnetic
8. (7) Cheek: Jare Henrik Tiihonen
9. (6) Kotiteollisuus: Ukonhauta
10. (8) Pete Parkkonen: First Album

11. (9) Happoradio: Kaunis minä
12. (10) Amorphis: Skyforger
13. (12) Scandinavian Music Group: Palatkaa Pariisiin!
14. (11) Tapio Rautavaara: Kulkurin taival
15. (13) U2: No Line on the Horizon
16. (14) Apulanta: Kuutio
17. (15) Pink: Funhouse
18. (–) Green Day: 21st Century Breakdown
19. (17) AC/DC: Black Ice
20. (16) Duffy: Rockferry