torstai 17. helmikuuta 2022

Jäntevyys palkitaan

45 vuotta vanhalla bändilläkin voi olla nopeita suhdannevaihteluita. Saxonin brittihevareiden vuoden takainen Inspirations-albumi ylsi nipin napin vain fyysiselle listalle, mutta uusimmalla päälistalla Carpe Diem -albumi nousi oitis neljänneksi, yhtyeen uran selvästi parhaalle sijalle. Vaikka Saxon aikoinaan tilastoitui meillä vasta seitsemännellä levyllään, tuostakin tapahtumasta on melkein 37 vuotta.

Hiljattain puntaroin, voisiko albumilista-artisteille rakentaa ranking-järjestelmän, joka pohjautuu pelkkiin listatapahtumiin eli sijalukuihin, listaviikkoihin ja levyjen määrään. Kiinnostavan lisukkeen siihen toisivat juuri tuollaiset saxonmaiset 37-vuotiset jännevälit ensimmäisestä tuoreimpaan merkintään. Tietysti monet muuntyylisetkin veteraanit hyötyisivät aikamittauksesta, mutta arkistoa tutkittuani huomasin, että metalliyrittäjät nousisivat esiin.

Myönnän: en luonnostani kiinnitä paljon huomiota raskaiden bändien ansioluetteloihin. Tuskin lienen edes oivaltanut, että Death Angel ja Morbid Angel ovat kaksi eri kokoonpanoa, vaikka kummankin listajänne on reilusti yli 20 vuotta. Saxonin tapaiseen yli 30-vuotiseen cv:hen ovat yltäneet muun muassa U.D.O., Testament, King Diamond, Queensrÿche, W.A.S.P., Dio, Slayer, Yngwie Malmsteen sekä kotimaisista Tarot ja Stone. Ilmeisimmät jätän luettelematta.

Koska olen viime vuodet pulikoinut hittihetteikössä, pidän kiehtovana ja oikeudenmukaisenakin, että siinä sivuosaan sysätyt hevarit saavat tähtihetkensä albumiartisteina. Vaikka listakäynnit jäävät usein lyhyiksi, esittäjien ja heidän faniensa sinnikkyys pitää palkita. Listaviikkosarakkeesta toki tulee rankingin tärkein, mutta myös levyjen määrälle ja uran aikajänteelle annetaan kunnon painoarvo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti