Jumalaista innottomuutta

Albumilistan yhdistelmä pikavisiittejä (myynti) ja ikihonkia (striimi) on vaivaannuttavan keinotekoinen, mutta striimijuuttuminen on vielä sen verran tuore ilmiö, että siitä on harva se viikko osoitettavissa ennennäkemättömyyksiä. Esimerkiksi Lewis Capaldin Divinely Uninspired to a Hellish Extent on nyt matalimmalla huippusijoituksella varustettu vähintään vuoden listalla ollut albumi. 53 viikkoa, korkein sija 17.

Teflon Brothersin Circus on puolestaan edennyt 149 listaviikkoineen jo neljänneksi kaikkien aikojen maratontaulukossa. En osaa pitää sitä ihan samanlaisena kulttuuri-ilmiönä kuin kolmea edelläolijaa, jotka siis ovat Haloo Helsingin Kiitos ei ole kirosana (192), Antti Tuiskun En kommentoi (180) ja Adelen 21 (162).

Albumeista voisi tehdä samanlaisen artistivertailun kuin tein hiteistä alkuvuonna, hittipisteiden sijasta mittarina olisivat listaviikot. Striimijuuttujat eivät pääsisi häiritsemään kuin muutamalla ensimmäisellä listalla, koska niitä ei ole yksittäisille artisteille ehtinyt vielä kertyä kovin useita. Katsotaan nyt, koska tuollaisen ehtisi koota.