Jos ulkomaisella menestyksellä on vaikutusta vuoden biisin valintaan, niin miksi gaalassa jaetaan erikseen vienti-Emma? En nyt ala spekuloida, moniko raadin jäsen tiesi, kuinka maltillisia tämän medialemmikin kotimaiset saavutukset toistaiseksi ovat. Oletan kuitenkin, että raadin sisällä on ollut risteäviä näkemyksiä siitä, kuuluuko kansainvälisyys huomioida valinnassa vai ei.
Mistä tulemme vanhaan dilemmaan, äänestystavan ratkaisevaan vaikutukseen raatiarvioissa. Alman Chasing Highs on malliesimerkki. Jos äänestys painottuu ykkösvalintaan, ei ulkomaanmenestyksen kannattajia tarvitse olla kummoinenkaan määrä, kun he saavat poikkeustapauksen nousemaan esiin viiden muun keskenään samantapaisen ehdokkaan seasta. Jos taas kaikki laitetaan järjestykseen, myös niiden ääni kuuluu, jotka tietävät Alman jääneen kotimaanmarkkinavertailussa täysin muiden jalkoihin.
Emme tiedä, kuinka äänestys on järjestetty, kuten emme enää käytännössä koskaan tiedä, kun asiantuntijaraati kokoontuu (tai ”kokoontuu”). Olisi kiva tietää. Televisioidut numerokyltit takaisin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti