Tein eilen postilakkoon varautumisen nimissä yli 12-tuntisen työpäivän, joten minun puolestani lakko voisi vaikka alkaa. Eipä siitä tiedonjanoisille koituisi kummoisia seurauksia, edes listatiedonjanoisille. Toisin oli aikana ennen nettiä. Posti kuljetti paitsi lehdet myös ison osan informaatiosta lehtien tekijöille. Kun Rumba laati omaa erikoisliikkeiden myyntilistaansa 1985–1990, aineistot tulivat postissa – ehkä muutama pioneeri käytti faksia.
Kun ajattelee 20–50 vuoden takaisia listamekanismeja, on jopa ihme, etteivät lakot häirinneet niitä sen enempää. Suomi soi 4 -kirja ilmoittaa, että maaliskuun 1963 lista jäi ilmestymättä postilakon takia. On totta, että tuon kuun Iskelmä-lehteä (joka sisälsi helmikuun myyntitiedot) ei julkaistu, mutta irtonumerovetoisen Ilta-Sanomien jokatoisviikkoinen lista pyöri normaalisti. Ilmeisesti tiedot pyydettiin kauppiailta puhelimitse.
Vain kahdella lakolla sen jälkeen on ollut listoihin vaikuttavaa potentiaalia. Vuoden 1967 painotyöntekijöiden lakko esti joidenkin lehtien ilmestymisen, mutta ei jättänyt tilastollisia aukkoja. Marras-joulukuussa 1980 lehtitoimittajien lakko pisti kaiken journalistisen printin tauolle kolmeksi viikoksi. Tuolloin Seuran yksi kuukausilista jäi ilmestymättä, mutta Avun ja Suosikin ei jäänyt.
Nykyisin Suomen listoja ei taida fyysisessä muodossa näkyä missään, kun Helsingin Sanomatkin kyllästyi lyhyessä ajassa keskiviikkopalstaansa. Vai näkyykö? Sinänsä jopa hieman huolestuttavaa – digitaalinen arkistokelpoisuus kun on yhä aika nuori ja epäkypsä käsite.
Tuosta vuoden 1967 lakosta tulikin eräs asia mieleeni. Helmikuun 1967 Suosikin listat puuttuvat noista kokoamistasi single- ja albumilistoista. Eikö tuolloin ilmestynyt Suosikkia, vai jäivätkö vain listat julkaisematta?
VastaaPoistaLehti tuli, siinä vain ei ollut listoja.
VastaaPoista