Listahirmuiksi jo ennen ensimmäistä levyäkään julistetun The Priestsin markkinahumulle on altistuttu maailmalla eri tavoin. Norjassa ja Irlannissa mentiin jopa ykkösiksi ja niiden naapurimaissakin kärjen tuntumaan, ja USA:ssa levy johtaa Top Classical Albums -tilastoa. Mutta Keski-Eurooppa ei ole juuri lämmennyt – Saksan Top 100 -listalla Priestsiä ei näy lainkaan.Saksa ei ole paska maa. Minäkään en ymmärrä laulavien munkkien, missien, mäkihyppääjien ja ties kenen jälkeen, mitä poikkeuksellista on laulavissa papeissa. Moisia kun on täällä Suomessakin kuunneltu jo riittämiin Jukka Kuoppamäen, Mikko Salmen ja kumppanien ansiosta – Oi beibin isäkin oli rovasti. Priestsiä ostetaan meillä kuitenkin siihen tahtiin, että ensi jouluksi saadaan vastaisku kenties juuri Kuoppamäeltä, Salmelta ja kumppaneilta. Rivit kasaan, kovat kaulaan ja rintamalle! Tämä kolehti kannattaa kerätä.
Eikös Al Green ole kuitenkin se kuuluisin laulava pappi? Greenin tapauksessa pappeus ei kuitenkaan merkinnyt hyvää listamenestykselle: papiksi vihkimisen jälkeen meni 32 vuotta ennen kuin Green sai taas albumin USA:n top kymppiin.
VastaaPoista