lauantai 27. elokuuta 2016

Flopin kaava

Radio Suomessa on menneenä (?) kesänä pyörinyt pari pophistoriaa hyödyntänyttä sarjaa, jotka väkisinkin mietittävät biisivalinnoillaan, koska ammennettava menneisyys on niin valtavan laaja. Uusintoina esitetyssä Hitin kaavassa analysoitiin yhden kappaleen viehätysvoimaa, toista kesää pidetyillä Klassikkokäräjillä on mukana kuusi per jakso.

Ensimmäisessä katse tarkentuu hitti-sanaan ja joskus nousee siitä päivittelevästi yläviistoon: mikä hitti muka? Ainakin kerran oli työn alla ilmiselvä limbo: Duffyn Rockferry-suurmenestystä seuranneen albumin eka single Well, Well, Well (2010), joka jäi kotimaassaan Britanniassakin vain 41. sijalle, vaikka Rockferryltä lohkesi kaksi Top 3 -suosikkia. Lievästi sanottuna outo valinta.

Ilmeisesti tänään viimeisen kerran käytäviä Klassikkokäräjiä hallitsee perinteinen uskottavuutta tavoitteleva rock-eetos. Yhtä sekaan eksynyttä iskelmää (Tahdon olla sulle hellä) oli helppo pitää provokaationa. Ja se suomalaiseen rock-eetokseen kuuluva asenne, että musta musiikki on parhaimmillaan puhkiromantisoituna museoesineenä, pääsee toki myös esiin. Kun valkoinen musiikki on valmis klassikoksi jopa 10 vuodessa, niin harvat mustat näytteet ovat yli 50 vuoden takaa – pakolliset Prince ja Michael Jackson poislukien.

Hah! Aretha Franklinin A Natural Woman on vasta 49-vuotias, äläpä liioittele siinä. Niin, siinäpä erikoinen tapaus. Viime viikon ohjelmassa puhuttiin Arethasta, samoin Areenan biisitiedoissa, mutta kuulijoiden korviin kyllä ajettiin kirjoittaja Carole Kingin oma versio. Sitä on jälkikäteen pahoiteltu erheenä, mutta minua ihmetyttää: kuulivatko raatilaisetkin väärän version eivätkä huomanneet eroa? Tai huomasivat mutta eivät hennoneet huomauttaa, sitäkin tapahtuu?

1 kommentti:

  1. Olen kuunnellut kai jokaisen Klassikkokäräjien jakson ohjelman monista puutteista huolimatta. Yksi alusta asti epäselväksi jätetty asia on, kuuluuko raatilaisten antaa pisteensä omien mieltymystensä mukaan, vai arvioivatko he kappaleen klassikkoutta. Juontaja on antanut kumpaakin ohjetta samassakin jaksossa, ikään kuin kysymyksessä olisi sama asia.

    A Natural Womanin tapauksessa oli mielestäni selvää, että raatilaiset kuulivat Aretha Franklinin version. Laulutavasta ja sovituksesta annetut kommentit eivät voineet liittyä radiossa soineeseen Carole Kingin versioon. Johtuiko sekaannus kenties siitä, että samaan jaksoon oli valittu toinenkin Carole Kingin kirjoittama laulu, James Taylorin esittämä You've Got A Friend? Yritettiinkö liiallista King-painotteisuutta korjata päättämällä viime tingassa soittaa raatilaisille Aretha Franklinin versio?

    VastaaPoista