Viime viikon albumilistalle oli merkitty yksi uutuus (Olavi Virta -kokoelma), joka todellisuudessa oli re-entry vuodelta 2005. Tämänviikkoisen Top 40:n nettiversiossa levylle on merkitty kaksi listaviikkoa, mutta klikattava listahistoria kertoo myös menneet maineteot (korkein sija 6). Tekniikka on ihmeellistä.
Mutta sanomani piti, että viimeviikkoinen oli Ylen Top 40 -historian 34. lista, jossa ei ollut yhtään uutuutta. Kaikki tällaiset tapaukset ovat keskittyneet kesään tai vuodenvaihteeseen – niitä ei ole ilmennyt yhtään viikkojen 5–25 tai 33–48 välillä. Yllättävän usein apuun on rientänyt Brian Setzer, jonka kesäisistä listalevyistä kaksi oli viikkonsa ainoita uutuuksia ja yksi oli toinen kahdesta debytantista. Vuosien 2000–2001 vaihteessa laadittiin kolme uutuudetonta listaa peräkkäin.
Olen viime aikoina koonnut paljon uutta infoa vuoden 1994 jälkeisestä tilastohistoriasta eli siitä eteenpäin, kun maassamme on ollut viralliset viikoittaiset listat. Sellaista, jota ei näe nettiarkistoista tai kirjastani. Esimerkiksi sitä tosiasiaa, että historian pahin listansisäinen pudotus oli kakkossijalta 37:nneksi, on aika hankala löytää netistä. Kuka ja koska? Hmmm, kerron aikanani. Projekti on vielä hiukan kesken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti