Viisumaat #26–30

Tätä sarjaa varten euroviisujen eri pistejärjestelmät on laitettu samalle asteikolle ja laskettu historian menestyneimmät viisumaat yhteissaldojen perusteella.

Oheisen viisikon muut maat tulivat kilpailuun vuosina 1986–1994, mutta Azerbaidžan vasta 2008. Se on kuitenkin ehtinyt noukkia nipun hyviä sijoja, yhden voitonkin kuten myös Viro. Muista maista paitsi Kroatiasta on käväisty Suomen listoilla, mutta 1000 pisteen nappirajaa ei ole ylitetty. Alla kaikkien viisi parhaiten pisteytettyä edustuskappaletta kisasijoituksineen.

30. ROMANIA
2006 – Mihai Trăistariu: Tornerò (4)
2010 – Paula Seling & Ovi: Playing with Fire (3)
2005 – Luminița Anghel & Sistem: Let Me Try (3)
2017 – Ilinca feat. Alex Florea: Yodel It! (7)
2002 – Monica Anghel & Marcel Pavel: Tell Me Why (9)

29. AZERBAIDŽAN
2013 – Farid Mammadov: Hold Me (2)
2011 – Ell & Nikki: Running Scared (1)
2009 – Ay Sel & Arash: Always (3)
2019 – Chingiz: Truth (8)
2010 – Safura: Drip Drop (5)

28. KROATIA
1998 – Danijela: Neka mi ne svane (5)
1999 – Doris Dragović: Marija Magdalena (4)
1996 – Maja Blagdan: Sveta ljubav (4)
1995 – Magazin & Lidija: Nostalgija (6)
2005 – Boris Novković feat. Lado: Vukovi umiru sami (11)

27. VIRO
2001 – Tanel Padar, Dave Benton & 2XL: Everybody (1)
2002 – Sahlene: Runaway (3=)
2000 – Ines: Once in a Lifetime (4)
1996 – Maarja-Liis Ilus & Ivo Linna: Kaelakee hääl (5)
1999 – Evelin Samuel & Camille: Diamond of Night (6)

26. ISLANTI
1999 – Selma: All Out of Luck (2)
1990 – Stjórnin: Eitt lag enn (4)
2009 – Yohanna: Is It True? (2)
2021 – Daði og Gagnamagnið: 10 Years (4)
1992 – Heart 2 Heart: Nei eða já (7)

Viikko on pitkä aika

Nyt on vasta vuoden toinen viikko, jolloin albumilistan ykkösenä on ulkomainen äänite. Ensimmäinen oli 16/2023, ja silloin kärjessä debytoi Metallican 72 Seasons. Se katosi Top 50:stä kuudessa viikossa, eikä tämänkertaisetkaan enteet ole paljon lupaavampia. Kyseessä on Travis Scottin neljäs albumi Utopia.

Ilmestymispäivän Spotify-listalla Utopian raidoista yksitoista ylsi 50 striimatuimman joukkoon, paras 15:nneksi. Tahti laantui niin nopeasti, että viikon singlelistalta ei irronnut mitään 33. sijaa parempaa. Mutta kyllä muillekin viikko voi olla pitkä aika: yleensä vauhdikkaampiin lähtöihin tottuneen Williamin Love Me vajosi julkaisupäivän 11. sijalta 27:nneksi.

Radiolistankin kautta saatiin yksi arkistoituva hitti, kun Kaija Koon Onnea matkaan eteni 12:nneksi. Tilastoihin päätyy täyssoolona uutuusbiiseillä aniharvoin 60 vuotta täyttäneitä artisteja, mutta viime vuonna Top 20:ssä nähtiin myös Ressu Redford (s.1961). Kaija on seuraavaa vuosikertaa, mutta nyt debytoidessaan muutaman kuukauden vanhempi kuin Ressu Hölmö sydän -hitin aikoihin. Miehen tämänkeväinen Sä olet syy on käynyt korkeimmillaan sijalla 22.

Viisumaat #31–51

Tätä sarjaa varten euroviisujen eri pistejärjestelmät on laitettu samalle asteikolle ja laskettu historian menestyneimmät viisumaat yhteissaldojen perusteella.

Eurovision laulukilpailun finaaleihin on vuodesta 1956 lähtien päässyt 50 maata, mutta sijalukuja on 51, koska Serbia ja Montenegro olivat kahdesti kisassa yhtenä maana. Nimen perässä numero kertoo viisufinaalissa mukanaolojen määrän.

31. Bosnia ja Hertsegovina (18)
32. Armenia (12)
33. Serbia (12)
34. Moldova (13)
35. Latvia (10)
36. Puola (16)
37. Unkari (14)
38. Liettua (16)
39. Slovenia (16)
40. Australia (7)
41. Bulgaria (5)
42. Albania (11)
43. Pohjois-Makedonia (9)
44. Georgia (7)
45. Serbia ja Montenegro (2)
46. Tšekki (5)
47. Valko-Venäjä (6)
48. Montenegro (2)
49. San Marino (3)
50. Slovakia (3)
51. Marokko (1)

Top 30:n ulkopuolisille maille on tullut kaksi voittoa, jotka saivat Latvia ja Serbia. Merkittävimmiksi listahiteiksi Suomessa etenivät Rosa Linnin Snap (Armenia 2022) ja Brainstormin My Star (Latvia 2000). Alla kymmenen parhaiten pisteytettyä näiden maiden kappaletta, suluissa kisasijoitus.

BULGARIA 2017 – Kristian Kostov: Beautiful Mess (2)
LATVIA 2002 – Marie N: I Wanna (1)
SERBIA JA MONTENEGRO 2004 – Željko Joksimović & Ad-Hoc Orchestra: Lane moje (2)
PUOLA 1994 – Edyta Górniak: To nie ja! (2)
SERBIA 2007 – Marija Šerifović: Molitva (1)
AUSTRALIA 2016 – Dami Im: Sound of Silence (2)
BOSNIA JA HERTSEGOVINA 2006 – Hari Mata Hari: Lejla (3)
LATVIA 2000 – Brainstorm: My Star (3)
SERBIA 2012 – Željko Joksimović: Nije ljubav stvar (3)
AUSTRALIA 2015 – Guy Sebastian: Tonight Again (5)

Dazzling Headline

Ensitietojen perusteella viime perjantain biisijulkaisuista parhaiten on striimannut Williamin Love Me. Uusimmalla singlelistalla debytoivat Tuulin Redflag ja T Swoopin ja Iben Allstar, jossa samplataan Edward Mayan vuoden 2010 jättihittiä Stereo Love. Nimistään huolimatta nuo kaikki kappaleet esitetään pääosin suomeksi.

Tuoreehkoja saman trendin edustajia ovat samana päivänä julkaistut Costin ja Lauri Haavin Partyboy ja Korelonin ja Iben Cityboy, joista ensimmäinen pärjäsi aluksi paremmin, mutta jälkimmäinen on roikkunut listalla pitempään. Varmaan liittyy yleiseen Ibe-kuumeen nousuun, joka elvytti myös alkuvuonna ilmestyneen Famousin Top 20:n tuntumaan. Joka totta kai toteuttaa samaa tyylilajia, ja on niitä muitakin.

Ilmiöstä tulee mieleen aika, jolloin euroviisuissa piti laulaa oman maan kielellä, mutta moni yritti ujuttaa sekaan kansainvälisempiäkin sanoja, mieluiten kappaleen nimeen. Niinpä meitäkin edustivat muun muassa Playboy, Reggae OK, La dolce vita ja Bye bye baby. Itävalta, saksankielinen maa, voitti vuonna 1966 saksankielisellä sävelmällä Merci, Chérie.

Edeltävästä voi kenties päätellä, että olen saanut valmiiksi aiemmin mainitsemani suuren viisumaavertailun. Alkava elokuu käynnistää tulostuksen niin moniosaisena, että kesäsarja muuttunee väkisinkin syksysarjaksi.

Pam pamista bam bamiin

Lisämateriaalia 2022-hittivuosilistaan. Oheisessa graafissa esitetään 50 menestyneimmän kappaleen pistejakaumat, harmaassa palkissa striimit ja keltaisessa radiosoitto. Lista on julkaistu myös suomenvuosilistat-sivustolla, jossa noiden elementtien prosenttiosuuksiksi kerrotaan 65/35.

Olen aiemmin väittänyt, että listan kärkipäässä radion osuus kasvaa mainitusta suhdeluvusta, koska isot radiohitit keräävät pisteitä kauemmin kuin striimihitit. Enää tuo ei selvästikään pidä paikkaansa, sillä Top 50:n yhteenlaskuissa radiopisteiden prosenttiosuus on vain runsaat 32. Ja kyllähän sen ilman vuosikatsaustakin huomaa, että striimihittien tilastokestävyys on kohentunut, vaikka pikavisiittejä myös yhä näkee.

Entistä useampi artisti, jolla ei ole toivoakaan päätyä tehorotaatioon, sinnittelee singlelistalla niin kauan, että ovi hittivuosilistan eliittiaitioihin aukeaa. Ykkösnimi on tietenkin Gettomasa, joka sai kaksi biisiä kärkikymmenikköön ilman ensimmäistäkään radiosoittopistettä.

 

Gammalrokin parhaat

Muuttokaaoksessa huomasin yllättäen omistavani 152-sivuisen Mauri Kunnas -kokoelman The best & the wörst of Nyrok City. Halusin hieman tarkentaa muistikuviani tästä vuonna 1975 Introssa aloittaneesta ja Suosikissa 1985 loppunsa kokeneesta sarjakuvasta. Muistikuvissa on aukkoja, koska en milloinkaan ollut Suosikin vakituinen lukija.

Pidin Kunnaksen estottomasta tyylistä, mutta en pitänyt sarjan vaikeuksista ajankohtaisuuden suhteen. Kun 1970-luvun lopulla markkinamme täyttyivät uusista rocknimistä, Nyrokin pääosia pitivät yhä Remu ja Hurriganes. Vihdoin mukaan löydetty hahmo pysyi kuvioissa, vaikka ei reaalimaailmassa enää kiinnostanut ketään, kuten Maukka Perusjätkä. Häntä luultavimmin oli hauska piirtää.

Nykyperspektiivistä hahmoviive ei ollut ihan niin pitkä kuin muinoin tuntui, ja monet (lehden) kohderyhmän kannalta yli-ikäisten tyyppien seikkailut olivat ehkä hauskimpia, kuten Frederikin ja Riki Sorsan kamppailu viisukarsinnoissa 1981. ”Tantsu Känsä”, jolla viitattiin erääseen Kunnaksen ikätoveriin, sai ilkeän mutta osuvan käsittelyn varsinaisen Karvapäägalleria-suosiokautensa jälkeen.

Känsä-sarjiksessa näyttäytyi myös ”Liisa Pullasorsa” eli hiljattain edesmennyt Liisa Tavi. Hänet tunnisti heti! Piirrosten näköisyys vaihteli kuten kaikilla karikatyristeillä, mutta onnistuneimmin tallentuivat ehkä Albert Järvisen, Pirkko Liinamaan, Paul Oxleyn ja Andy McCoyn olemukset.

Japanin jätti kesäterässä

Radio Monitorin viikkoraportin mukana tulee piirakkakaavio eri levy-yhtiöiden impact-osuuksista Top 100:ssa. Yleensä siitä ei ole paljon kerrottavaa, mutta alkukesällä kolmen suuren, Universalin, Warnerin ja Sonyn kilpailu oli tavallista tasaisempaa – kaikkien markkinaosuus alle neljän prosenttiyksikön sisällä, noin 27–31 %. Siitä Sony on nyt runsaassa kuukaudessa pudonnut 18 prosenttiin.

Tämänviikkoisen radiolistan korkein Sony-biisi 14:ntenä on Been Viimeisiä sanoja. Tuntumassa roikkuu Zara Larssonin Can’t Tame Her, joka nousi listalle jo helmikuussa ja kävi ylimmillään seitsemäntenä. Puolivuotias hitti yllätti etenemällä vasta eilen ensi kertaa pistesijalle (#39) singletilastossa. Kworbin mukaan se on julkaisustaan lähtien pysytellyt Spotifyn 80 striimatuimman joukossa.

Can’t Tame Her on matkinut taustabiittinsä The Weekndin giganttisesta iskusävelmästä Blinding Lights. Tuttuja elementtejä on myös jättiloikan radiolistan 36:nneksi ottaneessa Ressu Redfordin Sä olet syyssä. Sen kertosäe ”sä olet syy, wo-oo-o” on ihan samanlainen kuin Jennifer Lopezin vanhassa hitissä ”waiting for tonight, o-oo-o”.