Den glider in i mål igen

Nimi painaa näemmä enemmän kuin esityskieli. Anna Järvisen molemmat albumit ovat nousseet ylemmäs Suomen kuin Ruotsin listoilla. Jag fick feeling saavutti sijat 26 ja 46, Man var bland molnen sijat 8 ja 18. Nyt ero vain kasvaa, sillä kakkosalbumi putosi meillä toisella viikollaan sijalle 11 ja romahti Ruotsissa 42:nneksi.

Kentin 18:nneksi ilmestynyt Box 1991–2008 julkaistiin alkujaan viime lokakuun lopulla, mutta ei yli viidenkympin hinnallaan edes hätyytellyt Top 40 -kynnystä. Ruotsissa se humahti ykköseksi ja vietti Top 60:ssä 19 viikkoa. Se tuli kotimaassaankin hiljattain myyntiin alehintaisena ja teki tänään julkaistussa tilastossa re-entryn ykkössijalle!

En tiedä sikäläisestä historiasta, mutta Suomen virallisten viikkolistojen aikakaudella mikään äänite ei ole palannut albumilistalle suoraan kärkeen. Lätkän MM-voiton jälkeen (1995) If I Only Knew -hitin sisältänyt Tom Jones -albumi The Lead and How to Swing It teki re-entryn kahdeksanneksi ja ponnisti siitä viikon kuluttua paalupaikalle. Edellisenä syksynä levy oli näyttäytynyt vain 38:ntena.

Marcon merkki

Scandinavian Music Groupin toinen ykkössija albumilistalla jäi hyvin lähelle ja kuitenkin niin loitolle. Koska levyn kysyntä useimmiten putoaa enemmän toisella kuin kolmannella myyntiviikolla, PMMP todennäköisesti pysyy SMG:n edellä ensi viikollakin. Ja jos tuo ”normaali” pudotuskäyrä toteutuu, Veden varaan nousee jo tuolloin alkuvuoden ostetuimmaksi albumiksi.

Sapattivuosi noukki parhaan listasijansa (5) Ihmisen merkki -albumillaan, minkä mielellään laittaisi uuden vokalistin Marco Hietalan ansioksi. Herra kun on aiemmin saavuttanut Top 5:n myös Nightwishin ja Tarotin riveissä. Neljäs menestysprojekti Northern Kings kävi esikoislevyllään seitsemäntenä, mutta myi vuoden 2006 joulumarkkinoilla kultaa – toisin kuin mikään Tarotin tai Sapattivuoden albumi.

Hullujen päivien alehinnat sinkosivat mukaan kuusi re-entryä, joista kiinnostavin on Leonard Cohenin The Collection 20:ntenä. Mies nimittäin myös debytoi livealbumillaan 15:ntenä. Tuplaedustus on poikkeuksellinen siihen nähden, että pitkällä urallaan Cohen on näyttäytynyt Suomen Top 20:ssä vain seitsemällä äänitteellä. Viikon yhdeksästä uutuudesta ainoastaan kaksi on kaukomailta ja molemmat Kanadasta – Diana Krall kun ilmaantui sijalle 36.

Joo kyllä, Kentkin on tuontitavaraa. 18:nneksi noussut Kent Box sisältää kymmenen cd:tä, mikä lienee ulkomaisten julkaisujen ennätys albumitilastossamme. 26:nneksi palanneessa Kulkurin taival -boksissa on 14 levyä ja pulska kirja.

Aukko sivistyksessä

Suomen sinänsä laajassa ja kunniakkaassa listahistoriassa on yksi outo puute. Meillä ei ole koskaan noussut hitiksi kahden kotimaisen naisartistin duetto. Siis soolotähtien kohtaaminen tyyliin Britney Spears & Madonna (Me Against the Music) tai sooloilijan vierailu naisvetoisen yhtyeen levyllä tyyliin Aretha Franklin & Eurythmics (Sisters Are Doin’ It for Themselves).

Suosittuja kahden naislaulajan yhtyeitä on kyllä piisannut, ja tältä taustalta onkin päästy lähimmäs tuota tähtidueton tavoitetta – Ultra Brasta tuttu Terhi Kokkonen ja PMMP:n Paula Vesala kimppalauloivat Scandinavian Music Groupin upeassa biisissä Mustana maidolla kylmänä kuumana (2007). Se pääsi 50 hittiä -listan sijalle 25 lähes pelkillä albumimyyntipisteillä, koska radiosoitto jäi häpeällisen vähäiseksi.

Viime keskiviikkona julkaistu SMG-levy Palatkaa Pariisiin! ei tietääkseni sisällä duettoja eivätkä radiot edelleenkään näytä syttyvän yhtyeelle, mutta se on vahva ehdokas huomisen listan korkeimmaksi uutuudeksi. Toinen ykkössija esikoisalbumin Onnelliset kohtaa (2002) jatkoksi tuntuu haasteelliselta, sillä tiiviinä tulppana sen edessä on kukapa muu kuin PMMP.

Graafikko-Joelia on näpäytettävä kannen typografiasta: albumin nimi on aseteltu lainausmerkkien väliin, ja ensimmäinen niistä on amerikkalaistyylisesti nurinniskoin. Suomessa sellaista ei tule harrastaa, eikä Pariisissakaan.

Toissavuosi tasapainoon

Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla on viime aikoina saanut totutella näkemään mitä oudointa palstantäytettä – Pet Shop Boysia kuvaillaan 1980-luvun kulttibändiksi sun muuta – mutta perjantaina kirmattiin turhuuden markkinoille tavallistakin railakkaammin. Teemu Luukka vertaili teostoraporttien pohjalta vuoden 2007 (!!) soitetuimpia kappaleita Yleisradiossa ja kaupallisilla radiokanavilla.

”Yleisradion soitetuimmat” tarkoitti käytännössä Radio Suomen soitetuimpia, vaikka aseman biisirotaatio on niin harva, ettei sillä esimerkiksi Music Controlin mittauksissa ole juurikaan painoarvoa. Miten tämä ristiriita selittyy? Älkää etsikö vastausta ainakaan Hesarista – tosin nettikeskustelun (tätä kirjoitettaessa) viimeisessä viestissä päästään jo lähelle asiaa.

Radio Suomihan koostuu 21 maakuntaradiosta, joiden musiikkipolitiikkaa ohjaillaan keskitetysti Helsingistä. Jos ja kun kappale soitatetaan noilla kaikilla taajuuksilla, se saa 21 teostomerkintää, kun samaan aikaan YleX:ssä tai Radio 1:ssä valtakunnallisesti raikava esitys saa vain yhden merkinnän. Tee nyt tuolta pohjalta järkevää yhteenvetoa Yleisradion soittolinjauksista... sellaisista sivujuonteista puhumattakaan, että miksi musiikkipäällikkö Jorma Hietamäki katsoi asialliseksi luukuttaa niin usein Ville Leinosen versiota ensimmäiselläkin hittirundillaan ylisoitetusta iskelmästä Pieni ja lämpöinen.

Alkaa käydä rasittavaksi aloittaa aamu tarttumalla painotuotteeseen, jonka jutuntekomotiiveista on päivä päivältä pahemmin pihalla. Mitä Hesari kuvitteli kertovansa lukijoilleen tuolla artikkelilla? Sitäkö, että kun saman päivän Nyt-liite julkaisee Otto Talvion Mitä kuulin tänään -kolumneja, niin täytyyhän meidänkin tasapainon nimissä vähän limboilla?

Kärjen kautta maailmalle

Waldo’s Peoplen Lose Control kapusi lopultakin 15. viikollaan Suomen singlelistan kärkeen. Ohitus tapahtui ilmeisesti remix-cd:n turvin, sillä latauslistalla kestoykkönen Poker Face pysyi yhä edellä. No, tokihan viisuedustajan kuuluu jossain vaiheessa johtaa kotimaansa sinkkulistaa – vai kuuluuko? Ei näitä tapauksia vuosien varrelta kovin monta löytynyt:
Marion: Tipitii 1962
Marion: Tom tom tom 1973
Riki Sorsa: Reggae OK 1981
Lordi: Hard Rock Hallelujah 2006

Ikuiseksi kakkoseksi jääminen olisi melkein yhtä perinteikästä – esimerkiksi Teräsbetonin viimevuotinen Missä miehet ratsastaa sai kärkkyä kakkossijalla kolmen eri biisin takana. Ja täpärälle se jäi Lordinkin kanssa, Hard Rock Hallelujah kun piipahti kerran kärjessä 10. viikollaan ja katosi ”mystisesti” myynnistä heti suuren voiton jälkeen. (Tuolloin ei vielä mitattu latauksia.)

Waldo-albumi Paranoidin 13. sija on verrattain hyvä, kun tutkailee aikaisempia edustusrallin sisältäneitä pitkäsoittoja. Vain kahdeksan nousi korkeammalle:
1. Lordi: The Arockalypse 2006
1. Teräsbetoni: Myrskyntuoja 2008
3. Hanna Pakarinen: Lovers 2007 (Leave Me Alone)
7. Marion: Tom tom tom 1973
7. Riki Sorsa: Changing Tunes 1981 (ekasta painoksesta Reggae OK puuttui)
9. Katri Helena: Katson sineen taivaan 1979
10. Anneli Saaristo: La dolce vita 1989
12. Kirka: Hengaillaan 1984

Ostetuimmat albumit 1–3/2009

Alkuvuoden 20 ostetuimmasta albumista vain kahdeksan on tämänvuotisia julkaisuja. Osasyynä on tietenkin levyale, jossa mukana olleet on merkitty pikku-a:lla.

1. Happoradio: Kaunis minä (a)
2. Metallica: Death Magnetic
3. Kotiteollisuus: Ukonhauta
4. Duffy: Rockferry (a)
5. Bruce Springsteen: Working on a Dream
6. Koop Arponen: New Town
7. U2: No Line on the Horizon
8. Samuli Putro: Elämä on juhla
9. PMMP: Veden varaan
10. Pink: Funhouse (a)

11. Lady Gaga: The Fame
12. Kings of Leon: Only by the Night (a)
13. Pete Parkkonen: The First Album
14. Soundtrack: Mamma Mia! (a)
15. Abba: Gold – Greatest Hits (a)
16. Klamydia: Rujoa taidetta
17. AC/DC: Black Ice
18. Lauri Tähkä & Elonkerjuu: Kirkkahimmat
19. Juha Tapio: Suurenmoinen elämä
20. Maria Lund: Ajan sävel

Bruce Springsteen on sangen korkealla siihen nähden, että Working on a Dream putosi Top 40:stä jo kuuden viikon jälkeen. Toisaalta PMMP tienasi Top 10 -paikan vain yhden viikon myynnillä. Happoradiota ja Kings of Leonia on ostettu selvästi enemmän kuin viime vuonna, eikä alennettu hinta ole ainoa syy – myös lataus- ja radiolistoilla on oltu esillä.

Vesi vanhin voitehista

Ensimmäisen sinkun ynseä vastaanotto ei sittenkään enteillyt mitään: PMMP:n albumi Veden varaan rynni ykköseksi vuoden kovimmilla viikkolukemilla, jotka saman tien oikeuttavat vuosilistan yhdeksänteen sijaan. Sitä ostettiin kolme kertaa niin paljon kuin Kari Tapion ja Maj Karman uutuuksia. Neloseksi jäänyt Maj Karman Salama olisi muuten samoilla myyntiluvuilla päässyt edellisellä listalla kakkoseksi.

Yllättävän lähelle kärkikuvioita ylsivät myös pitkähköstä levytysurastaan huolimatta ensimmäisen listakäyntinsä tekevä Mastodon (6) ja Anna Järvinen (8). Jos Suomessa syntynyt Järvinen lasketaan sveduksi, Man var bland molnen taitaa olla 2000-luvulla vasta kolmas ruotsalaisen naisartistin Top 10 -albumi – Agnetha Fältskogin (My Colouring Book, 2004) ja Eva Dahlgrenin (Snö, 2005) jälkeen.

Steen1 (22) kohensi kahdella pykälällä Varasta pomolta -albumin sijoitusta, My Dying Bride (24) palasi Top 40 -maisemiin lähes 13 vuoden tauolta ja Pet Shop Boys (28) jäi matalammalle kuin millään aikaisemmalla studioalbumillaan. Brittilistallahan Yes oli väliaikatiedoissa jopa ykkösenä, mutta hyytyi tasaisessa loppukirissä neljänneksi. Dharmapummi (31) on Pelle Miljoonan uran 25. Top 40 -albumi, onnea.