perjantai 26. helmikuuta 2010

Lujahtekoinen veisu

Hallelujah on nostanut ensikertalaisina Suomen listoille ensin toistakymmentä vuotta aikaisemmin kuolleen Jeff Buckleyn ja nyt pitkän linjan mestarivokalisti K.D. Langin (latauslistan sija 25). Lang levytti biisin 2004 ja on luikautellut sitä milloin missäkin gaalassa, mutta hittiartistiksi hän eteni Vancouverin olympia-avajaisten kautta. Hän ja Hallelujah’n kirjoittaja Leonard Cohen ovat tietenkin kanadalaisia.

48-vuotiaan Langin ainoa aikaisempi risteämä meikätilastoihin oli se, kun The Rolling Stonesin viimeinen isohko hitti, vuoden 1997 Anybody Seen My Baby? tuomittiin käräjillä plagiaatiksi hänen kappaleestaan Constant Craving. Nyt olisi oiva sauma suoda daamille lisää merkintöjä, kun olympianosteeseen julkaistiin tasokas (tosin turhan balladipainotteinen) kokoelma Recollection. Se on Kanadan lisäksi ehtinyt Australian ja Uuden-Seelannin top kolmeen.

Cohen levytti Hallelujah’n albumilleen Various Positions (1984), joka nousi Suomen listakakkoseksi ja myi kultaa, mutta aivan toisen laulun ansiosta – ajan isoimpia hittejä maassamme kun oli Dance Me to the End of Love. Vaikka veisua on viime vuosina versioitu ja ostettu jopa kohtuuttomissa määrin, Cohenin alkuperäinen ei ole tilastoissa ehtinyt viihtyä – Ruotsissa se kylläkin kävi 16:ntena vuoden 2008 alussa.

Vastikään sinkkulistallamme biisillä Bad Boys esittäytynyt Alexandra Burke on yksi Hallelujah-buumin pääpukareista. Hänhän julkaisi sen X Factor -voiton jälkeen toissajouluksi ensisinglenään, joka eteni koko päättyneen vuosikymmenen 5. ostetuimmaksi Britanniassa. Jeff Buckleyn versio imeytyi listakakkoseksi, ja – niinpä niin – Hallelujah on brittilistahistorian ainoa biisi, joka yhtä aikaa pitänyt ensimmäistä ja toista sijaa.

3 kommenttia:

  1. Eivätkö Guy Mitchellin ja Tommy Steelen versiot Singing The Bluesista olleet kärkikaksikko tammikuussa 1957?

    VastaaPoista
  2. Kyllä olivat, nehän vaihtelivat paikkojaankin kärjessä. Prosessoin päässäni tiedon, että Hallelujah oli ensimmäinen tuplaykkönen 51 vuoteen muotoon "51-vuotisessa historiassa", vaikka historia toki oli jo tuolloin joitakin vuosia pitempi.

    VastaaPoista
  3. Pieni korjaus: Anybody Seen My Baby? -kappaletta ei tuomittu plagiaatiksi käräjillä, vaan samankaltaisuus huomattiin jo ennen kappaleen julkaisua. Jagger ja Richards päättivät merkitä myös Langin ja Ben Minkin tekijöiksi oikeusjutun välttämiseksi.

    VastaaPoista