Väliajalla on väliä

Suomi on siinä suhteessa poikkeuksellinen popmaa, että meillä viikoittaisten listojen perinne on aika ohut. 1980-luvun puoliväliin asti myyntitilastoja koottiin vain kerran kuussa, ja kahden viikon välein ilmestyvien virallisten listojen kausi kesti vuoden 1994 alkuun asti. Pienimuotoisempia jokaviikkoisia raportteja oli kasattu ja esitelty jo tätä ennen paikallisradioissa ja Radiomafiassa.

Kun huomioi maailman muuttumisen ja etenkin nopeutumisen, on vähän hassuakin että esimerkiksi Britanniassa listarytmi on pysynyt samana lähes 60 vuotta. Jotkut nettikaupat pyörittävät omia jatkuvasti päivittyviä rankingejaan, mutta niillä on ilmeinen ongelma: kunnon lista edellyttää paitsi nopeutta ja tarkkuutta myös myyntivolyymia, eikä sellaista kerry suurillakaan markkina-alueilla juhlaksi asti yhden vuorokauden aikana.

Viikkolistat ovat kaivertuneet niin olennaiseksi osaksi popkulttuuria, että muun muassa verkkolukemisto Popjustice ymmärrettävästi pillastui tämänpäiväisestä uutisesta: BBC Radio 1 aikoo maaliskuussa lanseerata official chart updaten, joka keskiviikkoisin kertoo alkuviikon myyntitilanteet. Popjusticen kommentti ”THIS IS HUGE” ei ole tarkoitettu kannustavaksi.

Sotkuahan tuosta seuraa. Jos biisi tai albumi komeilee keskiviikkotilanteessa myydyimpänä, mutta ehtii pudota sunnuntaihin mennessä, voidaanko sitä pitää listaykkösenä? Ainakin Suomen Sony pitäisi. Systeemi suosii selvästi uutuuslevyjä, jotka maanantaina ilmestyessään keräävät ison myynnin ja saattavat viikon mittaan vajota kestosuosikkien varjoon. Katsellaan nyt tilannetta, brittiläinen popkuluttaja ja -media on kuitenkin tämän asian suhteen tavallista vaikeampi vedätettävä.