lauantai 13. helmikuuta 2010

Harvinainen Sadekausi

Musiikkimaailman vahvin brändi on palannut. Aika paksu väite, mutta ajatelkaa: vaikka nainen katoilee tyystin vuosikymmeneksi kerrallaan eikä ole saanut hittisinkkuja ammuvainaan aikojen jälkeen, hän muutti taas etenkin amerikkalaiset pähkinöiksi julkaisemalla kymmenen kovin tutunkuuloista laulua. Saden Soldier of Love on ensi viikon ylivoimainen jenkkiykkönen arvioidulla 400 tuhannen myynnillä.

Uutukainen jäänee silti artistin/yhtyeen vähiten ostetuksi studioalbumiksi USA:n markkinoilla, koska sen viisi edeltäjää ja vuoden 1994 kokoelma ovat kaikki myyneet vähintään kolme miljoonaa, mikä on nykyisin friikkilukema. Kiinnostavaa nähdä, kuinka se pärjää Suomen listalla kohdatessaan kovia kotimaanuutuuksia, joista Stamina lienee ykkössuosikki HIMin kultalevyuutisista huolimatta.

Edelliset Sade-äänitteet nousivat meillä sijoille 3–1–2–12–12–9. Kiintopisteeksi voisi ottaa Kate Bushin, joka taannoin syyhkäisi 12 vuoden tauolta listakakkoseksi. Brittitaiteilijoita yhdistää iän (50 ja 51), mystisyyden ja pitkien paussien lisäksi se, että kummastakin tuli yhden lapsen äiti verrattain kypsässä vaiheessa. Olennainen ero on menestys Amerikassa. Ja se, että minulla on kaikki Bushin levyt muttei yhtään Sadea.

5 kommenttia:

  1. Mihin arviosi Stam1nan ennakkosuosikin asemasta perustuu? Siihenkö, että mitä raskaampi bändi, sitä enemmän sen myynti keskittyy julkaisuviikolle?

    VastaaPoista
  2. Miksei siihenkin, edeltäjä Rajaa ostettiin hyvin julkaisuviikollaan. Jos vaihtoehtona on HIM, niin bändi on julkaissut neljä peräkkäistä albumia ilman ykkössijaa (kaksi kokoelmaa, Dark Light ja live). Ja tietysti aina silloin kun media lankeaa "kultaa päivässä" -hehkutuksiin, toivoo että listasija menisi alakanttiin.

    VastaaPoista
  3. Minä sanoisin, että jos vähänkään on seuraillut yleisprinttimedian ulkopuolista nettihypeä niin kyllä sitä Stam1na hallitsee.

    - nyt kun sitten tarkastaa nettianttilan tilauslistan ja pitkin viikkoa katsellut itunesin latauslistaa niin nämä tukevat mutukäsitystä.

    Ylipaisuttelun ärsytyspuntit ovat bändeillä mielestäni tasan: HIMillä ne tulevat kommersiaaleista suunnista (se kultalevy), Stam1nalla näennäisesti ehkä ug-uskottavimmista suunnista (esim. Infernon väite parhaasta suomenkielisestä rock-levystä ikinä). HIMiä jopa voi pitää jossain mielessä aliarvostettuna Suomessa. Sama ei todellakaan vaivaa Stam1naa.

    Molemmat levyt ovat kuitenkin oikeastikin ihan kivoja ja molemmille sen ykköspallin soisin.

    VastaaPoista
  4. ... ja taisi olla huolimattomuusvirhe vaan, mutta HIMin toiseksi viimeinen Dark Lighthan oli ykkönen, viimeisin Venus Doom jäi kakkoseksi.

    VastaaPoista
  5. Osuva huomio Saden ja Kate Bushin samakaltaisuudesta. Naisissa on kuitenkin se perustavaa laatua oleva ero, että Kate Bush pyrkii uudistamaan linjaansa jokaisella levyllä, kun taas Sade on julkaissut aivan samaa levyä eri biisinnimillä jo yli 25 vuoden ajan.

    Niinpä Saden läheisin hengenheimolainen onkin AC/DC, kuten Rob Sheffield huomauttaa mainiossa arviossaan Rolling Stonessa: http://www.rollingstone.com/reviews/album/31959724/review/31959053/soldier_of_love

    VastaaPoista