Ray of Light, kaukainen muisto

Pieni mutta kiehtova tieto: vuosi 2007 oli ensimmäinen sitten vuoden 1982, jonka aikana Billboardin Hot 100 -listalla ei näkynyt nimeä Madonna. Tämä ei sinänsä ole merkki mistään – nimi näkyi monilla muilla listoilla, muun muassa 50 hittiä -tilastossa Jump-biisin ansiosta. Madonna olikin ainoana esillä jokaisena 50 hittiä -listan 16 olemassaolovuonna.

Jotkut kuitenkin näkevät pahoja enteitä. Nyt-liitteen kolumnissaan Otto Talvio kuvaili Live Nationin kymmenvuotista sopimusta Madonnan kanssa älyttömäksi uhkapeliksi ja väitti sen ylläpitävän hullua supertähtikulttia. Poleeminen loppukysymys: ”Kuinkahan hyvin vetää 60-vuotias Madonna?”

Jos taustalla on oletus siitä, että poptähtien uralla on tapana katketa juuri 50. ja 60. ikävuosien välillä, sille on vaikea löytää tukea. The Rolling Stones paahtoi tuon kriittisen vuosikymmenen samaa vauhtia kuin ennenkin. Tina Turner julkaisi ykköshitin When the Heartache Is Over 60-vuotiaana. Suomessa muun muassa Paula Koivuniemi, Hector ja Kari Tapio nauttivat suursuosiota. Carlos Santana vietti viisikymppisiään unohduksissa, kuusikymppisiään ei.

Niin niin, mutta kun Madonna on tanssipoppari. Hmmm... Christopher Walken esittäytyi tanssijana Fatboy Slimin videolla 58-vuotiaana. Cyd Charisse ojenteli notkeita koipiaan Janet Jacksonin videolla 69-vuotiaana.

Jutussa turvattiin ikivanhaan tehokeinoon, jossa tulevat vuodet tuntuvat pitemmiltä ja arvaamattomammilta kuin menneet. Ray of Lightista on kymmenen vuotta, ja se taatusti muistetaan paremmin kuin silloisten nokkelikkojen spekuloinnit siitä, kuinka hyvin 50-vuotias Madonna ”vetää” vuonna 2008. Tosin jotkut niistä jäävät mieleen: ilman kiusallista tulipaloa voisin skannata tähän palan Record Mirrorista vuodelta 1981, jossa kysyttiin: ”Kuka muistaa Depeche Modea viiden vuoden kuluttua?”

Sinänsä tuo kolumni on hyvin talviomainen. Hänen viimevuotisesta kirjastaankin sai hakemalla hakea tositteita itsenäisestä, johdonmukaisesta ajattelusta. Jos sellaisen löysin, olen sen jo unohtanut.

Antautumismielialaa?

Suomen tämänviikkoisella singlelistalla on vain yksi biisi, joka pääsi mukaan ilman latauspisteitä (Ruoskan Helvettiin jäätynyt sijalla 12) ja kolme, jotka pystyivät singlemyynnillä parantamaan sijoitustaan Latauslistaan nähden (Herra Ylppö & Ihmisten Sata vuotta 9–4, Basshunterin Now You’re Gone 15–8 ja Movetronin Ei kenenkään maa 23–18).

Singlemyynnin ja latausten yhdistämisen jälkeen sinkkujen myyntivolyymi putosi selvästi. Ero on niin ilmeinen, että yhdistämispäätöksellä on varmasti ollut siihen suora vaikutus. Listan manipulointi hinnan, ostokampanjoiden tai ihan rehdin markkinoinnin avulla on muuttunut vaikeammaksi ja vähemmän houkuttelevaksi, ja myyntisinkkujen julkaiseminenkin näyttää vähentyneen. Listalla kuitenkin olisi yhä tilaa aidoille myyntihiteille. Top 20 -kynnys on kohonnut, mutta kärkisijoille edellytettävä menekki on edelleen perinteisen singlenkin saavutettavissa, jos vain kaupat ottavat niitä myyntiin.

Pöly laskeutuu

Vaikka albumilistaa hallitsevat yhä tarjousäänitteet, aleruuhka on selvästi hiljenemään päin ja tilaa on uusillekin julkaisuille. Tämän havainnollistivat Bullet for My Valentine ja The Mars Volta ensimmäisillä Top 10 -sijoituksillaan (8 ja 9). Voltalla on ennestään kaksi merkintää Top 20:stä, mutta Bullet on tätä aiemmin yltänyt vain singlelistalle.

Sinkkutilaston syynäilyä häiritsee aina hiukan se, että tieto myynnin jakautumisesta levyjen ja latausten välillä paljastuu vasta päivää myöhemmin Latauslistan ilmestyessä. Tämänviikkoisista viidestä uutuudesta pari näyttää selviltä levytapauksilta, mutta katsotaan nyt. Basshunterin Now You’re Gone (8) lienee lataushitti kuten alkuperäinen Boten Annakin oli. Yllättävän paljon brittimarkkinoille suunnattu versio kerää meillä huomiota, vaikka ruotsinkielinen ehdittiin soittaa jokseenkin puhki.

Ylpön arvo nousussa

Music Control -koneisto tarkkailee 14 suomalaisen radioaseman soittoja. Ne ovat Radio Suomi, Radio Nova, Iskelmä, YleX, NRJ, The Voice, Radio Rock, Radio Aalto, Radio Suomipop, Radio X3M, Radio Helsinki, Sun FM, Radio 957 ja Bassoradio. Tämänviikkoisen radiolistan hiteistä mikään ei rekisteröinyt soittoa useammalta kuin seitsemältä kanavalta. Yksi näistä on yllättäen Herra Ylpön ja Ihmisten Sata vuotta, joka nousi 39. sijalta 13:nneksi. Tai ehkä on turha puhua yllätyksestä, sillä biisi taatusti iskee samoihin jumaliin, jotka ovat vuosia olleet suosiollisia Zen Cafélle.

Parasta AA-ryhmää

Tänään nimipäiviään viettävät Armi Aavikko ja Ronja Ryövärintytär. Heidän kunniakseen kokosin Suomen listoille yltäneitä poppareita, joiden oikea etu- ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella. Unohtakaamme siis Tina Turner, Ozzy Osbourne ja Lea Laven. Ihan kaikille kirjaimille en keksinyt ketään. Lisää kommentti, jos hoksaat muita!
A
Anna Abreu, Arto Alaspää (Silhuetit)
B
Barbi Benton, Bobby Brown, Bernard Butler (Suede). Jälkimmäinen on tärkeä, sillä erään arvostelijan mukaan listakirjani menetti uskottavuutensa, koska olin jättänyt (täysin tietoisesti ja perustellusti) mainitsematta Butlerin Sueden hakemisto-osuudessa.
C
Chris Cornell, Carlton Coffie (Inner Circle)
D
Deborah Dyer (Skin, Skunk Anansie), Derek Dick (Fish, Marillion)
E
Eilleen Edwards (Shania Twain), Esa Eloranta (Garbo), Edem Ephraim (London Boys)
F
Frank Faranno (Nikki Sixx, Mötley Crüe), Frank Farian (Boney M- ja Milli Vanilli -tuottaja)
G
Glenn Gregory (Heaven 17)
H
Heikki Hector Harma, Heikki Pedro Hietanen, Heikki Hela, Helen Hoffner, Heimo Holopainen (Hullujussi, Frank Pappa), Herbie Hancock, Heath Hunter
I
Ilkka Isotupa (Vaavi)
J
Janne Joutsenniemi (Stone, Suburban Tribe), Janet Jackson, Jean Michel Jarre, Johnny Jakobsen (Dr. Bombay), Juha Junttu (Horsepower), Jarkko Jokelainen (Flaming Sideburns)
K
Katri Helena Koistinen-Kalaoja, Kaija Kokkola (Koo), Kaija Kärkinen, Kerkko Koskinen, Kalle Koivisto (Kemopetrol)
L
Leona Lewis, Linda Lampenius, Leif Lindgren, Lassi Lehto (Jimi Tenor)
M
Marshall Mathers (Eminem), Mireille Mathieu, Matti Mikkola (Tehosekoitin), Mikko Mäkeläinen, Markus Mustonen (Kent), Mikko Mutenia (Ezkimo)
P
Pirkka-Pekka Petelius, Päivi Paunu, Pekka Pohjola
R
Raul Ruutu (Sunrise Avenue)
S
Simo Silmu (Yölintu), Simo Sipe Santapukki (Apulanta), Sami Saari, Seija Simola, Sharleen Spiteri (Texas), Saara Suvanto, Saara Soisalo, Sami Sirviö (Kent), Susanne Sulley (Human League)
T
Tarja Turunen, Tuukka Temonen (Apulanta), Timo Tolkki (Stratovarius), Tuuli Taimi (Tiktak), Tommy Tabermann
V
Ville Valo, Ville Darude Virtanen, Ville Turo Virtanen
W
Will White (Propellerheads), Wendy Wilson (Wilson Phillips)

Kallosaurusten isku

Levyjen mainoskampanjoista ja radiosoitosta kerrotaan mediassa usein omakohtaisten kokemusten pohjalta, ja joskus toimittaja tuntuu paljastavan arkikuvioistaan enemmän kuin hän tajuaakaan. Esimerkiksi kuvailee jonkin biisin soivan yhtenään radioissa, vaikka se on vain yhden aseman soittolistalla.

Minä käytän päivittäin Helsingin metroa, jonka seinillä on niin harvoin levymainoksia, että ne jäävät mieleen. Kun Placebon Meds yllätti toissavuonna albumilistan kolmossijalla, ihmetystä lisäsi se, että levyn metromainokset tuntuivat täysin väärään ympäristöön eksyneiltä. Nyt oranssien putkiloiden sisuksia koristavat Avantasian The Scarecrow -albumin julisteet, ja levy sivusi Avantasian (eli Tobias Sammetin) parasta sijaa debytoituaan 26:ntena. Edguyn jäsenenä Sammet ylsi neljä porrasta ylemmäs.

Ehdin eräällä reissulla jo arvella, että Scarecrow-julisteessa riittää ikävystyneille lapsille paljon katseltavaa. Tänään seuranani oli kohta nelivuotias pikkuneiti, joka tutkimisen jälkeen nimesi pelättifiguurin kallosaurukseksi (Nalle Puh -dvd:ltä tuttu mielikuvitushahmo) ja halusi istua paikkaan, johon se ei näkyisi. Julisteita oli kuitenkin niin monta, että ne näkyivät vaunun joka kolkkaan vähintään ikkunaheijastumina. Tyttö kesti koettelemuksen, mutta hiukan taas pohdituttaa, kuvitteleeko Bonnier Music panostaneensa ihan oikeanlaiseen näkyvyyteen.

Täsmäkuninkaat

Tuttu uutinen: CMX sai Talvikuningas-albumista 11. kultalevynsä. Jos syksyn ökypainos oli 8000 kpl, tämänvuotista on mennyt kauppoihin 7000. Tuskin paljon sen yli meneekään, jos vanhat, luvalla sanoen omituiset merkit yhä pätevät. Kun kultaraja oli 20000, CMX:n albumeille merkittiin ÄKT:n tilastoihin numeroita 20006, 20153, 20252, 20509, 20520... Cloaca Maxima räjäytti potin yllettyään haamulukemiin 23900.

Kun kultaraja putosi 15 tuhanteen, CMX-menekki myötäili sitä – Pedot-albumin luvuksi tuli 15166. Ja kun dvd:n kultaraja on 5000, CMX saavutti dvd:llään numeron 5293. Aika jämpti ostajakunta teillä, pojat! Kun kultarajan suhdeluku on 100, CMX-tuotetta menee kaupaksi keskimäärin 107. Eikä koskaan jäädä esimerkiksi 98:aan...