Se superimpi Oasis

Paluukeikkojensa myötä Oasis määrää taas brittilistoja, kolme albumia Top 4:ssä. Nyt on hyvä palauttaa mieleen, josta se välillä katosi, että Oasis-niminen yhtye julkaisi albumin jo vuonna 1984. Se ei ollut hittimusiikkia ja kävi vain sijalla 23, mutta kyseessä oli ehta superbändi: jäsenistä kolmella oli hittisingletausta, ja mukana oli myös arvostettu sellisti ja Andrew Lloyd Webberin pikkuveli, Julian Lloyd Webber.

Mary Hopkin menestyi Suomessakin hyvin, Those Were The Days (1968) ostettiin kakkoseksi ja Paul McCartneyn säveltämä Goodbye (1969) ykköseksi – Päivi Paunun käännöksillä Oi niitä aikoja ja Hei vain menivät sijat toisinpäin. Hopkinin euroviisukakkonen Knock Knock, Who’s There (1970) sen sijaan sivuutettiin, koska Suomi muiden Pohjoismaiden tavoin boikotoi tuon vuoden kilpailua.

Pianisti Peter Skellernillä oli kaksi brittihittiä, You’re a Lady (#3, 1972) ja Hold On to Love (#14, 1975), jonka muistan soineen pari kertaa Ylen juontamattomassa lauantaipopsikermässä. Sen melodia jäi päähän niin, että kun huvikseni joskus laadin Jokamiehen sävelradioita (joita en koskaan lähettänyt ehdolle), siellä oli aina Hold On to Love.

Kitaristi Bill Lovelady puolestaan nousi 12:nneksi singlellä Reggae for It Now (1979) ja menestyi Pohjoismaissa biisillä One More Reggae for the Road (1980), Ruotsin ykkönen 12 viikkoa. Tunnetaan myös Anita Hirvosen versiona Rantaregee. Oasiksen tuotantoa ei voi suoratoistaa, mutta Youtubessa on parin biisin näytevideo.