Kuokkavieraiden kesä

Kun eri esittäjiä -hittikimarat otettiin vuodenvaihteessa mukaan laajennetulle Top 50 -albumilistalle, päätös tuntui pikkuseikalta. Menneisyyttähän nuo äänitteet edustivat eivätkä enää ansainneet omaa tilastoaan. En tiedä, ansaitsivatko edes aiemmin – niiden tilastollinen viihdearvohan oli lähestulkoon nolla silloinkin, kun painoarvo oli suurempi. Harkittinkohan sitä varteenotettavaa vaihtoehtoa, että jätettäisiin mokomat täysin tilastoimatta?

Nyt ”pikkuseikkaa” joutuu taas miettimään, kun kesä on kohottanut neljä kahden tai kolmen cd:n various-pakettia 20 myydyimmän joukkoon – kolme näyttää vielä olevan kovassa nousussa. Entä jos niistä jokin kappaa ykkössijan ”oikean” artistialbumin nenän edestä? Tuo kuviohan sai monet aikoinaan vaatimaan various-levyjen eliminoimista albumilistalta, ja käytäntö on yhä voimassa useimmissa maissa.

Kaikkien aikojen Suomi-iskelmät (EMI) on kuudentena, Summer Heat 2010 (AXR) jaetulla kahdeksannella sijalla, Voice kesähitit 2000–2010 (Warner) 12:ntena ja Absolute Summer Hits 2010 (Eva/Sony) 18:ntena. Jos nuo puuttuisivat listalta, niin esimerkiksi Charonin kokoelma olisi debytoinut 21. sijan asemasta 17:ntenä ja myös sijan 24 Sia olisi Top 20 -artisti.

Nuo mainitut koosteet ovat kyllä tavallista hittipitoisempia ja tavallaan ansaitsevat menekkinsä – Absolute Summer Hitsilläkin saa kuullakseen lähes kaikki vuoden suurimmat ulkomaiset lataushitit. Kaikkien aikojen Suomi-iskelmiä on kolme levyllistä niin, että uudesta tavarasta liu’utaan vanhempaan. Melkoisia hyppyreitä mahtuu tosin väliin, sillä ekan cd:n aikaväli on 1995–2009, toisen 1972–2001 ja kolmannen 1960–1985.