lauantai 28. helmikuuta 2015

Merkkikuukausi 3/2015


Sarjassa juhlitaan artisteja, joiden ensikäynnistä Suomen listoilla tulee tässä kuussa kuluneeksi pyöreähköjä vuosia.

45 vuotta: Sammy Babitzin
45 vuotta: Arja Saijonmaa

Babitzinin hittiura sekä alkoi että päättyi duetolla Kirka-veljen kanssa (Mrs. Robinson, Daa-da daa-da). Saijonmaan eka listasingle oli vanha saksalaislaulu Uraliin.

40 vuotta: Gloria Gaynor
Yksi harvoista suomalaisille kelvanneista jenkkidiscotähdistä pääsi peräti viidesti albumilistalle. Läpimurron toi Never Can Say Goodbye.

35 vuotta: Pedro’s Heavy Gentlemen
35 vuotta: Billy Ocean

Pedro Hietasen projekti tuotti tilastotuloksia toistakymmentä vuotta. Ennen isoja hittejään Ocean kävi listalla singlellään Are You Ready.

30 vuotta: Mamba
 
30 vuotta: Bryan Adams 
30 vuotta: Accept 
30 vuotta: Dead or Alive
Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä oli eka Mamban 28 listahitistä. Adams ja Accept avasivat pelin albumeilla Reckless ja Metal Heart. Dead or Aliven klassikko You Spin Me Round sai jatkokseen viisi singlemerkintää, vaikka niistä harva on jäänyt mieleen.

25 vuotta: Raptori
Oi beibin ensimmäinen inkarnaatio ilmestyi Tuhansien Sulojen maa -singlen b-puolena. Kun Jufo III pääsee eduskuntaan, jonkun pitää levyttää biisi Tuhansien Jufojen maa.

20 vuotta: Aikakone
20 vuotta: Stratovarius 
20 vuotta: Karita Mattila 
20 vuotta: Boyzone 
20 vuotta: PJ Harvey
Melko monipuolisesti hedelmällinen tuo maaliskuu 1995. Singlelistalla nähtiin Aikakoneen Tähtikaaren taa ja 50 hittiä -listalla Boyzonen Love Me for a Reason. Albumitilastossa Stratovariuksen Fourth Dimension, Karita Mattilan Top 5 -levy Wonderful ja PJ Harveyn To Bring You My Love.

15 vuotta: Timo Rautiainen
15 vuotta: Disco

Se oli Itku pitkästä ilosta, kun parikymmentä vuotta musisoinut Rautiainen muuttui lista-artistiksi kerallaan Trio Niskalaukaus. Ilkeitä asioita tapahtui samaan aikaan myös Discolle.

10 vuotta: Il Divo
Kuka muistaa?

5 vuotta: Justin Bieber
Kuka muistaa?

torstai 26. helmikuuta 2015

Ikäpyramidi flippaa

Ensimmäinen tuntuma Antti Tuiskun Peto on irti -sinkkuun oli, että tällä saadaan hyvä WTF-reaktio ja perään voidaan sitten julkaista se oikea hitti. Mutta biisin vastaanottohan on ollut varsin lämmin; tuorein Spotify-tilanne näyttää kuudetta sijaa, ja latauslistalla debytoitiin ykkösenä. Eka radiolistanumero oli vaatimattomampi 66.

Edellisestä noin isosta single/latausmenestyksestä (Juuret) on lähes kuusi vuotta, ja ihmetellä on täytynyt nettikommentteja, joissa Tuisku 11 vuotta läpimurtonsa jälkeen yhä mielletään lasten ja varhaisnuorten suosikiksi. Spotifyn verraton ikägraafikin osoittaa, että eniten miestä kuuntelevat kaksi–kolmekymppiset – jopa Jari Sillanpäällä on enemmän alaikäistä yleisöä kuin Tuiskulla.

Latauslistan horjuvasta asemasta suosion mittarina tosin kertoo se, että viime viikon uusi ykkönen Nightwish katosi saman tien Top 30:stä. Tai ehkä se kertoo enemmän Nightwishistä ja sen kannattajista. Striimaus on yhä vaisua, mutta radiolistalla Élan loikkasi 58–15.

tiistai 24. helmikuuta 2015

Radio tempaisi jälleen


Radiolistan uudeksi kärkibiisiksi kiilasi Haloo Helsingin Kiitos ei ole kirosana, samannimisen albumin kolmas radioykkönen ja yhteensä bändin seitsemäs. Tuntuu että aina johdon vaihtuessa on syytä ihmetellä kyseisen esittäjän hittien määrää, ja siihenhän on syynsä: asialla ovat jokseenkin koko ajan samat nimet.

Haloo Helsinkiä edelsi Juha Tapio, jota edelsi Jenni Vartiainen, jota edelsi Jonne Aaron, jota edelsi Haloo Helsinki, jota edelsi Samuli Edelmann, jota edelsi Elastinen, jota edelsi Jenni Vartiainen, jota edelsi Haloo Helsinki ja niin edelleen. Jonne Aaron ja Elastinen tosin olivat ensikertalaisia näin korkealla, mutta erityisesti erään tv-ohjelman ansiosta yltävät ”varma valinta” -kategoriaan.

Suuri osa noista ykkösistä ei kuitenkaan herätä kummoisiakaan reaktioita striimi- ja latausmarkkinoilla. Esimerkiksi Haloo Helsingin ja Jenni Vartiaisen vastaanotto vaihtelee singlestä singleen runsaastikin. Radioiden strategiaan ei biisikohtainen arviointi kuitenkaan näytä kuuluvan, niin ennalta-arvattavaa käyrää vakiosuosikit piirtävät.

Uusimmasta ulkomaisesta radioykkösestä on muuten jo yli vuosi. Mainitsen vihjeenä yhden detaljin. Kun koostin alustavan, viimeisiä tietoja odottavan version 2014-hittilistasta, tuon kappaleen yhteispistesarake kehkeytyi yllättäen kaikkein parhaaksi. Kahdelle vuodelle jakautunut potti olikin yhdessä nähtynä isompi kuin oletin. Jolleivät lähimmät uhkaajat ota poikkeuksellista loppukiriä, se myös kruunataan ykköseksi.

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Toinenkin mokoma


Mokoma pystyi ensimmäistä kertaa urallaan pitämään albuminsa ykkösenä toisen viikon. Lievästi yllättävää, koska pahimmillaan kakkosviikon romahdus on ollut ennätyksellinen 1–22 (Luihin ja ytimiin, 2007). Tuolloin toki elettiin kovia joulumarkkina-aikoja. En lue ennätykseksi Robinin Boomboxin viimekesäistä katoamista paalupaikalta kokonaan pois, koska se siirrettiin midpriceen.

Ilmeisesti jokin Spotify-soittorajoitus on saatu sivuutettua, mutta sekään ei täysin selitä Mark Ronsonin myöhästynyttä debyyttiä kahdeksantena. Toiseksi korkein uutuus on nykyisin harvinaisuus eli elokuvalevy, Fifty Shades of Grey (#15). Sen ykköstäkynä toimii tietenkin Ellie Gouldingin hitti Love Me Like You Do, joka on vakava ehdokas jopa radiolistan ykköseksi noustuaan tällä viikolla 12. sijalta kuudenneksi.

USA:ssa Spotify-ennätyksiä rikkonut Draken If You’re Reading This It’s Too Late näyttäytyy meillä vain 30:ntenä, mutta miehen aiempi tuotantohan ei kerännyt mitään merkintöjä. Ensikertalainen sooloartistina on myös trumpetisti Verneri Pohjola sijalla 26. Vanhoista äänitteistä huomiota herättää Sian 1000 Forms of Fear, joka pari kertaa useaksi viikoksi koko listalta pudottuaan on kiivennyt kymmenenneksi. Paras numero viime kesältä on ysi.

lauantai 21. helmikuuta 2015

Soittolista: Hitit Suomessa 1987

Eipä kotimaisen musiikin osuus paljon kohonnut edellisvuodesta. Tarkemmin ottaen suomenkieliset biisit jopa vähenivät, koska mukaan pääsivät Peer Günt, Melrose ja Boycott suurimmilla hiteillään. Gotta Rock on koko Tommi Läntisen uran menestynein. Miljoonasade sentään korjasi hiukan tilannetta, kun Marraskuu vei vuosilistan kakkossijan.

Sisältää hitin -kirjassa julkaistuihin vuosilistoihin verrattuna albumimenestys on nyt mitattu paljon tarkemmin, ja eniten hyötyivät biisit, joiden emolevy roikkui Top 40:ssä kauan (esim. Bon Jovin Livin’ on a Prayer). Toisaalta pitkäsoitot, joilta lohkottiin paljon hittejä, kärsivät uudessa laskennassa, mutta useinhan hyötyjät ja kärsijät olivat samoja – uusi hitti pidentää albuminkin listaikää. Eniten otti takkiinsa Michael Jacksonin Bad, joka tilastoitui ”vain” 26 viikon ajan, ja tuosta potista piti jakaa pisteitä kahdeksalle listasinglelle.

Kappaleiden järjestys ei noudata listamenestystä, vaan vuosilistasijoitus on tuossa suluissa ennen levyn nimeä.

1987 Suomi Top 40

(7) Rick Astley: Never Gonna Give You Up
(33) Pet Shop Boys with Dusty Springfield: What Have I Done to Deserve This?
(12) Madonna: Who’s That Girl
(38) Tuomari Nurmio: Ramona
(4) Los Lobos: La Bamba
(16) Jackie Wilson: Reet Petite
(37) Melrose: Sexuality
(42) T’pau: China in Your Hand
(2) Miljoonasade: Marraskuu
(24) U2: With or Without You
(3) Gary Moore: Over the Hills and Far Away
(13) Pseudo Echo: Funky Town
(15) Robbie Nevil: C’est la vie
(27) Sleepy Sleepers: Kaiken takana on nainen
(9) The Housemartins: Caravan of Love
(23) Leonard Cohen: Take This Waltz
(29) Heart: Alone
(30) Bon Jovi: Livin’ on a Prayer
(17) Eppupopedanormaali: 20 vuotta sikana
(21) Starship: Nothing’s Gonna Stop Us Now
(20) Samantha Fox: Nothing’s Gonna Stop Me Now
(8) Sabrina: Boys (Summertime Love)
(10) Mel & Kim: Respectable
(45) Sielun veljet: Rakkaudesta
(47) Depeche Mode: Strangelove
(40) George Michael: I Want Your Sex - Part 2
(35) Michael Jackson & Siedah Garrett: I Just Can’t Stop Loving You
(18) Topi Sorsakoski & Agents: Vihreät niityt
(14) Fleetwood Mac: Little Lies
(22) Level 42: Running in the Family
(39) Pepsi & Shirlie: Heartache
(19) Boycott: Gotta Rock
(43) Peer Günt: Bartender
(41) J. Karjalainen & Mustat lasit: Runo
(5) Madonna: La Isla Bonita
(28) Spagna: Call Me
(11) Sinitta: Toy Boy
(6) Whitney Houston: I Wanna Dance with Somebody
(25) Eppu Normaali: Joka päivä ja joka ikinen yö
(1) Pet Shop Boys: It’s a Sin

torstai 19. helmikuuta 2015

Kykyprofiilit ristissä

Nightwishin Élan debytoi tuoreen latauslistan ykkösenä. Koska latauslista on minulle vanhan singlemyyntilistan jatke, väitän että yhtyeellä on nyt 15 ykkössingleä Suomessa. Voi myös puhua kuudestatoista, sillä sinä lyhyenä aikana kun latauslistaa julkaistiin mutta sen tietoja ei vielä sisällytetty viralliseen singlelistaan, Eva (2007) otti myös paalupaikan.

Voisi siis ajatella, että tilastollisen puhtinsa kadottaneella Apulannalla olisi vähitellen syytä pelätä ykkössingle-ennätyksensä (22) puolesta. Mutta ei tällä tempolla. Nightwish on ollut muista syistä esillä niin usein, että ei meinaa muistaa bändin edellisestä (ykkös)singlestä The Crow, the Owl and the Dove kuluneen jo kolme vuotta, ja julkaisutahti tuskin on tihentymään päin.

Toinen odotetuhko uutuus, Sannin 2080-luvulla, ilmaantui latauslistan 15:nneksi. Radiot ottivat biisit vastaan huomattavasti tasapuolisemmin, ensisijoille 58 ja 62. Suoratoistossa asetelmat ovat sitten aivan päinvastaiset, sillä Spotifyn päivälista näyttää Sannille kolmossijaa, mutta Nightwishille numeroa 55.

tiistai 17. helmikuuta 2015

Menestymätön telkkarissa

Yleisradion Elävä arkisto on julkaissut kolme jaksoa Pop Story -ohjelmasta vuosilta 1971-72. Rakenteeltaan varsin tutunlaisesta musiikkimakasiinista voi todeta muun muassa sen, että promovideoita (valmiiksi kuvattuja, tv-kanaville jaettavia hittibiisinpätkiä, joilla kansainvälisiä promootiokiertueita voidaan keventää) oli viljalti liikenteessä jo tuolloin. Yleensähän musiikkivideon synty ajoitetaan 1970-luvun puoliväliin, ja usein mainitaan Queenin Bohemian Rhapsody.

Eniten Pop Storyssa mietitytti Kirkan haastattelu, jonka nimetön toimittaja aloitti: "Suosiosi on rakentunut aika mielenkiintoisesti. Sinulla ei ole koskaan ollut varsinaisesti oikein suurta levymenestystä." Harvoin noin tohditaan sanoa edes menestymättömälle artistille, vaan kaikkia imarrellaan pureksimatta niellyillä levy-yhtiötiedotteiden liioittelevilla höpinöillä. Jollei noina aikoina sivuutettu koko teemaa ja tivattu, onko musiikissasi sanomaa. Vaikea arvioida, mihin haastattelija pohjasi oman mielipiteensä. Luultavasti perinteikkääseen "mutulla mennään" -asenteeseen.

Kirka vastasi kuitenkin kohteliaasti unohtaen ykkösalbuminsa ja lukuisat Top 10 -hittinsä. Hän myös pyydettäessä arvioi varovaiseen sävyyn juuri esittämänsä Mamy Bluen menestymismahdollisuuksia. Ohjelma tuli ulos 17.11.1971. Marraskuun singlelistalla Mamy Blue debytoi 13:ntena, eteni joulukuussa neljänneksi ja siitä vielä tammikuussa kakkoseksi. Pop Story -vierailun osuus tapahtumiin taisi jäädä vähäiseksi siitä päätellen, että ohjelman muut musiikkituokiot eivät saaneet kansaa levykauppoihin.