Vuosi eri kulmista

Vaikka olen lisännyt linkit vasemman palstan viidenteen laatikkoon, haluan näin vuosilista-aikana erikseen korostaa, että tilastoja kootaan ja syynätään myös muissa suomalaisissa blogeissa. Asialla kommenttiosioista tutut nimet: Markus kirjoittaa britti- ja jenkkilistoista suomeksi, Kai maailman listoista englanniksi ja Pulina Spotifysta suomeksi.

Vaikka tonttijako toimii, sen on hyvä myös vähän risteytyä, ja esimerkiksi minun pitää alkaneena vuonna huomioida Spotify paremmin. Juu vanhat argumentit pätevät edelleen sitä vastaan (puutteelliset valikoimat ja soittolistojen taustatiedot, saman äänitteen eri julkaisumuotoja ei yhdistetä listalaskennassa ym), mutta kulutusmassa on kasvanut niin suureksi, että se kiehtoo. Spotify on kiistaton osa hittiyden käsitettä.

Spotify-listojen luulisi voivan paremmin kuvata myös vanhojen klassikoiden suosiota, koska ne eivät mittaa ostamista, vaan jatkuvaa kulutusta. Mutta jos biisi löytyy palvelusta osana jopa 30 eri äänitettä ja näiden jokaisen kuuntelut mitataan erikseen, kilpailu 1–2 muodossa julkaistuja uutuushittejä vastaan on lievästi sanoen epäsuhtainen.

Vanhoista hiteistä on palvelussa myös valtavasti coverversioita, jotka keräävät kosolti ”harhaklikkauksia” – eiväthän kaikki kuuntelijat tiedä (alkuperäis)esittäjien nimiä. Entä biisit, joiden alkuperäistä Spotify ei pysty tarjoamaan? Katsokaapa vaikka Stairway to Heavenin tai Happy Xmas (War Is Over)in huimanmittaisia covervalikoimia. Noita katsoessa toivoo ehkä kaikkein hartaimmin saavansa kunnon tietoa todellisista kuunteluluvuista.