Listablogin kesäsarja käsittelee sooloartisteja, jotka ovat menestyneet parhaiten Suomen listoilla kuolemansa jälkeen.
Ahkerasti Suomessa keikkaillut ja Pori Jazzissa jopa
Mauno Koiviston fanikseen viekotellut
Stevie Ray Vaughan nettosi meillä 1980-luvun mittaan kolme Top 10 -albumisijoitusta, vaikka ei kotonaan USA:ssa ylittänyt edes Top 30 -kynnystä. 28-vuotiaana soolouransa aloittanut kitaristi sai surmansa 35-vuotiaana helikopterionnettomuudessa 27. elokuuta 1990.
The Fabulous Thunderbirdsistä tutun isoveli
Jimmien kanssa
The Vaughan Brothers -nimellä tehty
Family Style julkaistiin vain neljä viikkoa onnettomuuden jälkeen ja nousi kahdeksanneksi. Perään tuli tämän rankingin kannalta olennaisempia äänitteitä: jämäraidoista koottu, 12 viikkoa listalla viettänyt
The Sky Is Crying (#23, 1991),
Live from Carnegie Hall (#33, 1997) ja vuoden 2003
The Essential Stevie Ray Vaughan (#19).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti