Niin hassulta kuin se nykymaailmassa tuntuukin, USA:n listoja julkaiseva Billboard käynnistää yhä uuden ”listavuoden” marras-joulukuun vaihteessa. Käytäntö on lähtenyt siitä, että näin ehdittiin vanhoina hitainakin aikoina julistaa vuositilastot lehden joulunumerossa ja pitää palkintogaalat samassa yhteydessä. Kun tarkkoja myyntilukuja ei mitattu, ei tarvinnut välittää siitä, että merkittävän osan vuosimyynnistä muodostavat joulumarkkinat merkkaantuivat väärälle vuodelle.
Tämänkertaiseen ”uuteen vuoteen” sisältyi kuitenkin selvä edistysaskel. Viralliseen BB200-albumitilastoon kelpuutetaan tästedes kaikki maassa kaupitellut äänitteet julkaisuajankohdasta tai aiemmista listatapahtumista riippumatta. Järjestelystä kertovat enemmän mm. Paul Grein ja Kuningasburgeri. Minä totean vain, että muutoksen ansiosta uudessa Top 200:ssa on 45 re-entryä, joista 29 on joululevyjä.
USA:n listojen myyntilukemat ovat julkista tietoa ja täten kertovat konkreettisimmin markkinoiden muutoksista. Saattaa kuulostaa ihan kunnioitettavalta, että Norah Jonesin uutta pitkäsoittoa ostettiin julkaisuviikollaan 180.000 kpl (sija 3) ja 50 Centiä 160.000 (sija 5), mutta muistellaanpa tarkemmin. Kun artistit julkaisivat kakkosalbuminsa vuosina 2004 ja 2005, kummankin ensimmäisen viikon tulos oli yli miljoona. Toisaalta Susan Boylelle ennustetaan ensi viikoksi ainakin 600.000:n menekkiä, eli tähtisuhdanteetkin vaihtelevat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti