Korjasin duunipaikalta ajelehtimasta Russell Ashin kirjan Top 10 maailmanennätykset 2009 (Gummerus), jollaisia brittiheppu on pukannut jo 20 vuotta. En muista, missä välissä suomalainen kustantaja tuli väliin sössimään: alkuteoksen nimi on Top 10 of Everything, eli kaikki listatut asiat eivät suinkaan ole ennätyksiä. Kuten vaikka Britannian kruununperimysjärjestys.Ash itse pitää kuitenkin kiitettävää linjaa keskittyen musiikissakin faktuaalisesti mitattaviin asioihin: myyntiluvut, listasijat, palkintojen määrä, ikä, sukupuoli, ajankohdat, maantieteellinen sijainti. Siis ei sellaisiin noloihin abstraktioihin kuin musiikin tyylillinen tai laadullinen jaottelu. Ainoa lipsahdus on klassisen musiikin erottelu ja siellä lista ”Top 10 arvostetuimmat klassiset teokset”.
Tosin täälläkin suomennostyö on niin epämääräistä, että aina ei ole hajuakaan, mitä Ash on alkujaan tarkoittanut. Esimerkiksi Robbie Williams näemmä johtaa tilastoa ”Miesartistit, joilla eniten platina-albumeja Isossa-Britanniassa”. No paljonko niitä sitten on? Vastaus: 56. Suluissa täydennetään, että kultalevyjä on yhdeksän. Lähteeksi kerrotaan Music Information Database. Okei.
Lähinnä tartuin teokseen katsoakseni, onko Ash onnistunut yhdistelemään yllämainituista kriteereistä uusia rankingeja tyyliin ”Hitaimmin listaykköseksi nousseet yli 50-vuotiaat oscar-palkitut aasialaistransvestiitit”. No ei ole. Mutta tiesittekö, missä maissa turismi kasvaa prosentuaalisesti nopeimmin? 1. Zimbabwe, 2. Sudan, 3. Syyria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti