Suomen Elokuvatoimistojen Liiton päätös palkita dvd-elokuvien myyntiä kulta-dvd:llä noudattelee Suomen äänitebisneksen logiikkaa 1980-luvulta. 25000:n myynnistä saa kultaa, 50000:sta timanttia ja 100000:sta platinaa.
Timantti on yhä vetävä sana Jyrki Hämäläisen ryöstöviljelystä huolimatta. Niin vetävä, että miksi se on taas pitänyt sijoittaa kullan ja platinan väliin? Kansainvälisen käytännön mukaan kaksinkertaisesta kultamyynnistä myönnetään platinaa, mikä Suomessakin lopulta hoksattiin. USA:ssa otettiin joitakin vuosia sitten käyttöön timanttilevy, jollaisella palkitaan kymmenkertainen platinamyynti.
Äänitepuolellahan rajoja on siirrelty moneen kertaan, mutta levy palkitaan aina niiden kriteerien mukaan, jotka olivat julkaisuhetkellä voimassa. Esimerkiksi Michael Jacksonin Bad (1987) ylitti vaivihkaa pari vuotta sitten julkaisuvuotensa timanttirajan – tuorein tilasto näyttää lukemaa 51287. Rohkenen arvella, että kyseistä timanttilevyä ei ole mihinkään suuntaan lähetetty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti