perjantai 30. toukokuuta 2025

Mitä mulle kuuluu

Viha-rakkaussuhteeni radioon on jo pitkään kallistunut vihan suuntaan, mutta joskus tulee eteen asioita, jotka muistuttavat vanhoista innostuksista. Lähinnä siitä, kun 1970-luvulla etsi ja joskus löysi ulkomaista kuunneltavaa lyhyt- ja keskiaalloilta, ja siitä, kun 1980-luvulla Suomeen alkoi syntyä yllättävän monipuolisesti toimivia paikallisradioita.

Olen vuosikymmeniä kuunnellut työhuoneeni stereoista radiota kaapeliavusteisesti, mutta nyt kaikki operaattorit ovat lopettamassa/lopettaneet tämän palvelun. Nyhdin antennijohdon irti, laitoin tilalle T-lanka-antennin ja aloin tutkia, mitä kaikkea keskeisessä Toijalassa saa kuuluviin. Virittimen kaikki 30 muistipaikkaa tulivat täyteen.

Valtaosassa napatuista taajuuksista lähetin on Tampereella, mutta signaaleissa on eroja – runsas puolet oli häiriöttömiä, joidenkin taustasuhina katosi vaihtamalla monovastaanottoon ja muutama oli aivan tallennuskelvoton. Vaikka Ylellä on muuten parhaat kuuluvuudet, mikään X3Min yhdeksästä taajuudesta ei hörayttänyt laitteistoni korvia.

Siinä mielessähän koko projekti oli turhanpäiväinen, että tarjonta on pääosin jollei ihan täyttä roskaa niin ainakin keskenään pöyristyttävän samanlaista. Yle Puheen runsaat taajuudet perineellä ruotsalaisomisteisella Pop FM -uutuudella ei tunnu olevan vähäisintäkään pyrkimystä erottua kilpailijoistaan. Annoinkin sille muistipaikan 26.

tiistai 27. toukokuuta 2025

Moikat bloggerpistecomista

Viime joulun alla nimimerkki Deer (jolla tehdään myös musiikkia) latasi tililtään Youtubeen videon 100 kuunnelluinta suomalaista biisiä Spotifysta. Sitä seurasi useita muilla, välillä kekseliäilläkin kriteereillä lajiteltuja Spotify-rankingeja. En tiedä, kuinka hän sai haettua esimerkiksi 50 suomalaista instrumentaalia tai kuinka hyvin listaus pitää paikkansa.

Pari viikkoa sitten tietolähde kuitenkin vaihtui, kun listattiin 2016-vuoden 40 suosituinta suomenkielistä biisiä. Tilasto oli peräisin suomenvuosilistat-sivustoltani, mutta lähteeksi mainittiin ”bloggerpistecom”. Pistejakauman selittävästä ruutukaappauksesta rajattiin pois viimeinen tieto: @Listablogi (klikkaa kuvaa isommaksi). Parin päivän päästä tuli sama setti vuodelta 2015.

Top 40 -mitta johtui siitä, että sivullani olleesta Top 75:stä ei löytynyt enempää kotimaisia. Kun Deer harppasi seuraavaksi vuoteen 1985, tarjolle tuli poikkeuksellisesti ulkomaisetkin hitit huomioiva Top 50. Suomisuhdanne oli tuolloin niin huono, että vaikka olisin auttanut häntä täydellä vuosilistalla, ei kotimaisia olisi saanut kokoon kuin 48. Mutta itse video toimi hyvin, suorastaan hykerrytti että olen sellaiseen potpuriin jotenkin myötävaikuttanut.

Kommenteissa ihmeteltiin, miksi Eppu Normaalin Vuonna 85 puuttuu – sehän julkaistiin vasta albumin kolmantena sinkkuna päätyen vuosikertaan 86. Mutta nykynuorisolle jälkikäteen julkaistut singlet taitavat olla aivan outo strategia. Muutamille on sekin vaikea ymmärtää, että Youtubessa näkyvä latauspäivämäärä ei välttämättä ole biisin ilmestymisajankohta – että musiikkia julkaistiin jo ennen Youtubea.

Tiktokissa leviävä kekseliäs koreografia on nostanut M-klassikon Pop Muzik (1979) uuteen suosioon. Kun lukee videon kommentteja tuoreusjärjestyksessä, siellä jaksetaan selittää 40+ vuoden takaisia asioita muisteleville boomereille: eihän tämä nyt niin vanha ole, vaan vuodelta 2011 (joka sekin on tosi vanha).

lauantai 24. toukokuuta 2025

Vuosikerta 1993 edustaa

Euroviisufinaalista on nyt viikko ja sen tilastolliset seuraamukset nähtävissä. Suomalaisittainhan on ollut kolme seurattavaa, kun Käärijän ja Baby Lasagnan väliaikanumero herätti paljon huomiota. Spotifyn päivälistoilla yhteissinkku #Eurodab eteni Suomen (#6) jälkeen korkeimmalle Virossa (#13), Islannissa (#46), Latviassa (#56) ja Ruotsissa (#58).

Esitykseen sisältyi myös mash-up Rim tim tagi dim / Cha cha cha, joka palautti Käärijän biisin meillä 27:nneksi ja parissa maassa vielä korkeammalle: Islanti #17 ja Viro #21. Baby Lasagna jäi vähän sen varjoon, mutta nappasi 37. sijan sekä Suomesta että Virosta.

Iltapäivälehdet hekumoivat Erika Vikmanin ”maailmanlaajuista” menestystä vanhan vihollisemme, Spotifyn viraalilistan tuella, mutta tässä Ich kommen parhaat konkreettiset päivälistasijat: Viro #5, Latvia #11, Islanti #13, Latvia #16, Ruotsi #17, Itävalta #17, Sveitsi #27, Puola #32. Top 200 -sijoja kertyi yhteensä 19 maasta, kaikki Euroopassa.

KAJ:n Bara bada bastu ylsi Global-viikkolistalla kaikista viisuista korkeimmalle, 88:nneksi. Tässä yksittäisten maiden huippuja, päivä/viikko: Viro 1/1, Norja 1/2, Islanti 1/2, Latvia 2/5, Liettua 3/5, Sveitsi 3/5, Itävalta 5/7, Alankomaat 7/12, Luxemburg 7/14, Belgia 8/14, Puola 9/13. Brittien viralliselta singlelistalta lohkesi sija 48.

torstai 22. toukokuuta 2025

Kirjoita postikorttiin

Nyt kun ei ole pitkään aikaan ollut mitään laulukilpailuja seurattavana, ajattelin kaivaa dataa maineikkaan Syksyn sävelen maininnan arvoiselta toiminta-ajalta (1968–2001). Datani on lähes yksinomaan peräisin Vinyylin rahinaa -sivustolta (kiitos), mutta aion jossain vaiheessa jatkojalostaa sitä enemmän omin päin.

Muutama poikkeus poislukien kilpailu ratkaistiin tuolloin katsojien postikorttiäänestyksellä, mikä tekee eri vuosien biiseistäkin jossain määrin vertailukelpoisia. 1990-luvulla alettiin käyttää puhelinäänestystä. Tässä siis 20 eniten ääniä saanutta. Suluissa kappaleen kisasijoitus ja vuosi.

1. Erkki Liikanen: Evakkoreki (1/1975) 157.375
2. Salomon: Unisatu (2/1975) 102.608
3. Erkki Liikanen: Jokkantii (1/1976) 98.658
4. Lea Laven: Ei oo, ei tuu (1/1979) 85.291
5. Mikko Alatalo: Vicky Lee (1/1978) 63.462
6. Jonna: Minttu sekä Ville (1/1983) 61.333
7. Jukka Kuoppamäki: Kultaa tai kunniaa (1/1973) 50.747
8. Erkki Liikanen: Reikani, Reikani (2/1983) 45.498
9. Sammy Babitzin: Daa-da daa-da (1/1972) 40.260
10. Katri Helena: Syysunelma (2/1976) 39.615

11. Marita Taavitsainen: Andre (1/1998) 39.259
12. Kurre: Jäit sateen taa (1/1991) 38.120
13. Samuli Edelmann: Pienestä kii (2/1991) 36.917
14. Anneli Sari, Feija & Taisto: Luonnonlapset (2/1978) 36.570
15. Irwin Goodman: Vain elämää (2/1973) 36.314
16. Jussi & The Boys: Metsämökin tonttu (1/1974) 35.243
17. Mikko Alatalo: Mummoni ja moukarinheitto (1/1981) 34.158
18. Fredi: Rakkauslaulu (3/1975) 33.811
19. Kirka: Surun pyyhit silmistäni (1/1988) 32.386
20. Ari Klem: Pieni ystäväin (1/1989) 31.698

maanantai 19. toukokuuta 2025

Ei mikään hittivalta

Itävallan JJ nousi viisuvoittonsa jälkeen sunnuntain Spotify-soitoissamme kolmoseksi. Vaikka Wasted Lovelle ei voi pitkää liitelyä ennustaa, tuokin on jo merkittävä merkintä itävaltalaiselle artistille. Edellinen sikäläinen voittaja Conchita Wurst (2014) vain käväisi latauslistallamme. Kuten show’n väliaikanumeroistakin näki, ei isäntämaa Sveitsinkään kansainvälinen hittiansioluettelo ole kovin uljas. Onneksi varsin pitkän ja kunniakkaan uran luonut Yello-duo pääsi soimaan jossakin välissä.

On ollut pakko tarkkailla myös brittilistan viisukehitystä – Käärijähän nosti toissavuonna suomenkielisen hitin siellä kuutossijalle, mutta ruotsinkielisiä esityksiä en muista koskaan nähneeni. Tuolloin kisa pidettiin Liverpoolissa, ja nyt innostus on selvästi laimeampaa. Bara bada bastu löytyy sijalta 37 ja saanee jonkinlaisen viikkomerkinnän, mutta tuskinpa sitä jaksetaan pitää kovin historiallisena. Ich komme on 161:ntenä.

Wasted Love debytoi Global-tilaston sijalla 23, muut viisut seuraavat järjestyksessä Espresso macchiato (Viro) #35, pari miljoonaa kuuntelua kerännyt Bara bada bastu #46, Baller (Saksa) #59, Volevo essere un duro (Italia) #181 – eipä sitten muita Top 200:ssa.

lauantai 17. toukokuuta 2025

Kokoelmalevyn paluu?

Tilastollisesti Ruotsi on tähän asti ollut Suomea edellä KAJ-huumassaan, mutta tuoreimmilla Spotify-listoilla Bara bada bastu on palannut meillä ykköseksi ja lojuu länsinaapurissa kolmossijalla. Suurempi ero oli viikko sitten julkaistun Sauna Collection -albumin vastaanotossa: täällä mentiin ykköseksi, tuolla jäätiin sijalle yhdeksän.

Siis hetkinen, mille vuosikymmenelle olemme taantuneet: kokoelma-albumi ykkösenä? Sauna Collection todellakin on hyvin perinteinen kokoelma, jossa on vain yksi ”uusi” biisi. Ei edellisestä ykkösestä kuitenkaan niin kauan ole, BTS:n Proof ylsi siihen vuonna 2022. Sen edeltäjä, Cheekin Timantit on ikuisia tuli vuonna 2018. Joulukuussa 2023 kärjessä nähtiin Old Gods of Asgardin Rebirth – Greatest Hits, mutta tuo Poets of the Fallin sivuprojekti ei nimestä huolimatta ollut urakatsaus.

Eilen MTV Hits lähetti videokoosteen Euphoria! 50 Eurovision Hits, ja koska se oli ties millä perusteilla järjestelty numeraalisesti ja sisälsi tämänvuotisiakin kisaajia, jäin seuraamaan. Ei siellä erikoita nähty, vaan pelkkiä englanninkielisiä kokelaita, korkeimpana Malta sijalla 19. Vanhojen viisujen sekaan kelpuutettiin jokunen harva muunkinkielinen. Ranking oli selvästi tehty brittinäkökulmasta, kuten oheisesta kärkikympistäkin näkee. Käärijän lisäksi suomalaisista kelpasivat Lordi (#22) ja Saara Aalto (#47).

1. Abba: Waterloo 1974 SWE
2. Loreen: Euphoria 2012 SWE
3. Sam Ryder: Spaceman 2022 GBR
4. Käärijä: Cha cha cha Alan Walker remix 2023 FIN
5. Bucks Fizz: Making Your Mind Up 1981 GBR
6. Céline Dion: Ne partez pas sans moi 1988 SUI
7. Nemo: The Code 2024 SUI
8. Gina G: Ooh Aah Just a Little Bit 1996 GBR
9. Duncan Lawrence: Arcade 2019 NED
10. Katrina & the Waves: Love Shine a Light 1997 GBR

torstai 15. toukokuuta 2025

Leijoista Cindyyn

Tulevassa käännöshittikirjassani puhutaan paljon myös niiden sanoittajista, ja heistä 21 ansioituneinta saavat jonkinlaisen esittelyn. Huomasin niitä naputellessani, että vain kaksi on enää elävien kirjoissa: Hector (s. 1947) ja Chrisse Johansson (s. 1948). Kaikki 1950-luvulla syntyneet ovat jo edesmenneitä: Raul Reiman, Juice Leskinen, Jukka Itkonen ja Turkka Mali.

Käännöstekstittäjät eivät toimineet niin kiinteässä suhteessa artisteihin kuin esimerkiksi Vexi Salmi toimi vuosikymmenet Irwin Goodmaniin. Suomennoksia Salmi tehtaili moneen suuntaan, tosin hieman suosien Hämeenlinnan-kavereitaan kuten Kai Hyttistä. Eniten yhteisiä listamerkintöjä laulaja-sanoittajaparina keräsivät Kirka ja Pertti Reponen, 16 mukaan lukien pari duettoa Anna-sisaren ja yksi Sammy-veljen kanssa.

Yllättävää, että yhtään hitiksi kasvanutta käännöstä Kirkalle ei tehnyt Chrisse Johansson, vaikka tämä oli Babitzinin sisarusten naapuri ja lapsuudenystävä Maunulassa ja vieläpä Kirkan eka jonkinlainen manageri. Kyllä heiltä joitakin yhteistöitä löytyy kuten vuoden 1975 Syksyn sävel -kisassa kahdeksanneksi sijoittunut esitys. Sillä oli jotenkin ajankohtaiselta kuulostava nimi: Mirella.

maanantai 12. toukokuuta 2025

Ikuistakin ikuisempi

Olen monesti marmattanut siitä, että hidasliikkeinen radiolista myöhästyttää hittivuosilistojen valmistumista. Tosiasiassa striimilista on viime vuosina hidastunut sitä enemmän – se vain ei haittaa kokonaisuutta, koska radiosoitto tulee joka tapauksessa sen perässä ja sanoo viimeisen sanan.

Markus Hilden kertoi viime viikolla britti- ja jenkkilistablogissaan, että Teddy Swimsin Lose Control on yhä 89. listaviikollaan Billboard Hot 100:n seitsemäntenä ja striimipisteissä yhdeksäntenä. Ihan noin paljon ei Suomen tilanne ole venähtänyt, mutta paljon kuitenkin. Otin vertailuun vuosien 2016 ja 2024 kymmenen isoimman striimihitin listaviikot Top 10:ssä ja Top 40:ssä. Yhdeksän vuotta sittenhän meillä oli sittemmin ikävästi pois hiipunut erillinen Striimatuimmat-lista.

Vuonna 2016 iso striimihitti vietti Top 10:ssä keskimäärin 11,8 viikkoa, vuonna 2024 taas 16,1 viikkoa. Ero on suurempi Top 40:n osalta: 20,8 viikkoa vuonna 2016, peräti 38,8 viikkoa vuonna 2024. Todellinen luku on isompikin, koska Timanttei, Luotathan ja Lightskinboy roikkuvat yhä 40 kuunnelluimman joukossa. Lightskinboylla on 43 listaviikkoa, joista vain kuusi Top 10:ssä.

Biisien turnauskestävyys tuntuu lähteneen kasvuun muutamasta jättihitistä, joiden aikana (2019–2020) meillä ei ollut virallista tapaa mitata Top 40 -läsnäoloa: JVG:n Ikuinen vappu, The Weekndin Blinding Lights ja Behmin Hei rakas. Spotify-viikkolistojen perusteella Ikuiselle vapulle olisi kertynyt 82 viikkoa, mutta todennäköisesti Mirellan timanttipotti menee siitäkin ohi. Nykyinen lukema on 70.

lauantai 10. toukokuuta 2025

Rinnakkain ja vastakkain

On se sitten kilpa-asetelma tai kimppa-asetelma, niin melkoinen asetelma kuitenkin: Erika Vikman ja KAJ nauttivat suopeista menestysennusteista euroviisufinaalin alla. Sekä Ich komme että Bara bada bastu ovat yltäneet Spotify-ykköseksi ja radiolistan kärkikymppiin. Usein muistakin maista on noustu listoille jo ennen finaalia, mutta nyt vain Viron Tommy Cashin Espresso macchiato pääsi pikaisesti parin varjosta esille Spotifyn päivälistan sijalle 108.

Vastakkainasetteluunhan media aina luottaa, ja kuulemma eräs pääkaupunkiseudun paikallislehti teetti laajan gallupin siitä, kannattavatko suomalaiset enemmän Vikmania vai KAJ:ta. Alexander Stubbiltakin tätä tivattiin. Yleisradiossa kaikki viisuihin liittyvä on automaattisen hihhuloinnin kohde, mutta onkohan siellä tarkoitus pitää mielessä, että Vikman kilpailee suomalaisen televisioyhtiön eli Ylen edustajana ja KAJ jonkun muun?

KAJ:n suosio poiki ainakin yhden ”Suomi käänsi selkänsä Erika Vikmanille” -kolumnin, mikä oli aika kohtuuton väite. Ensinnäkin KAJ on niin omanlaisensa ilmiö myös viisukuplan ulkopuolella, että suhtautumista vanhaan kaluttuun Erikaan ei voi arvioida samoilla mittareilla. Ja jos vertaa aikaan ennen Käärijää, Vikman on varmasti saanut edustuksellaan paljon enemmän huomiota kuin vaikka The Rasmus kolme tai Darude kuusi vuotta sitten.

keskiviikko 7. toukokuuta 2025

Ukesta ukeen

Norjan virallinen listasivusto jykevöitti hiljattain tarjontaansa: sekä single-, albumi- että radiolistat ovat nyt Top 100 -mittaisia. Ruotsissa mitat ovat Top 100 ja Top 60, mutta radiotulostus puuttuu – kuten puuttuu Britannian ja Saksankin sivustoilta. Toinen toistaan joutavanpäiväisempiä musiikkityylitilastointeja kyllä piisaa. Meillähän sinkkuja on 50, albumeita 50 ja radiota 100.

Huomionarvoista Norjassa on sekin, että singlelistan arkisto ylettyy vuoteen 1958. Mitta oli yllättävänkin pitkään vain Top 10, mutta alusta asti jokaviikkoinen. Albumilistaa on tarjolla vuodesta 1967 lähtien ja radiolistaa vuodesta 2018. Vanhimmissakin tilastoissa näkyy äänilinkkejä ja kuvia, mutta hakutoiminnot ovat ainakin minulle sekavia. Sen verran toki tajuan, että uke on viikko.

Vaikka kenties ei ole helppoa keksiä, mitä konkreettista hyötyä sivuston sisällöstä suomalaiselle on, niin yritetään. Muiden Euroopan maiden listahistoriassa meidän euroviisuistamme menestynein on Cha cha cha tai Hard Rock Hallelujah, mutta Norjalla on omat viehtymyksensä. Käärijä nousi singlelistan kolmoseksi eli yhtä ylös kuin Riki Sorsan Reggae OK (1981), mutta Sorsa pysyi Top 10:ssä seitsemän viikkoa Käärijän neljää vastaan.

maanantai 5. toukokuuta 2025

Älä anna sen olla, kierrätä

38 vuotta sitten Suomenkin ykkössingle oli brittiläisen Ferry Aid -kokoonpanon Let It Be. Nimet jo kertovat, että kerättiin varoja 193 ihmishenkeä vieneen lauttaonnettomuuden tuhoihin versioimalla The Beatlesiä. Organisoinnista vastasi The Sun -lehti, joka oli myynyt halpoja lippuja kyseiselle lauttamatkalle Belgiaan, ja tuottajina toimi Stock Aitken Waterman. Biisi äänitettiin kolmessa päivässä runsas viikko tapahtuneen jälkeen.

Ei ihme jos hanke on unohtunut, koska tuolloin (1987) oli moni jo saanut tarpeekseen starakertymien hyväntekeväisyyshymneistä, jotka eivät tuoneet mitään uutta Do They Know It’s Christmasin ja We Are the Worldin lajityyppiin. Usea pyydetty kieltäytyi kunniasta The Sunin huonon maineen takia, mutta kun nyt katsoo videota, niin supertähteyden vähyydestä huolimatta tarjolla on kuitenkin aika monenlaista artismia.

On esimerkiksi Kim Wilden ja Nik Kershaw’n yhteislaulua, on Gary Mooren ja Mark Knopflerin vuorottelevat kitarasoolot, on Kate Bush! Pakollisesta jättikuorokohtauksesta erottuu paljon tyyppejä, joista ihmettelee: miksi tuo ei saanut soolo-osuutta, kun joku puolenhitinihme Taffy sai? Esimerkiksi Bonnie Tyler, Suzi Quatro tai Hot Chocolaten ikoninen laulaja Errol Brown, jonka kuolemasta tulee huomenna täyteen kymmenen vuotta.

Se, että versiota harva enää muisti, taisi lisätä hämmennystä, kun vuonna 2010 Norjan TV2 mainosti Gylne tider -sarjan uutta tuotantokautta. Sarjassa kolme heppua kiersi maailmalla kyselemässä takavuosien tähtien, näyttelijöiden, laulajien ja urheilijoiden kuulumisia. (Joo, norjalaisilla on rahaa.) Käsittämätön rykelmä mukaan suostuneita aukoi videolla suutaan juuri tuon Ferry Aid -levytyksen tahtiin. Ricki Lake on olevinaan Boy George, no mikäs siinä.

perjantai 2. toukokuuta 2025

Napitukset 4/2025

Linkin Parkin The Emptiness Machine on roikkunut lähes koko alkuvuoden radiolistan Top 10:ssä ja tienasi huhtikuussa toisen tuhatpistenappinsa. Se on 2024-vuosilistalla nyt viidenneksi suurin ulkomainen hitti ja saattaa vielä tuostakin petrata. Oheinen kuva on sen cd-singlen kansi.

The Emptiness Machinesta saattaa myös muodostua vuosilistan valmistumisen viimeinen viivästyttäjä, sillä muutamat muut radiolistan ikihongat kokivat tänään melkoisia pudotuksia: Bessin Kyyneleet sateessa, Costin Vaisto ja Jenni Vartiaisen Viimeinen pisara. Vartiaisen Leima hyökkäsi tilalle 33. sijalta kymmenenneksi. Noiden välissä julkaistu Valitsen sut uudestaan floppasi kummassakin tilastossa.

••••• (5000)
Turisti: Taikuri

••• (3000)
Averagekidluke: Diva
Ibe: Marraskuu
Ares: Menestys on paras tapa kostaa
Nelli Matula: Hitaammin hautaan

•• (2000)
Erika Vikman: Ich komme
Sliki ft Turisti: Ne oli vääräs
Linkin Park: The Emptiness Machine
JVG: Rehellisesti
KAJ: Bara bada bastu

• (1000)
Jore & Zpoppa ft Ibe & Elastinen: MVP
Averagekidluke: Mitä meist jää
Jenni Vartiainen ft Turisti: Leima
Bess ft Käärijä: Kaistaa