Täyskäännösten päivä

Vaikka edellinenkin kirja on vielä vähän vaiheessa, päätin jo ruveta hakemaan apurahaa seuraajaa varten ja kappas, sellainen lohkesi yllättävänkin pian. Ilmeisesti hyvä nimiehdotus paikkasi aika hahmottumatonta sisältösuunnitelmaa. Piti oikein miettiä, mistä päästä työrupeama kannattaisi aloittaa.

Kirjassa on vaihteeksi musiikkiteema, ja tartuin ensiksi kohteeseen, joka ei pääse vanhenemaan, vaikka valmistuminen venyisi. Tutkailin viime vuosisadan menestyneimpien kotimaisten albumien biisikoostumuksia, lähinnä sitä, paljonko niissä on ulkomaisia sävellyksiä, ja olihan niitä jopa levyn täydeltä. Siis muissakin kuin käännösteema-albumeissa kuten Sleepy Sleepers Sings Elvis tai Hair-musikaalin kotimaisen version soundtrack.

Moni 1970-luvun iskelmälevy sisältää pelkkiä tuontihittejä, esimerkiksi Kai Hyttisen Dirlanda (1972). Hyttinenhän ei koskaan osallistunut Syksyn säveleen tai viisukarsintoihin, joista useimmat suomivalmisteiset hitit kapusivat listoille. Mutta Katri Helena oli mukana useasti, ja silti myös häneltä löytyi kaksi peräkkäistä täyskäännöstä, Kun kohdattiin (1974) ja Paloma blanca (1975). En muuten tiennytkään, että hän on joskus levyttänyt Abbaa suomeksi (SOS).

Ilman kotimaisia melodioita älppäreitään täyttivät menestyksekkäästi myös ainakin Fredi, Kisu, Tapani Kansa, Juhani Markola ja Kari Tapio. Myöhemminkin se on onnistunut, mainitaan vaikkapa Pate Mustajärven 1980-luvun sooloalbumit ja Topi Sorsakosken ja Reijo Taipaleen yhteislevy Kulkukoirat (1992). 30-vuotinen katsauskauteni päättyi vuoteen 1995.